Sivut

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Kreikkalaiset lihapullat


Kyllä nyt on makumatkailua, kun alkuviikosta oltiin Meksikossa ja tänään jo Kreikassa. 😂 Se on hyvä että edes makujen kautta pääsee matkustaan, koska noihin maihin tuskinpa muuten tulisi lähdettyä. 
Näihin lihapulliin kannattaa ehdottomasti käyttää karitsanjauhelihaa, jos sitä vaan jostain saa käsiinsä. Itse katsoin karitsanlihan hintaa kaupassa, ja totesin että meille kelpaa ihan hyvin nauta-sika. 😁
Tämän lihapullataikinan juju on tuoreet yrtit, ja niitä kannattaakin laittaa reilusti. Oliivit ja fetajuusto vois tuoda vielä lisää kreikkalaista tuntumaa, mutta itse menin nyt pelkin yrtein.

Ja pieni varoituksen sana - nää on ihan mielettömän hyviä!! 😋  
Odotellen vaan sitä aikaa, kun tuoreet yrtit saa omalta pihalta...

Kreikkalaiset lihapullat

1½ dl korppujauhoja
4 dl turkkilaista jogurttia
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
2 munaa
2 tl suolaa
1 tl kuivattua minttua
½ tl mustapippuria
2 tl (luomu)sitruunankuorta raastettuna
2 ruukkua tuoretta minttua silputtuna
2 ruukkua tuoretta lehtipersiljaa silputtuna
1 kg nauta-sikajauhelihaa

Sekoita korppujauhot ja jogurtti kulhossa. Anna turvota hetki.
Kuori sipulit ja raasta raastimella hienoksi. Purista sipuliraasteesta ylimääräiset nesteet pois.
Lisää korppujauhoseokseen munat, mausteet, yrtit, sipulit ja lopuksi jauheliha. Vaivaa murekemassa tasaiseksi.
Muotoile massasta kostutetuin käsin pyöryköitä leivinpaperin päälle pellille. Huuhdo käsiä pyörittelyn lomassa, jotta mureketaikina ei tartu käsiin.
Paista 225 asteisessa uunissa n. 15 minuuttia.


Mä alan nyt valmistautumaan pääsiäisbrunssiin (johon nämä lihapullatkin ovat menossa). 🐣 
TÄÄLTÄ voit käydä kurkkimassa mitä meillä oli viime vuoden brunssilla tarjolla. Voisin väittää, että tänä vuonna saattaa mennä vähän enemmän överiksi tuon ruokamäärän kanssa.... 😂


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, mukavaa pääsiäistä kaikille ♥
Mulla on nyt neljän päivän ruhtinaallinen loma - tämä tuli enemmän kuin tarpeeseen!! 


keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Meksikolaiset hampurilaiset


Viime viikolla tein meksikolaiseen tapaan maustettuja jauhelihakepakoita ja ne saivat niin suuren suosion, että viikonloppuna pyydettiin samalla tavalla maustettuja jauhelihapihvejä. Sattumalta huomasin, että pakastimesta löytyi myös hampurilaissämpylöitä, joten siitä se ajatus sitten lähti. 

Meksikolaiset jauhelihapihvit
n.15 kpl

1 kg nauta-sikajauhelihaa
2 kananmunaa
2 sipulia raastettuna
2 dl korianteria hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 tl chilijauhetta
2 tl juustokuminaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl korianterijauhetta
suolaa ja pippuria

Sekoita jauhelihan joukkoon kaikki ainekset. Mausta suolalla ja pippurilla. 
Jaa taikina kolmeen osaan. Ja kukin puolikas viiteen osaan ja muotoile pihveiksi. 
Kannattaa painaa pihvin keskelle pieni kolo, jolloin pihvit ei ihan niin paljoa kutistu uunissa. Paista pihvejä 200 asteisessa uunissa n. 15-20 min välillä käännellen.
(Samaan aikaan uunissa paistui myös itse tehdyt bataatti- ja maalaisranskikset. )


Hampurilaissämpylät olen melkeinpä aina tehnyt tällä ohjeella. Mielestäni tulee just eikä melkein sellaisia sämpylöitä, kun hampurilaisissa kuuluukin olla.

Hampurilaissämpylät
12 kpl

2 dl vettä
½ dl perunasosejauhetta
3 dl maitoa
20 g hiivaa
2 rkl sokeria
1 tl suolaa
600 g erikoisvehnäjauhoja
1 muna
50 g sulatettua voita

Kiehauta vesi ja sekoita joukkoon perunasosejauhe. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva kulhoon, lisää maito ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää sokeri, suola ja perunasose ja sekoita hyvin. Lisää jauhot ja vaivaa taikina monitoimikoneessa kiinteäksi. Lisää muna ja jatka vaivaamista vielä hetki. Kaada päälle voisula ja jatka vaivaamist, kunnes taikina on sileää ja melko pehmeää. Anna taikinan kohota tunnin ajan.

Leivo 12 pyöreää sämpylää ja nosta ne leivinpaperin päälle pellille. Anna kohota peittämättä tunnin ajan. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Suihkuta kohonneet sämpylät vedellä ja pane pelti uuniin. Pane uunin pohjalle vedellä täytetty kulho. Paista sämpylöitä noin 15 minuuttia tai kunnes ovat kauniin värisiä. Ota sämpylät uunista, suihkuta ne uudelleen vedellä ja peitä leivinliinalla. 
Irrota jäähtyneet sämpylät leivinpaperista, pane ne muovipussiin ja sulje pussi. Pussissa sämpylät pehmenevät entisestään. Tee kerralla suuri annos, sillä sämpylät sopivat hyvin myös pakastettavaksi.


Hampurilaisten väliin tuli tietenkin itse tehtyä salsaa, juustokastiketta (Koskenlaskija Cheddar), suolakurkkuja sekä aiolia.

Tomaattisalsa

4 tomaattia kuutioina
2 kevätsipulia silputtuna / 1 punasipuli
1 dl korianteria silputtuna
1 rkl oliiviöljyä
limen mehua
suolaa ja mustapippuria
 Sekoita kaikki ainekset. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku.


Ulkoilun jälkeen hampparit maistuivat aivan taivaallisen hyvältä! Täytyy oikein kirjata ylös, että vielä maaliskuun 27.päivä päästiin ulkojäälle pelaileen. Ei taida tälläistä kevättä olla ollut ihan hetkeen. Joki on vielä keskeltäkin vähän jäässä ja monina talvina se ei ole koko talvena mennyt jäähän. Historiallinen kevät siis! 😀





maanantai 26. maaliskuuta 2018

Mangorahkaa ja kevätfiilistelyä ♥


Launtaina käydessäni kaupassa sain päähäni, että teenpäs pitkästä aikaa hedelmärahkaa välipalaksi. Ja mukaani tarttui ensimmäistä kertaa tuore mango - säilykepersikan sijaan. No okei, ostin kyllä varmuuden vuoksi myös sen säilykepersikan, sen verran pessimistinen olin tuon mangon maun suhteen! 😁 Mutta mango oli kirpsakan makeaa ja pääsi kyllä ihan sellaisenaan meidän rahkaan. Päälle vielä vähän kiiwiä niin avot! Mukavan raikas, keväinen välipala.

Mangorahka

500 g maitorahkaa
2 dl vispikermaa
sokeria maun mukaan
1 mango
2 kiiwiä koristeeksi

Kuori ja pilko mango sopivan kokoisiksi suupaloiksi.
Vatkaa kerma, mausta sopivalla määrällä sokeria ja lisää joukkoon rahka.
Lisää joukkoon myös pilkottu mango. Makustele vielä onko makua riittävästi.
Koristeeksi sopii erinomaisesti kiiwit, jotka on kuorittu ja siivutettu.


Ja kyllä saatiin sunnuntaina nauttia upeasta kelistä! ♥ Aamu näytti kovinkin harmaalta ja masentavalta, mutta kun aurinko alkoi paistamaan, niin tuntui kuin olisi itselläkin lamppu syttynyt. Kaiveltiin jäisiä ojia lähes koko päivä auki. Oli raskasta, mutta hauskaa hommaa. Muistelen, että pienenä tätä on tullut tehtyä ehkä vähän pienemmässä mittakaavassa tekemällä "pikkuojia" sulamisvesille. Kun saatiin sulamisvedet ohjattua kaikki ojiin, niin johan alkoi piha kuivumaan ja jäät joesta sulamaan.



Tää on vähän "riskaapeliä" aikaa, kun joki alkaa pikkuhiljaa aukeamaan, mutta kestää vielä hyvin pikkuelikoiden painon. Saa joka päivä olla sydän syrjällään ettei tuo koiruus lähde ajaan niitä takaa. Voi olla että virtakohdissa jää ei kestä enää edes koiran painoa. Saatika että itsellä olis jotain saumaa lähteä perään. Toivon, että aurinko paistais sen verran, että se sais joen kokonaan auki. Sen jälkeen tuo koiruus keskittyykin eläinten kyttäämisen sijaan jäiden rikkomiseen! 😂


Ja voihan Viski ♥ kun hän oli väsynyt taas temmellettyään koko viikonlopun pihalla. Kerrottiin hänelle, että nyt kun illat on taas pitkään valoisia, niin se tarkoittaa sitä, että sisälle mennään vasta hämärän tullessa. Ei ole pienellä saksanpaimenella helppoa... 😂 Joskus tuntuu, että se vaihtaisi mielellään osia jonkun koiran kanssa, joka elää vähän vähemmän aktiivisessa perheessä. Viski tykkää kyllä liikkua ja touhuta ja olla paljon pihalla, mutta ne päiväunet!! Niitä ei voi jättää väliin! Ja jos ne jää väliin, alkaa kiukuttaan...
 


Ja aikalailla viimeisiä kertoja taidettiin lenkkeillä kelkkaurilla. 😓 On ollut niin kiva kun ollaan noiden urien avulla saatu niin paljon uusia lenkkireittejä. Ja eilen itse asiassa ekaa kertaa jouduttiin väistämään kelkkoja, eli kovin suurella käytöllä ei urat ole olleet. Tai sit ei ole meillä ja kelkkailijoilla aikataulut mennyt yksiin. Ja hyvä niin. Vaikka ei tuo koira kelkoista mitään meinannut. Tykkäs vaan katsella ja ihmetellä kun ohi menivät.


Ja mitäs meiän Lyde ♥
Nauttii kun aurinko jo niin mukavasti lämmittää! Tämä kissa on kyllä niiiiin mukavuudenhaluinen. Ja miksipä ei olisi. Välillä käy itselläkin kateeksi, olisihan se kiva sadepäivänä jäädä sohvalle peiton alle makaamaan, töihin lähdön sijaan.  😀

torstai 22. maaliskuuta 2018

Meksikolaiset jauhelihakepakot ja tomaattisalsa


Hyvä ruoka, parempi mieli.♥ Yleensä tälläisiä vähän enempi aikaa vaativia ruokia tehdään vaan viikonloppuisin. Arkena mennään helpomman kaavan kautta kiusauksilla, laatikoilla ja keitoilla. Mutta kylläpä piristi väkertely jauhelihataikinan parissa ja etenkin kun palaute ruuasta oli niin hyvää. Ei sen puoleen, tykkäsin kyllä itsekin! Tämä kepakkotaikina jää kyllä elämään meidän keittiöön. Jos seuraavaksi kokeilisi vaikka meksikolaisittain täytettyä lihamureketta... 😋
Ohjeen bongasin Hiidenuhman keittiössä -blogista. Lisäkkeistä riippuen resepti on myös vähähiilihydraattinen. 

Meksikolaiset jauhelihakepakot

1 kg nauta-sikajauhelihaa
2 kananmunaa
2 sipulia raastettuna
2 dl korianteria hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 tl chilijauhetta
2 tl juustokuminaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl korianterijauhetta
suolaa ja pippuria

Lisäksi:
20 vedessä liotettua puista varrastikkua


Sekoita jauhelihan joukkoon kaikki ainekset. Mausta suolalla ja pippurilla. Jaa taikina puoliksi. Jaa toinen puolikas 10 osaan. Pyörittele öljyisin käsin jauhelihapaloista pötkylöitä. Työnnä niihin pyörittelyn päätteeksi varrastikku ja asettele kepakot leivinpaperin päälle. Jaa loppu taikina 10 osaan ja tee niistä samalla tavoin jauhelihakepakoita. Grillaa kepakot kypsiksi tai paista niitä 200 asteessa uunissa noin 20 minuuttia välillä käännellen.




Tomaattisalsa

4 tomaattia kuutioina
2 kevätsipulia silputtuna
1 dl korianteria silputtuna
1 rkl oliiviöljyä
limen mehua
suolaa ja mustapippuria

 Sekoita kaikki ainekset. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku. 


Lisäkkeenä oli bataattiranuja, maalaisranskiksia, salaattia ja ranskankermaa 😋
 

Ja jos just valittelin väsymystäni, niin onneksi en ole meidän perheessä ainoa jota vähän iltaisin laiskottaa.... 😂 



Ja Pimu-kissa jäi tänään kiinni, että on taas aloittanut normaalit kevätreissunsa. En tiedä missä neiti oli mahtanut olla, mutta niin vaan ihan pokkana tuli tien yli pihaan ja portin alta sisään. Pohdin että onkohan se mahtanut olla miehissä, ja kuka kolli on niin hölmö että meidän Pimun huolii pomottajakseen. Isäntä vaan totes, että täällä maalla ei välttämättä niin ole varaa valita... 😁


keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Aivosumua.


Olen lähes koko talven ja kevään elänyt jotenkin ihan sumussa. Väsyttää, mikään ei kiinnosta. Just ja just selviää normaalista työpäivästä, mutta sen jälkeen joutuu pakottamalla pakottamaan itsensä Viskin kanssa lenkille, ruuanlaittoon, pyykinpesuun. Silloinkin on kauhean helppo takertua kaikkiin tekosyihin ettei tarttis tehdä mitään.  Mulla on myös tässä kevään aikana näkö huonontunut pirusti. Työpäivän jälkeen ei oikein enää silmät pysy menossa mukana. Lukeminen on hankalaa, samoin tietokoneen tuijottaminen. Tavarat saattaa yhtäkkiä putoilla käsistä, ilman mitään ihmeellistä syytä. Mutta siinä vaiheessa havahduin, kun olin lähtenyt töihin niin, että talo oli täynnä palavia kynttilöitä ja ulko-ovi selällään. Luojan kiitos ei ollut sattunut mitään ja koirakin on vielä tallessa. On vaan kovin paha yrittää keskittyä samaan aikaan sekä saamaan itsensä työvaatteissa autoon, että laittamaan koti lähtökuntoon.



Varasin ajan MSAS-analyysiin, ja mikä parasta, sain peruutusajan heti seuraavalle päivälle. Olen ennenkin käynyt kyseisessä analyysissa ja aina saanut sieltä avun. Ja niin toivottavasti nytkin. Ja kuulkaas, B6 vitamiinivarastot oli ihan kuivat, eli se selittää aika paljon näitä mun oireita. Nyt tankkaan hurjat(?) määrät sekä B6-vitskua että Arginiinia ja katsotaan mihin tää johtaa. En usko että huonompaan suuntaan ainakaan mennään.



Beekuutosesta harvemmin puhutaan, vaikka se vaikuttaa lähes kaikkiin kehon toimintoihin. Ja jos se puuttuu, niin esim. lihasheikkous, silmien ongelmat, väsymys on ensimmäiset merkit josta sen puuttumisen huomaa. Ja mistä tälläinen puutos olisi yhtäkkiä voinut tulla, kun mikään ei ole ruokavaliossa muuttunut? Ainakin pitkäaikainen stressi voi sen aiheuttaa, koska stressi kuluttaa B6-varastoja. Ja stressihän ei aina ole raha-ja ihmissuhdehuolia, vaan stressiä aiheuttaa mm. lääkekuurit, ulkoiset saasteet, kemikaalikuormat jne jne.  Mistä lie tullut, mutta nyt lähdetään taisteluun tätä vetämättömyyttä vastaan. Tie voi olla pitkä. B6-annostusta saa vähentää vasta kun olen saanut taas yöuneni kuntoon.



Ruoka-ainekieltoja ei onneksi tällä kertaa tullut. Olen siis jossain onnistunut. Kun ei vedä ruokavaliossa mitään överiksi, niin aika hyvin suolisto sietää lähes kaikkea. Jeee :)



Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy paljon infoa tuosta MSAS-analyysistä. Jos sullakin on jotain mystisiä vaivoja, johon ei lääkärit oikein osaa sanoa juuta eikä jaata, niin käy ihmeessä avoimin mielin testaamassa.
Mullakin oli taas kilppariarvot päin prinkkalaa. Tai lääkäreiden mukaan tod.näk. viitearvoissa, mutta vetäähän se silti olon huonoksi ja kerää ihanan "röllykän" tuohon alavartaloon kun kilppari ei toimi niinkuin pitäisi.
Sitä paitsi, kilpparilääkitys yleensä vaan pitää oireet kurissa, ei hoida itse syytä, eli siitäkin syystä suosittelen kaikkia ainakin kokeilemaan! Mitään haittaa siitä ei ainakaan ole, mitä nyt kukkaro kuihtuu, mutta se on ainakin itsellä ollut joka kerta sen arvoista.

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Peurakäristystä (ja keväinen Lahti)


Viikonloppuna saatiin ruoka-ja saunavieraita, mikä oli ihan älyttömän kivaa, koska meillä harvemmin käy ketään. Ihanan rentouttava lauantai hyvien ystävien kera. Menoa ja melskettä riitti kolmen lapsen tiimoilta, ja mikäs sen kivempaa. Siinä unohtuu kyllä kaikki maalliset murheet, kun lapsien ilo pienistä asioista on niin aitoa! ♥ 
Mulla on aina kauhean suuret ruoka-ajatukset mitä kokkailla kun meille ehkä joskus joku eksyy. Ja kun sellainen ihme tapahtuu, niin sit yritän kuitenkin aina päästä mahdollisimman vähällä, eli se siitä värkkäilystä. Nyt päätin käyttää pakastimessa olevan peuran paistin ja loihdin siitä käristystä. Ja mikäs sen helpompaa ruokaa tehdä isommallekin sakille. Ruoka valmistuu kuin itsestään ja maistuu todennäköisesti kaikille (lihansyöjille). Käristyksen kanssa sopii hyvin hieman makeahko bataattimuusi sekä suolakurkut, nam nam!
Mun käristys oli ehkä aavistuksen liian kauan hellalla, koska se oli mennyt jo ihan muruksi. Oli se kyllä mureaakin! 😁 Mutta toki olisi valmista ollut jo paljon aiemmin.

Peurakäristys

n. 1000 g peuran paistia
voita
suolaa
mustapippuria
vettä

 Vuole kohmeisesta peuranpaistista ohuen ohuita lastuja. Sulata voita pannussa ja ruskista kohmeiset lastut sulaksi pienissä erissä. Laita lihat kattilaan ja huuhtele pannu joka lihaerän jälkeen. Lisää huuhdeliemet kattilaan. Kun kaikki lihat ovat kattilassa lisää vettä niin, että lihat peittyvät. Lisää myös pippurit ja suola. Anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla niin, että lihat alkavat hajota (n. 2 tuntia). Jos käristys alkaa kuivumaan lisää vähän vettä. Kun käristys on valmista vettä ei kattilassa oikeastaan enää ole.


Lihapullat tein seuraavista aineksista: 1 kg nauta-sikajauhelihaa, 1 pss sipulikeittoa, 1 pss kanttarellikeittoa, 1 prk kermaviiliä, 1 paistettu sipuli, 1 kananmuna. Takuuvarma resepti.



Sunnuntaina päätettiin lähteä ajelemaan johonkin, ajatuksella että päästäisiin kävelemään taas ihan uusiin nurkkiin. Ja ajeltiin sitten Lahteen! 😁 Jonkun korvaan voi kuulostaa vähän hassulta että ajetaan useita satoja kilometrejä sen takia, että pääset lenkille johonkin, mutta meille se on sitä mitä tykätään tehdä. Ei sitä muuten oikein näe ja koe uusia paikkoja, ellei vaan käy rohkeasti katselemassa. Ja vitsit, olipa Lahti kaunis paikka ♥



Olen joskus (villeinä nuoruusvuosina) Lahdessa pari kertaa käynyt työjutuissa, mutta en kyllä niistä kerroista muista Lahdesta juuri mitään. Muuta kuin hotelli Mustan Kissan, Mamma Maria pastaravintolan, Melrosen keikan sekä olutravintola Teerenpelin. 😂



Onpa suuri etu kaupungille, jos rantaviivaa on lähellä keskustaa. Mehän nähtiin nyt toki vain hyvin talvinen puoli Lahdesta, mutta satamassa oli näin keväisenä sunnuntainakin ihan älyttömästi porukkaa. Mitä se mahtaakaan olla kesällä. Ja oli hieno nähdä tuo satama järveltä käsin katsottuna. Kesällä (toivottavasti) katsotaan sitten vähän toisesta kulmasta. Toki en pientä veneajelua Vesijärvellä pistäisi yhtään pahaksi... 😉




Ace Corner jäi vielä näkemättä, koska se oli vielä ns. talviteloilla, eli Lahteen on pakko päästä uudestaan. Käytiin kyllä siinä Ace Cornerin pihalla kääntymässä. Nyt reitti on tuttu, niin ehkä se Lahteen uudestaan tuleminen olisi varmempaa! 😀 Ja samalla reissulla on käytävä katsomassa myös viehättävän näköinen paikka Pointpub Vanha Paloasema! 🍻


Löytyykö täältä yhtään Lahtelaisia blogin lukijoiden joukosta?
Mielellään otetaan vastaan hyviä käyntivinkkejä siltä seudulta...  😊