Sivut

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Helmikuun kirjoja


Taas on aika pistää nippuun helmikuussa luettuja kirjoja. Helmikuussa aikaa lukemiselta söi hieman Netflix, jonka isäntä meni ottamaan itselleen jouduttaakseen ajan kulumista sairaslomalla. Itsekin on tullut muutama leffa sieltä katsottua ja muutamaa sarjaakin sivusilmällä seurattua. Mutta eihän mikään silti lukemista voita! 😊


Helmikuun yksi ehdottomista helmistä oli Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan Suomi. Olen muutenkin tykkännyt sekä Mielensäpahoittaja leffasta, että Mielensäpahoittajan keittokirjasta. Jotenkin voin niin samaistua itse tähän Mielensäpahoittajaan. Meillä on paljon samoja periaatteita ja ajatuksia elämästä. Suosittelen lukemaan! Saa nauraa ja saa myös paljon oivalluksia historiasta ja elämästä. Puolet kirjasta taisinkin lukea ääneen isännälle. Ei niitä hienoja oivalluksia voinut jättää vain sinne kirjan kansien väliin.


Yksi kuukauden erikoisimmista kirjoista oli Anna Multasen esikoisteos Jali ja rakkaustehdas. Anna on mm. luontaishoitaja, homeopaatti ja eläinkommunikoija. Olen Viskin kanssa käynyt useasti Annan vastaanotolla ja ollaan saatu paljon apuja erilaisiin vaivoihin ja käytösongelmiin. Tämä kirja avasi sitä, minkä takia Annasta on tullut eläinten luontaishoitaja. Paljon puhuttiin myös eläinkommunikoinnista. Kuulostaa ehkä hieman pölhöltä, mutta jotenkin tuntuu että tämän kirjan lukeminen aukaisi jonkun kommunikaatiokatkoksen myös minun ja Viskin väliltä. Jos ette aina ajattele kaikkea niin että koululääketiede on ainoa joka on oikeassa ja uskotte myös johonkin "toiseen todellisuuteen", niin vahva lukusuositus tälle kirjalle.



Jo tammikuun puolella laitoin kirjatoon varauksen Eeva Vuorenpään kirjaan Kaksi rantaa. Ja kun sen lopulta sain käsiini, niin luin sen parissa päivässä. Kirja oli niin hyvä, että sitä ei olis malttanut millään laskea käsistään. Kirja käsitteli suomalaisten Amerikan-siirtolaisuutta. Minkä takia matkaan lähdettiin? Millainen itse matka oli? Toisilla kävi hyvin Amerikassa, toisilla ei. Mitä tapahtui sillä välin kotimaassa? Tykkään muutenkin lukea historiallisia romaaneja, ja tämä oli kyllä yksi parhaista. Eeva Vuorenpäältä tuli sitten samaan "hengeen vetoon" luettua toinenkin romaani Arvet, joka sekin oli hyvä. Tosin osittain niin järkyttävää luettavaa (keskitysleirielämää jne) että kyllähän tuo kirja aika vahvasti tuli uniin.



Ja yksi helmi kirja on vielä pakko mainita. Eli Anna Saivosalmen Treenaa kotona - 10, 20 tai 30 minuuttia. Kun hankit tämän kirjan, niin sulla ei ole enää mitään tekosyitä jättää treenaamista väliin. Suosittelen!😀


Jaa niin väitinkö, että en oikein ehtinyt lukea helmikuussa.... Siltähän tämä taas vaikuttaakin. Ehkä voisin ennemminkin sanoa, etten oikein ehtinyt kokkailla helmikuussa!! 😂😂😂

2 kommenttia:

  1. Lukemisessa on jotain koukuttavaa, lukuharrastus on pysynyt mukana ikäni.
    Mielensä pahoittajassa on jotain hyvin suomalaista, monta samaa asiaa löytää omasta arjestaan. Mielensä pahoittajan Suomi tuli jo luettua, keittokirjat ovat huikean hyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin totta, koukuttavuus on juuri oikea sana kuvailemaan lukemista! :) Nytkin mulla on luvun alla niiiiiiin järisyttävän hyvä kirja, ettei sitä meinaa millään malttaa laskea käsistään....
      Ja olen niin samoilla linjoilla myös tuon Mielensäpahoittajan kanssa. Odotan niin kovin jo sitä uutta Mielensäpahoittaja leffaa. Harmi että roolihahmoa esittää nyt eri tyyppi, mutta uskon Heikki Kinnusen sopivan siihen myös hyvin.

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)