Omar-raparperipiirakka ♥

Muistatte varmaan kun tein ehkäpä maailman parhaan Omar-juustokakun helmikuussa Tarun (Tarun Taikakakut) ohjeella? 

Ja sitä en siis turhaan kehu maailman parhaaksi ♥

Tuosta kokeilusta rohkaistuneena uskalsin kokeilla Omaria myös raparperipiirakkaan. En ole mikään Omar-karkin ystävä muutoin - on vähän liiankin makiaa mun makuuni. Mutta kylläpä vaan se toimi tässä piirakassa.
Älkääkä sit säästelkö raparperin määrässä. Mitä enempi kirpeyttä, sen parempi. 

Ohje tähän piirakkaan löytyi TÄÄLTÄ. Muokkasin ohjeen vaan pellillisen sijaan yhteen piirakkavuokaan sopivaksi. Tässä resepti niin kuin sen itse tein.

Omar-raparperipiirakka

piirakkavuoallinen

Pohja:
2 munaa huoneenlämpöisenä
1,5 dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1½ tl leivinjauhetta
75 g margariinia
0,75 dl kädenlämpöistä maitoa
n. 3 dl raparperia paloiteltuna

 Muruseos:
½ pss Omar-karkkeja
0,75 dl vehnäjauhoja
½ dl sokeria
25 g voita

     Pese ja pilko raparperit kuutioiksi. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata rasva ja lämmitä maito.
    Nostele rasva ja maito vuorotellen munavaahtoon. Siivilöi kuivat aineet joukkoon ja sekoita hellästi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan tasaisesti. Ripottele raparperit pinnalle.
    Sulata karkit mikrossa tai liedellä välillä sekoitellen, jotta ne eivät pala. Sekoita sitten kaikki ainekset yhteen vatkaimella tai nuolijalla kulhossa. Sekoita, kunnes seos on murumaista.
    Levitä muruseos raparperien päälle. Paista omar-raparperipiirakka kullanruskeaksi 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla.

Me emme tosiaan tällä hetkellä omista soutuvenettä ja pientä peräprutkua kummempaa venettä. Mutta veneily kiehtoo meitä koko poppoota silti kovin. Ja ai että meidät teki iloiseksi minun isäni uusi hankinta! 😍 Iskän paatti kun on toistaiseksi lillunut tässä meidän rannassa, joten on sitä tullut siinä sit vähän "koeajeltua".

Ja hei, minäkin olen opetellut ajamaan venettä! Ihan vaan sitä asiaa silmällä pitäen, että josko vaikka mekin se oma paatti joskus saatais. Tarkoitus on kuitenkin ostaa merikelpoinen paatti, niin siellä pitää molempien meistä olla valmiina tarpeen tullen tarttumaan veneen ohjaimiin.

Vielä harjoittelin ihan uisteluvauhdissa ohjaamista ja hallintalaitteiden samanaikaista seuraamista, mutta kyllä se tästä. Hetken harjoiteltuani uskallan ehkä lähteä jo "kylille" veneen kanssa! 😉 Ja kohta voikin jo kysyä, että mihin ihmeeseen niitä miehiä oikein tarvitaan.... 😜

Virallinen venetestaaja Viskikin oli sitä mieltä että oikein passeli paatti on! Hän sai omia koko keulatilan itselleen! ♥
(Tiedetään - venetestaajan liivit jäi kotiin - koska järjetön helle)

Kesä 👌