Pätkis-juustokakku

Tällä makealla, mintun ja suklaan makuisella kakulla juhlistettiin mieheni nimipäivää. Mitäpä noita nimppareita kai sen enempää juhlistamaan, mutta aina kun on hyvä tekosyy leipoa niin pitäähän se käyttää hyväksi. 😉

Kakun ohje löytyi Annin uunissa -blogista. Olen ennenkin tehnyt 👉 Pätkis-juustokakkua mutta tämä nyt tekemäni oli huomattavasti suklaisempi ja "tuhdimpi" kakku. Sanoisin ehkä jopa että parempi, mutta todella todella paljon myös makeampi. Tätä kakkua riitti pienen pieni pala tyydyttämään makean himon.

 Pätkis-juustokakku

22 cm

Pohja:

170 g Minttu-dominoita

50 g voita

Täyte:

3 liivatelehteä

400 g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl kuohukermaa

140 g Pätkiksiä

150 g tummaa suklaata

½ tl vaniljasokeria

1 rkl sokeria

1 rkl kahvia

 Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan ja vuoraa 18-22 cm irtopohjavuoka leivinpaperilla.
    Murskaa keksit ja sulata voi.
    Sekoita voi ja keksimuru hyvin keskenään ja painele keksiseos irtopohjavuoan pohjalle.
    Lisää vaniljasokeri kermaan ja vatkaa vaahdoksi.
    Sulata suklaat vesihauteessa ja vatkaa tuorejuuston joukkoon. Lisää myös sokeri.
    Kiehauta kahvi kattilassa, purista liivatteet ja sulata kahvitilkan sekaan. Anna jäähtyä ja kaada liivate ohuena nauhana suklaatuorejuustoon koko ajan sekoittaen.
    Nostele ja kääntele kerma nuolijalla varovasti tuorejuuston joukkoon.
    Kaada seos irtopohjavuokaan keksipohjan päälle. Tasoita pinta kauniiksi.
    Siirrä kakku pakkaseen jähmettymään noin 20 minuutiksi tai jääkaappiin yön yli.
    Koristele haluamallasi tavalla.

Vähensin alkuperäisen ohjeen 3 rkl sokeria tuohon 1 rkl. Voi olla että olisi hyvin kestänyt senkin pois jättämämisen. Toinen mitä mietin on se, että onko nuo liivatteet tarpeellisia. Ainakin määrää voisi vähentää ja pysyisi varmasti kasassa ilman niitäkin...?! Itse tykkään enemmän liivatteettomasta kakusta kuin liivatteellisesta. Makuasioita! 😊

Palataanpa vielä siihen viikon kesälomaani, jota vietin heinäkuun loppupuolella. Yhtenä päivänä lähdimme vaan päämäärättömästi ajelemaan. Tai alkumatkasta meillä oli vähän päämäärää, kun kävimme katsastamassa uusia, mahdollisia kalapaikkoja. Mutta sen jälkeen löysimmekin itsemme yhtäkkiä Karkkilasta. Ja mikäs siinä muu auttoi kun pistää hetkeksi auto sivuun ja jalkautua katselemaan maisemia.

Paljon on hehkutettu kukkapeltoja, joita löytyy nykyään varmaan vähän ympäri Suomea. Karkkilasta löytyi myös omansa. Oli se kaunis ❤

Vitsi kun tänne omaan pitäjäänkin joku keksisi tuollaisen omalle pellolleen tehdä.

Hienot vanhat rakennukset olisivat antaneet hyvät puitteet valokuvaukselle, mutta harmi että tuo meidän miesväki ei ollut niin innostunut asiasta. 😉 Mentiin täyttä höyryä vaan paikasta toiseen.

 

Kiva siellä oli kuljeskella ja katsellakin vaan!  

Pelasimme Karkkilassa myös kesän ekat minigolfskabat ja hävinnyt joutui tarjoamaan päivän illallisen. Jostain kumman syystä hävisin tuolle golfia harrastavalle miehelleni... 😁 Niinpä löysimme itsemme päivän päätteeksi Pusulan Krouvista pizzat nenän edessä. Ja voin suositella krouvia kyllä pizzapaikkana(kin).