Sivut

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Pyhä-Luoston Kansallispuistossa


Tänä vuonna syksyn patikkareissu suuntautui Kemijärvi-Pelkosenniemi -akselille. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä Lemmenjoen kansallispuistoon, mutta jostain syystä se vielä jäi. Ehkä ensi vuonna...?


En voi muutakuin suositella Pyhä-Luoston Kansallispuistoa kaikille retkeilystä kiinnostuneille. Kovin pitkää yhtenäistä lenkkiä siellä ei saa tehtyä, mutta Skibussit Pyhän ja Luoston välillä mahdollistavat sentään yhdensuuntaisen reitin kulkemisen. Ja eri pituisia päiväreittejä löytyy molemmista keskuksista pilvin pimein.


Ainoa moitittava asia näillä huudeilla on se, että vesi pitää aika pitkälti kantaa itse mukana. Muutamia vedenottopaikkoja reitillä on. Mutta kun on tottunut, että juomakelpoista vettä on koko ajan saatavilla (esim. Hossa), niin sen kantaminen oli aika työlästä. Etenkin kun piti kantaa sekä omat että koiran vedet.
Mutta jos tätä vesiasiaa ei oteta huomioon, niin annan kyllä täydet pisteet tälle reitille. 


Polut olivat helppokulkuisia. Korkeuseroja on, mutta aina löytyy vaihtoehtoinen reitti, jolla pahimmat korkeuserot voi kiertää. Me emme esim. kiivenneet ollenkaan Ukko-Luostolle emmekä Noitatunturiin. Maisemat olisivat varmasti olleet henkeä salpaavat, mutta en halunnut pakottaa koiraa kävelemään siellä rakkakivikossa.
Joskus haluan noillekin tuntureille vielä kiivetä, mutta silloin menen kyllä ilman koiraa. 


 Viski sai paljon uusia ja hienoja kokemuksia tällä reissulla. Nukuttiin yksi yö (viikon ainoa pakkasyö) avolaavussa ja Viski valitsi nukkumapaikakseen samaisella laavulla nukkuneiden naisten patjat. Ilmeisesti heillä oli vähän paremmat patjat. Joten jos samassa laavussa samaan aikaan nukkuneet ihanat reissukaverit luette tätä, niin olen pahoillani koirani röyhkeydestä! :) ♥ 


 Kuvamateriaalia reissusta on ihan hävyttömän vähän. Mun tosiaan hajos puhelin jo elokuun alkupuolella ja se on edelleenkin korjauksessa. Järkkäriä en viitsinyt mukaan ottaa, kun muutenkin yritin hifistellä rinkan painon kanssa. Mukaan lähti sitten työpuhelin, jossa kyllä on suht hyvä kamera, mutta laturi unohtui kotiin. Yritin sit käyttää puhelinta niin vähän kuin mahdollista, jotta sain akun riittämään viikon verran. Ja hyvinhän se riitti, mutta eipä niitä kuviakaan sit tullut järin paljoa otettua. Mutta tällä kertaa keskityttiin nauttimaan hetkistä ja maisemista just siinä paikassa ja tilanteessa ♥   


P.S. Vaikka patikointi ei sen enempää kiinnostaisikaan, niin käykää silti ihmeessä kiertämässä Karhujuomalammen reitti, mikäli Pyhälle eksytte. Reitti on n. 10 km pitkä ja reitin varrella on henkeä salpaavat maisemat. Googlettakaa Pyhänkasteenputous ja Isokuru niin saatte vähän osviittaa. 


Pitihän sitä matkalla poiketa katsomaan Kalajoen biitsit.

Kiitos reissukaveri Heiskalle ♥ taas kerran & Marian poppoolle Kemijärvelle mahtavasta 5 tähden majoituksesta! ♥ Tähän voisi kai sanoa, että ensi syksyä odotellessa.... ;)

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Mira ♥
      Ja näihin kuviin ei edes saa millään vangittua sitä kuinka jylhiä nämä maisemat todellisuudessa ovat. Se pitää itse kokea.

      Poista
  2. Hei! Terveisiä Viskin patjalta! :D Ei tartte koiran käytöstä pahoitella nukkumapaikan valinnassa - koirallahan on vaan selkeesti hyvä maku! ;) Oli kyllä mahtava reitti, eikä ne kivet loppuneet missään kohti matkan varrella! Ja tuo reitti Karhunjuomalammelta Pyhälle oli kyllä todella henkeäsalpaavan upea!! Ja muuten, vettä sitten oli; melkein jokaisella kämpällä ja laavulla oli kaivo! Ihan kirkkaan näköistä vettä, keitettynä käytettiin ja taisimpa minä ilmankin, enkä vielä oo kuollu. :P Annoin palautetta Naavaan, että on ihan eri asia, että vettä ei kertakaikkiaan ole, kuin että sitä on. Ihan hyvin oisitte voineet kiertää koiran kanssa koko reitin. Terkkuja! :) -Sussu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, miten mulla on mennyt sun kommentti ihan ohi! Kiva kun kävit jättämässä komenttia! ♥ Kiva oli reissu ja kiva oli tavata!
      Ja hyvä ettei Viskin patjan lainaus häirinnyt! :) Tuonne Pyhä-Luostolle palataan vielä. Haluan kummityttöni ehdottomasti viedä tuon reitin patikoimaan. Nuorelle partioilaiselle sehän ei ole homma eikä mikään. Ja silloin todellakin mennään koko reitti!

      Poista
  3. Annelta myös Viskille terkkuja! Ja sori Viski kun halusin makuupussini takaisin yöllisen hiipparointini jälkeen ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) :)
      Viski kiittää terveisistä, ja sanoo että on jo selvinnyt traumasta jonka tämä sinun makuupussin varastaminen aiheutti! Oli kiva tavata ja toivottavasti joskus vielä törmäillään jossain! ♥

      Poista
  4. Viskin Sylvi-sisko on iloinen että isoveljellä on ollut kiva reissu :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)