Sivut

torstai 30. tammikuuta 2020

Helppo ja herkullinen banaanipiirakka


Mulla on pakkomielle aina leipoa viikonlopuksi jotakin, jos tiedän että ollaan koko viikonloppu kotosalla. Tällä kertaa en jaksanut lähteä kauppaan ajelemaan, joten leivonta-ainesten oli löydyttävä kaappien kätköistä. Ja löytyihän ne! 
Ohje tähän superhelppoon, nopeaan ja herkulliseen banaanipiirakkaan löytyi 👉 Keittiö koivikon katveessa -blogista. 

P.S. Jos joskus kaipaatte jotain helppoa leivottavaa esim. lasten kanssa, niin tässäpä hyvä resepti siihen hommaan. Koristelussakin on vain mielikuvitus rajana. 

Banaanipiirakka


Pohja:
2 tummunutta banaania soseena
2 kananmunaa
2 1/4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria (käytin ruokokidesokeria)
2½ tl leivinjauhetta 
½ tl soodaa
½ tl suolaa
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
75 g voita

Kuorrutus:
50 g voita
1 rkl kahvia
n. 125 g tomusokeria


    Muussaa banaanit haarukalla ja sekoita joukkoon kananmunat.
    Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne sulatetun voin kans banaani-kanamunaseokseen.
    Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia.
    Sulata voi kuorrutusta varten ja lisää siihen kahvi. Lisää tomusokeria vähän kerrallaan ja sekoita hyvin.
    Levitä kuorrute hieman jäähtyneen piirakan päälle. Ripottele pinnalle esim. murskattuja ranskanpastilleja, pähkinöitä, nonparelleja tms.
    Anna kuorrutteen jähmettyä ennen piirakan leikkaamista.



Tuota kuorrutusta olis ehkä voinut olla tuplamäärä, se on niiiiiin hyvää 😋



Kävimme Viskin kanssa pari viikkoa sitten mun töiden jälkeen Tammelan Ruostejärvellä kävelemässä. Oli niin hieno päivä, että oli pakko päästä käymään jossakin. Työt loppuivat klo 14 ja siitä hippulat vinkuen vaatteet vaihtoon, kahvit termariin, koira autoon ja menoksi. Eväät haettiin tällä kertaa Lidlistä.



Ruostejärvi on siitä kiva paikka, että siellä on vähän jokaiselle jotakin. Polut on pääosin helppokulkuisia ja reittejä on paljon eri mittaisia, joten nuorimmasta vanhimpaankin varmasti jaksaa kulkea mukana. Lisäksi kahvilat löytyvät niin Luontokeskukselta kuin Eerikkilän puoleltakin.




Että mä tykkään niiiiin kovin noista Lidlin paistopisteen rahkataskuista! Kiitos Jonna kun olet saatellut mut Lidlin paistopisteiden herkulliseen maailmaan! 😘 Harvemmin tulee sieltä mitään haettua, mutta näin yksin retkeillessä se on sitä pientä luxusta, kun ei itselle jaksa eväitä vääntää mukaan.


Viskin suosikkievästä retkillä on erilaiset koiran (ja kissan) pateet. Näiden eväiden huono puoli on vaan se, että tuo haiseva tyhjä pateepurkki ei ole mukava matkalainen repussa.


Ruostejärven vesi on ihan älyttömän kirkasta. Täällä on kesäisin kiva käydä uimassa, koska on kirkkaan veden lisäksi ihana hiekkapohja ja matalat, mutta ei liian matalat rannat. Yleensä rannat ovat ihmisten kansoittamia, mutta kun valitsee ajan ja paikan oikein, saa kyllä olla ihan rauhassa.


 Lopultakin nähtiin myös tämä Luontokeskuksen ja Eerikkilän yhdistävä silta. Tämä taisi tullakin vasta viime vuoden keväällä, joten alle vuoden se on siinä vasta ollutkin.


Ja pakkohan meidänkin oli käydä vähän ihastelemassa ja ihmettelemässä Eerikkilän puolella. Busseja tuli ja meni eli ainakin viikonloppuisin taitaa Eerikkilässä olla aika kovakin hulina. Sinne pitää ehdottomasti tehdä kyllä ihan oma reissunsa. Aluepassit ovat melko edullisia, siihen nähden mikä lajivalikoima niihin kuuluu. Ja Eerikkilän ravintolan ruokaakin olen kuullut kehuttavan kovin.


Me mentiin Viskin kanssa juomaan kahvit Hämeen luontokeskukseen, koska sinne oli nelijalkaisetkin tervetulleita!! 👍 Asia oli hienosti ilmoitettu jo parkkipaikalla, niin ei tarvinnut arpoa jättääkö koiraa autoon vai ei. Tämä oli jo aika mones luontokeskus missä Viski on käynyt. 


Luontokeskuksella oli juuri joku porukka kokoustamassa ja he olivat juoneet nuotiokahvit pihalla. Kun porukka siirtyi sisälle, me siirryimme Viskin kanssa pihalle nuotion ääreen istuskelemaan.
Mikäs siinä oli istuskellessa kun täysikuu loisti puiden välistä ja pikkupakkasella oli mukava lämmitellä nuotion ääressä! Kiitos hyvästä palvelusta Luontokeskuksen väelle!! ❤



2 kommenttia:

  1. Tuo päällinen on niin hyvää. Olen laittanut kahvia vähän enemmän niin kuorrutteesta tulee vähän tummempaa; pitäis varmaan mainita se ohjeessa. xD Piirakka on aina hieman erimakuista; riippuu ihan banaanin kypsyydestä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi nam, pitääkin ensi kerralla tuplata se kahvin määrä! Ja tuota kuorrutetta tehdä ehkä sellainen kolminkertainen annos, niin voi huoletta osan "maistella" jo sekoittelu vaiheessa! ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)