Helppo lasagnette

Mieleni teki kovin lasagnea, ja vaikka blogista jo paljon hyviä lasagneohjeita löytyykin niin ainahan sitä yksi uusi ohje mukaan mahtuu. Lasagnen sijaan päädyin kuitenkin kokeilemaan vaihtelun vuoksi lasagnettea. Löysin Valion sivuilta mielenkiintoisen ohjeen, mutta ylläripylläri täältä ei taas saanut mitään valmista juustokastiketta, joten vähän piti soveltaa. Mutta tästä tuli oikein hyvää ja ihan mielettömän vähällä vaivalla. Tätä tehdään kyllä uudestaankin. Ehkä vielä vähän tuunataan yrteillä ja erilaisilla juustoilla... 😋

Lasagnette

700 g jauhelihaa
1 hienonnettu sipuli
2 rkl perunajauhoja (tai vehnäjauhoja)
oreganoa
rouhittua mustapippuria
suolaa
750 g Dolmio Classico pastakastiketta (TAI 2 prk tomaattimurskaa)
n. 1 dl vettä
400 g pastaa
2 prk juustonmakuista ruokakermaa
juustoraastetta


    Ruskista jauheliha ja sipuli paistokasarissa tai isossa, pinnoitetussa kattilassa. Ripottele päälle jauhot ja kääntele hetki. Mausta. Sekoita joukkoon pastakastike/tomaattimurskat. Huuhtele tölkit vedellä ja lisää joukkoon. Keitä 2 - 3 min. Lisää joukkoon pasta. Sekoita.
 Lado voidellun uunivuoan (2 l) pohjalle puolet jauheliha-pastaseoksesta ja kaada päälle 1 prk ruokakermaa ja pari kourallista juustoraastetta. Toista samanlainen kerros. Paista uunin keskiosassa 175 asteessa n. 35 min.
Anna lasagnen vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Yks päivä vilkuilin Tokmannin esitettä ja siinä oli tarjous 3 lasagne/lasagnette pakettia vitosella. Eikös niihin lisätä vaan jauheliha ja jotain nestettä..?! Vitsit että pääsis halvalla jos vaan tykkäis niistä valmisjutuista. Mutta täytyy sanoa, että sen kerran kun itse "erehdyin" itse tekemään lasagnen niin en kyllä ole tuota valmista tavaraa pystynyt tekemään. Eikä kyse ole siitä, että olis joku ongelma puolivalmisteiden kanssa. Se maku on vaan jotenki liian "teollinen" mun makuun. Ja se on siis ennen ollut mun suurta herkkuruokaa.
Ja varmasti vieläkin saisin sitä syötyä jonkun, mutta jonkun muun tekemänä 😜

Meillä oli kolmen viikon ajan lainassa mainio kärrysauna. Voin aika lailla valehtelematta väittää että saunottiin siinä lähes joka ilta kolmen viikon ajan. Ulkoapäin se näytti aika pieneltä, mutta kyllä siellä näppärästi olisi saunonut isompikin sakki kun vaan me kaksi. Ja mikä parasta, siellä sai pikkupadassa veden lämpimäks, joten pesutkin onnistui saunassa. Ei sisäsuihkua tullut paljoa käytettyä.

Kärry laitettiin ihan rantaan, vielä paljon rannempaan missä meidän "oikea" sauna on. 

Ja oli siinä vaan hieno vilvotella iltaisin tähti taivaan alla, kaikessa hiljaisuudessa. Hyvä muistutus siitä, että miksi tämä paikka aikoinaan ostettiin. 

Oma rauha, hiljaisuus, luonto. ♥

Oma saunakin alkaa jo olemaan suht hyvällä mallilla, vaikka paljon työtä (ja rahaa 😓) vielä vaatiikin. Mutta kaikki aikanaan. Kunpa tuo isäntäkin jaksaisi olla yhtä malttavainen. Se on vähän sellaista sorttia kaikkihetimullenytmaksoimitämaksoi.... 😱

Ja kunpa saataisiin vakuutusyhtiönkin kanssa asiat lutviutumaan. Tänään lähti ERITTÄIN tiukkasanaista palautetta Ifille tästä meidän vakuutusneuvojasta.... 😬 Ihan kun tämä ei olisi jo tarpeeksi hermoja raastavaa ilman töykeää asiakaspalveluakin. Tähän mennessä ollaan kyseiseen vakuutusyhtiöön oltu erittäin tyytyväisiä, mutta nyt kyllä valitettavasti käy vakuutusyhtiön vaihto mielessä...