Hunaja-maustepossu

Kassler on sellaista tavaraa, että aina kun sitä on jossain tarjouksessa niin vähintäänkin yksi "köntti" tulee ostettua. Välillä pilkon sitä ennen pakastamista valmiiksi mm. pihveiksi ja suikaleiksi. Välillä taas pakastan lihan ihan sellaisenaan. Nyt löytyi taas pakkasesta yksi 2,5 kg pakkaus kassleria ja päätinkin kokeilla tätä hunajaista-maustepossua. Tämä on alunperin Kotivinkistä napattu jouluinen resepti, mutta niin jouluinen se ei ollut, etteikö kelvannut näin kevään korvallakin.

Meillä tämä valmistettiin tietenkin leivinuunissa. Laitan tähän kuitenkin sähköuuniohjeistuksen, koska kaikilta leivinuunia ei kotoa löydy. 

Hunaja-maustepossu

2,5 kg porsaan niskaa eli kassleria

1-2 rkl öljyä/voita ruskistamiseen

Marinadi:

2 dl öljyä

2 dl soijakastiketta

4 rkl dijonsinappia

mustapippuria

Glaseerauskastike:

1 dl hunajaa

1 tl neilikkaa

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

Valmista marinadi. Kaada se tukevaan muovipussiin ja sujauta liha mukaan. Itse tein niin, että leikkasin kasslerinpalan keskeltä kahtia, jotta sain palat mahtumaan kahteen 3 litran pakastepussiin. 

Anna lihan maustua yön yli.

Nosta liha pois marinadista ja kuivaa pinta. Kuumenna tilkka öljyä paistinpannulla ja ruskista lihanpalat kauttaaltaan. 

Nosta lihat uunivuokaan ja kypsennä 150 asteisen uunin keskitasolla 1½-2 tuntia tai kunnes lihalämpömittari näyttää 68 astetta. 

Sekoita glaseerauskastike. Ota vuoka uunista. Nosta uunin lämpötila 200 asteeseen. Sivele paistit kastikkeella ja nosta lihat takaisin uuniin noin 10 minuutiksi. Sivele välillä, kunnes glaseerauskastiketta ei enää juuri valu. Anna lihan vetäytyä noin 15 minuuttia ja viipaloi tarjolle.

Me teimme lihan (hyvin liotetussa) savipadassa. Liha oli leivinuunissa taas hupskeikkaa varmaan noin 10 tuntia. Nostin lihapalat varovasti uunivuokaan, sivelin kastiketta pintaan ja siirsin vuoan sähköuuniin ohjeistuksen mukaisesti.

Lihan kanssa oli tarjolla perunaa, valkosipuli-persiljadippiä (valmismaustesekoitus + kermaviili), fetasalaattia sekä kaali-paprikasalaattia. En ollut vielä ihan niin tyytyväinen tuohon kaalisalaattiin, että jakaisin sen ohjeen täällä. Vaatii vielä pientä kehittelyä. 😉

 

Vallitsevan tilanteen vuoksi kalenterit on tyhjentyneet kaikista muista paitsi työjutuista. Kaikki lomasuunnitelmatkin meni uusiksi. Mutta mitä sitä sen enempää surkuttelemaan, tässä hetkessä on paljon vakavampiakin asioita pohdittavana, niin terveydellisiä kuin taloudellisiakin. Mutta ette ihmettele kun asiat vähän toistavat itseään täällä blogissa, eli ruokaa, leivontaa ja lenkkeilyä samoissa tutuissa maisemissa.

Ehkä tämä juttu auttaa näkemään omatkin kotinurkat uusin silmin. Aina ennen on tullut lähdettyä kameran ulkoilutusreissuun aina johonkin pidemmälle. Ehkä nyt tulee jatkossakin helpommin napattua kamera ja eväät mukaan ja lähdettyä retkelle ihan omiin lähinurkkiin.

Nämä kuvat eivät ole ihan naapurista, mutta läheltä kuitenkin, isoäitini kotinurkista. Nämäkin nurkat ovat itselle niin kovin tutut ja rakkaat ❤

Viskiä ei yhtään haittaa se, että häntä ei nyt raahata mihinkään maailman ääriin.
Kotonurkissakin on hyvä olla! Kunhan vähän vaan välillä "hajut vaihtuu". 😁

Nyt pihalle nauttimaan maaliskuun viimeisestä päivästä. Siellä tuulee niin että tukka varmaan lähtee päästä, mutta ei anneta sen häiritä!
Mukavaa tiistaita kaikille! ♡