perjantai 29. tammikuuta 2016

Porokeittoa hitaasti


Joskus on hyvä vähän siivota sitä pakastinta. Sieltä löytyi kesällä ostettuja poron keittolihoja. Onneksi eivät olleet ehtineet vielä mennä vanhaksi. Muuten ne olis päätynyt koiran kuppiin! :) Mutta nyt päätyivät meidän soppakattilaan. Kylmillä ilmoilla oli hyvä lämmitellä torppaa puuhellan kanssa ja samallahan siinä valmistui yksi soppa ja tais siinä muutamat kahvitkin samalla valmistua.

Porokeitto


0,5-1 kg luullista poron keittolihaa    
vettä    
2 lihaliemikuutioita    
10 maustepippureita    
3-4 kpl porkkanaa    
15 cm pala purjoa    
1 vajaa lanttua    
1 vajaa palsternakkaa    
12 perunaa    
suolaa

Varaa keitolle iso kattila. Laita luulliset keittolihat kattilaan. Täytä vedellä niin, että peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen noin 3 tuntia.
Nostele keittolihat pois keitinlimestä. Anna hetki jäähtyä, ettei kädet pala. Putsaa luista lihat takaisin keitinliemmeen. Mausta liemi ja anna kiehua vielä puolisen tuntia.Tällä välin kuori ja pilko perunat ja muut vihannekset sopiviksi kuutioiksi.
Lisää keiton sekaan ensin pilkotut perunat, anna kiehua hetki ja sitten muut vihannekset. Keitä kypsäksi.
Tarkasta maku - lisää suolaa, jos maku vaatii.


 Saatiin sukulaisilta alkuviikosta muutama peuran ruho. Meillä oli isännän kanssa vähän ennakkoluuloja, että tehdäänkö me niillä mitään, mutta taas osottautui että luulo ei aina ole tiedon väärti. Nyt on pakkanen täys peuraa - ei tarvii Viskin kärsiä nälkää. Luut ja lihat tulivat siis koiran käyttöön. Ja hienosti saatiin vähän tylsälläkin kirveellä paloiteltua. Tälläiset on meille tervetulleita jatkossakin.


keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Mausteinen tonnikalapiirakka (vehnätön)


Jotkut ehkä muistaa kun viime syksynä hehkutin tekemääni pohjatonta tonnikalapiirakkaa? Nyt löysin herrrrkullisen piirakka ohjeen Kakkuviikarin vispailut -blogista, mutta ongelmaksi muodostui se pohja. Kun sen pitäisi olla vehnätön. Kyllähän niitäkin ohjeita löytyy, mutta tällä hetkellä yritän välttää tärkkelystä niin pitkälle kuin mahdollista, joten päätin yhdistää nämä kaksi piirakkaa. Tuloksena mausteinen ja herkkullinen, pohjaton tonnikalapiirakka. Testaa ja ihastu! :)

Mausteinen tonnikalapiirakka


1 dl kermaa
1 prk kermaviiliä
2 dl juustoraastetta
2 kananmunaa
2 prk tonnikalaa öljyssä (valutettuna)
6-7 rkl tacokastiketta (medium)
kirsikkatomaatteja
punaista paprikaa
jalapenoja
punasipuli
Aurajuustoa 

Sekoita munat, kerma, kermaviili, juustoraaste, tonnikalat ja tacokastike keskenään. Puolita kirsikkatomaatit ja leikkaa paprika ja punasipuli renkaiksi. Asettele kirsikkatomaatit, suikaloitu paprika ja punasipuli sekä jalapenot piirakan pinnalle. Ripottele lopuksi Aurajuustoa päälle. Paista noin 30 minuuttia 200 asteessa.


Oli mukava purkaa kameralta kuvia koneelle ja ihastella kuinka upeita pakkaskelejä vielä viime viikolla oli. En haluais (taas) valittaa säästä, mutta ehkä ihan kohtalaisesti harmittaa, että just kun pääsin jotenkin jyvälle luisteluhiihdon salaiseen maailmaan, niin ladut on taas hetkeksi mennyttä. Ja just kun meidän suosimalla ladulla olis viikonloppuna ollut latukahviokin, niin eikös keli mene sitten tuollaiseksi. Just viime hiihtoreissulla haaveilin makkarasta ja lämpimästä mehusta. ☺ Toivotaan, että keli vielä muuttuu tämän viikon aikan, ja viikonloppuna pääsee suksimaan. Tai edes sinne latukahvioon.... ;)


Vitsi kun näitä kelejä ei muutenkaan pysty oikein ennustamaan. Pitäis päättää että millon sitä pitäis talvilomaa. Jo helmikuussa, vai vasta maaliskuussa, kas siinä vasta pulma. Veri vetäis pohjoisen maisemiin hiihtämään, mutta mistä sen tietää, että salliiko kelit sielläkään hiihtämistä. Riskillä siis on valittava vaan joku viikko ja toivottava että ilmat sallii ulkoilun edes jossain muodossa. Oli se sitten hiihtoa tai kävelyä. Veneilyä toivottavasti ei vielä muutamaan kuukauteen... ;)


Tuossa omalla pihallakin on nyt ollut niin kiva olla, kun se on laajentunut hieman tuonne jään puolelle. Ihan keskelle ei uskalla mennä, koska jatkuva virta joessa tekee sen, että ihmisen kestävää jäätä siihen ei näillä talvilla ehdi tulemaan. Mutta pieni suksimis/kävelyrinki pystyttiin sinne tekemään. Ja kyllä tuo isäntä uskaltautui myös peltoautonsa kanssa jäälle ajamaan "rallia". Pojat on poikia vaikka voissa paistais... ☺
Nyt jäällä oli reilun kymmenen sentin kerros vettä ja veden alla ihan jäätävän liukas jää. Ei siis asiaa sinne ilman nastakenkiä. Ja nastakenkiähän mulla ei edelleenkän ole. Mitä suotta sellaisia hankkia, kun eihän niille olis käyttöä kun joka ikinen talvi! ☻ 

tiistai 26. tammikuuta 2016

Täytetyt avokadot


Kylläpä viikot vierähtää nopiaan. Aika on mennyt lämmittäessä torppaa, lumia luodessa ja ulkoillessa - kyllähän siinä helposti viikko jos toinenkin vierähtää ennen kuin havahtuu että pitäisköhän taas edes pieneksi hetkeksi istahtaa koneen ääreen.
Meillä on syöty aika lailla vanhoja tuttuja ruokia, joten eipä ole niistäkään ollut mitään erikoista kerrottavaa. Joskus on ihan kiva palailla vanhoihin hyviin resepteihin, eikä aina testailla uusia.
Tässä on nyt kuitenkin yksi viikonlopun aamupala, joka oli meille ihan täysin uusi tuttavuus. Eikä ollenkaan huono sellainen. Ehkä ensi kerralla en surruta kaikkia aineksia mössöksi, vaan pilkon ainekset pieniksi mutta tunnistettaviksi paloiksi. Tuli jotenkin vähän sellanen "vauvanruokafiilis", vaikka maut olivatkin ihan kohdillaan.

Täytetyt avokadot
4 annosta


2 kovaksi keitettyä kananmunaa
2 avokadoa
4 dl kuorittuja katkarapuja
3 rkl majoneesia
1 dl creme fraichea
1 tl sitruunan/limenmehua
½ tl paprikamaustetta
1 maustemitta suolaa
tilliä/ruohosipulia

Halkaise avokadot, poista kivet ja koverra hedelmäliha. Soseuta avokadot ja pilko kananmunat. Hienonna katkaravut (säästä halutessasi muutama koristeeksi), avokado, kananmuna, majoneesi ja creme fraiche sekoittimessa ja mausta sitruuna/limenmehulla ja mausteilla maun mukaan.
Täytä tyhjät avokadonkuoret seoksella ja koristele halutessasi katkaravuilla, tillillä ja ruohosipulilla.


Kissat on ollut fiiliksissään kun lämpötilat on laskenut. PikkuPimatsua ei paljoa ole sisällä näkynyt. Käy nopeesti syömässä ja taas pihalle. Liekö jo kevättä rinnassa tyttösellä. Onneksi on kuitenkin leikkauksessa jo käynyt, niin ei tarvitse jännityksellä odotella perheenlisäystä! ;)


Ja Viski taasen on satuttanut toisen etutassunsa jossakin. Tai en tiedä onko välttämättä sitä satuttanut missään, mutta joku sitä vaivaa. Alkoi viime viikolla keventämään painoa pois oikean etutassun päältä ja sit alkoi vähän sitä ontumaan ja perjantaina sit jo huusi tuskasta kipujaan eikä astunut koko tassun päälle. Kipeä koira on kyllä niin sydäntäsärkevä näky. Onneksi kipulääke auttoi suht nopeasti. Lauantaina jo astui tassulla, mutta edelleen ontui. Sunnuntaina oli taas ihan oma itsensä. Ja eilen taas alkoi keventämään askeltaan. Joku siis tassua vaivaa, mutta mikä niin se on vielä arvoitus. Nyt Viski syö parin viikon tulehduskipulääkekuurin ja yritämme pitää hänet levossa. Huom! Yritämme! Aika haastavaa pitää nuorta energistä koiraa liikkumatta! :D


Sen jälkeen täytyy konsultoida taas eläinlääkäriä, että miten jatketaan, mutta olen sen päättänyt että haluan kuvat siitä jalasta. Josko sieltä löytyykin jotain vakavampaa. Toivottavasti ei. Moni on veikkaillut koiran ns. kasvukipuja eli panosteiittia. Kunpa olisikin vaan se. Koiralle kivualias, mutta vaaraton juttu. Sopisi kyllä siinä mielessä kuvaan, että tämä on tosi yleistä nuorilla sakemanneilla ja noin 70 % sairastuneista on yleensä uroksia. Mutta eipä murehdita liikoja etukäteen. Ehkä parin viikon päästä oltais viisaampia asian suhteen.


Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!! ♥
 

torstai 14. tammikuuta 2016

Lohihyve-munakasrulla & kuvamuisteloita osa 2.


Nyt löytyi sellainen munakasrullan pohja, että oksat pois. Ei tarvitse enää muita ohjeita harkitakaan. Tehtiin tämä rulla sunnuntai-iltana ja sen jälkeen ollaan tehty jo kaksi kertaa uudelleen. Ohje on repäisty Seura-lehdestä nro 21/2015. Sen lisäksi että tämä on helppo ja yksinkertainen (ja jauhoton), tämä on myös erittäin nopea tehdä. Ja täytteitä voi vaihdella oman mielen mukaan. Tämä kalarulla sopi meille, kun jäi viime viikollakin tuo kalan syönti pelkkään seitiin.

Lohihyve-munakasrulla


10 kananmunaa
1,2 dl vettä
1 tl suolaa
ripaus mustapippuria
1 dl hienonnettua ruohosipulia (käytin purjoa)

Täyte:
300 g lämminsavulohta
200 g ruohosipulituorejuustoa (tai maustamatonta)
200 g smetanaa
2 limetin mehu ja raastettu kuori (käytin vain yhden)
1 dl tuoretta tilliä hienonnettuna

Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Vispilöi joukkoon vesi ja mausteet. Kaada seos leivinpaperilla peitettyyn uunipannuun ja paista 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. 
Hienonna savulohi haarukalla ja sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään. 
Kumoa munakaslevy toiselle leivinpaperille ja irrota pohjassa oleva paperi. Levitä päälle täyte tasaiseksi kerrokseksi ja rullaa munakasevy paperin avulla tiukaksi rullaksi. Anna tekeytyä hetki jääkaapissa. Leikkaa rulla viipaileiksi ja nosta ne vadille. 


 Ja sitten lisää näitä kuvalöytöjä. Nämä ovat kesältä 2014. Viski on näissä vielä niiiiin pieni! ♥ Tai eihän se mikään suurensuuri ole vieläkään, mutta kai se sentään vähän on kasvanut.


Viski on sellanen ihana tosikko! ☺ Koira jolla ei ole huumorintajua tippaakaan, mutta ehkä sitä vanhemmiten vähän tulee. Tai sit ei! ;) Mutta sopii porukkaan hyvin!!


Sain ehkä ihan jotain muuta mitä kuvittelin saavani kun pennun hain. Mutta kai tässä ollaan molemmat jo vähän hitsauduttu yhteen ja opittu tuntemaan toistemme mielenliikkeitä. Enkä tuota koiraa kyllä vaihtais toiseen mistään hinnasta! ♥ Se on opettanut mulle jo niin paljon, että mielenkiinnolla odottelen mitä tulevaisuus tuo tullessaan.




keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Paprikarisotto kanalla & kuvamuisteloita osa 1.


Ja jälleen näitä superhelppoja ja herkullisia arkiruokia. Tämän ohjeen olen napannut Lahoa rautaa -blogista. Tätä tehtiin viikonloppuna ja syötiin tästä (2 hlöä) pari päivää ja taisi mulle yhdet eväätkin töihin vielä riittää.
Tein muutoin ohjeen mukaan, mutta heitin kanat ihan loppuvaiheessa risoton sekaan. En siis tarjonnut niitä erikseen. Ja kevätsipulia meiltä ei löytynyt, mutta se olisi varmasti sopinut tähän ihan erinomaisen hyvin.

Paprikarisotto kanalla


400g hunajamarinoituja kanasuikaleita
1 punasipuli silputtuna
3 valkosipulin kynttä viipaloituna
1 keltainen paprika
1 punainen paprika (laitoin vihreän)
loraus öljyä
3dl risottoriisiä
51/2dl vettä
1dl valkoviiniä
1prk (2 1/2dl) Valio Crea - grillattu paprika
(käytin tavallista ruokakermaa + paprikajauhetta)
2 kana- tai kasvisliemikuutiota
1 1/2dl raastettua parmesaanijuustoa
mustapippuria ja suolaa
kevätsipulin varsia silputtuna

 Paista kanasuikaleet pannussa kypsiksi ja suikaloi kevätsipuli.
Kuori ja viipaloi sipulit(punasipuli ja valkosipulin kynnet). Kuutioi paprikat. Laita kattilaan loraus öljyä ja kuullota siinä sipulit ja riisi. Lisää joukkoon paprikakuutiot ja viini, anna kiehahtaa. Lisää paprikakerma ja vesi sekä liemikuutiot, kypsytä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen. Lisää juustoraaste ja mausta.
Asettele tarjolle - risotto + kanasuikaleet ja silputut kevätsipulit


Isäntä siirsi jostain ikivanhasta puhelimestaan kuvia tietokoneelle ja voi vitsi että meillä oli hauskaa kun niitä katseltiin! Tässä eka osio parhaimmista kuvalöydöistä. Näissä kuvissa esiintyy edesmennyt sydäntemurskaajamme, Jimi


 Kyllähän me Jimin eläessäkin tajuttiin, että se on aika suuri koira, mutta nyt kun näitä kuvia katsoo, niin herranjumala se on ollut VALTAVA!!! Siis kun vertaa tuohon Viskiin. Jimi painoi n. 48 kg ja tuo meidän pikkutirri tällä hetkellä 36 kg. Tosin Viski on vielä nuori mies ja paino varmasti tuosta hieman nousee kun ikää tulee, mutta silti....


 Ikävä on tuota koiruutta vieläkin, mutta onneksi suru on jo muuttanut muotoaan ja pystyn muistelemaan yhteisiä hetkiämme ilman ainaista silmien kostumista.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Nizzalainen salaatti kvinoalla


Meiän isäntäpä oli lukenut jostain, että kvinoa on hyvä proteiinin lähde ja pyysi tekemään salaattia johon tulisi kvinoaa. Ja kun näin kiva pyyntö tuli, niin pakkohan sellaista salaattia oli tehdä. Mulla oli "pöytälaatikossa" jostakin lehdestä aikoja sitten repästy ohje, jossa oli tehty Nizzan salaattia riisillä. Vaihdoin riisin tilalle kvinoan ja hyvää tuli. Isäntä vähän ensin karsasteli sitä keitetyn kvinoan ulkonäköä, mutta hyvin meni alas.

Nizzalainen salaatti kvinoalla


4 kananmunaa
1 dl kvinoaa
2 dl vettä
1 punasipuli
½ purjo
rucolaa
1 prk vihreitä papuja
kirsikkatomaatteja
1 prk tonnikalapaloja öljyssä
fetajuustoa

Kastike:
½ dl oliiviöljyä
½ sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria
 
Keitä kananmunat koviksi. 
Huuhtele kvinoa kuumassa vedessä, keitä kypsäksi ja kaada sitten laakeaan astiaan jäähtymään. Kuori ja leikkaa punasipuli sekä purjo ohuiksi viipaleiksi. Hienonna rucola. 
Tee kastike. Mittaa oliiviöljy pieneen kuppiin ja purista joukkoon sitruunamehu. Mausta hyppysellisellä suolaa ja pippuria.
Valuta vihreistä pavuista neste pois (voit myös käyttää pakastepapuja). Nosta kulhoon kvinoa, sipuli, purjo, vihreät pavut, puolitetut kirsikkatomaatit, fetajuusto sekä rucola ja kääntele aineksia käsin sekaisin. Kaada salaattikastike kaiken päälle. Asettele salaatin päälle (valutettu) tonnikala isoina lohkoina. Kuori ja leikkaa kananmunat puoliksi ja asettele ne salaatin päälle. 

Ja sit salaatin voimalla lumitöihin!! :)
 Tosin nuo kaksi karvapalloa saavat jäädä sisälle lepäilemään. Johan ne töitä tekevät kaiket päivät tuolla navetan puolella. Miljoonista hiirenraadoista päätellen...


maanantai 11. tammikuuta 2016

Kuorrutettu ja paistettu sei


Meillä pyritään syömään kalaa, muodossa tai toisessa, vähintäänkin kerran viikossa. Isäntä syö joka tapauksessa joka viikko töissä kalaa, mutta minä kun olen oman evästyksen varassa, niin tähän asiaan pitää välillä oikein keskittyä että tulee syötyä.
Kala on ihan superhyvää ja aina kun sitä on isäntä kalastanut pakastimeenkin saakka, niin sitä kyllä syödään. Mutta se on tosiaan aika tyyristä kaupasta ostettaessa ja ehkä se on suurin syy, miksi sen syöminenkin välillä unohtuu. Sei on ravintoarvoiltaan erittäinkin proteeinipitoinen kala, joskin ne hyvät rasvat siitä taitaa uupua...?! Edullinen ja muutoinkin ihan kelpo kala, ja siksi pääseekin meidän ruokalistalle aina silloin tällöin.
Tämä ohje on Mimmin keittiöstä. Sei sai kaveriksi remoulade-kastiketta (nam) ja pakasteesta napattuja wok-vihanneksia. Niin ja tuo isäntä taisi syödä myös uuniperunoita. Ihan kelpo arkiruokaa.


Kuorrutettu ja paistettu sei


4 palaa seitä jäisenä/kohmeisena
1 muna
3/4 dl korppujauhoja (käytin mantelijauhoa)
1½ dl juustoraastetta
suolaa
paprikajauhetta
sitruunapippuria
rasvaa paistamiseen (minä käytän öljyä+voita)


Sekoita korppujauho + juustoraaste +mausteet  lautaselle (maistele seosta...mausteet saavat tuntua ihan reilusti)..... tämä kuorrutusmääärä riittää just ja just neljälle kalapalalle.
Riko muna toiselle lautaselle ja vatkaa sen verran että munan rakenne rikkoontuu. Kasta kalapalat ensin munassa ja sitten tuputtele joka puolelle korppujauho-juustoseosta. Jätä kuorrutetut kalapalat hetkeksi kuivahtamaan...ei saa laittaa päällekkäin.
Paista kalapalat rasvassa paistinpannulla molemmin puolin kauniin ruskeiksi/kypsiksi. Jos et malta kypsennellä kaloja pannulla kypsiksi, laita ne pintaruskistamisen jälkeen uunivadille kypsymään n. 175 asteiseen uuniin.


Leppoisaa viikkoa kaikille, toivottaa Koivurannan Lyyti ♥


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Suolainen pannukakku


Aika pakkasia on pidellyt. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) meillä on pakkasmittari hätyytellyt -30 asteen lukemia. Torppa on onneksi pysynyt lämpimänä ahkeran lämmittämisen ansiosta. Leivinuunissa ja pönttöuunissa on pöhissyt tulet joka päivä. Ja puuhellakin on saanut valkean alleen vähintäänkin joka toinen päivä. Ja koska leivinuunia on lämmitelty ahkerasti, on siinä ollut helppo tehdä myös ruokaa. Tämäkin iltapalapiirakka paistui kätevästi ja kädenkäänteessä leivinuunin lämmössä. Monet ihmiset (jostain kumman syystä) arastelevat kovin ruuanlaittoa leivinuunissa. Sanonpahan vain, että tekemällä oppii. On sitä monta ruokaa itselläkin kypsynyt vähän liikaa tai liian vähän. Mutta pikkuhiljaa sitä oppii tuntemaan oman uunin salat. Tietää miten sitä pitää lämmittää ja tietää miten ilmojen vaihtelut vaikuttavat uunin lämpiämiseen. Ei mitään salatiedettä, mutta vaatii pientä totuttelua silti.
Pannukakun ohje on taas jälleen kerran Tinskun blogista löytynyt. Käytin vaan kinkun sijaan tonnikalaa ja hyvää oli niinkin.

Suolainen pannukakku


 6 munaa
4 dl nestettä (kermamaitoa, maitoa tai vettä)
200 g raejuustoa
2 dl mantelijauhoa (voi käyttää myös 2 dl gluteenitonta jauhoseosta/tavallisia vehnäjauhoja)
1 tl mustapippuria
1 tl suolaa

Täyte:
2 prk tonnikalapaloja öljyssä
1 sipuli silputtuna
1 valkosipulin kynsi
1 paprika kuutoituna
fetajuustoa

Päälle:
n.100 g juustoraastetta
kirsikkatomaatteja

Tee ensin pohja. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää muut aineet hyvin sekoittaen. Jätä pohja turpoamaan siksi aikaa kun valmistat täytteet.
Pilko sipulit ja paprika. Kaada tonnikaloista ylimääräinen öljy pois. Sekoita täytteet pannaripohjaan ja kaada koko komeus leivinpaperilla päällystetylle uunipellille.Ripottele päälle juustoraaste ja laittele tomaatin siivuja sinne tänne. Kypsennä uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia.


Pakkanen ei ole onnistunut pelottamaan meitä pois ulkoa. Tosin meillä olis koko sakilla kova halu pilkille, mutta se ollaan jätetty odottelemaan hieman miedompia pakkasia. Oma talvivaatetus ei oikein salli monen tunnin paikallaanoloa, vaikka ulkoiluun muutoin ihan hyvät varusteet löytyykin.