Mokkapala-kääretorttu ja pieni palanen Paraisten nähtävyyksiä

Meillä on nyt ahkerasti yritetty saada "kesäautoa" (tai niinkuin kummityttöni sanoi - romuautoa) ajokuntoon, ja siitä syystä remontoijia on rampannut viikottain. On aina kiva kun tietää etukäteen, että joku on tulossa kyläileen, niin saa mahdollisuuden vähän leipoa kahvin kanssa jotakin. Ja tämä sakki on sellaista että uskaltaa kokeilla uusiakin ohjeita, kun tietää että syövät vaikka pieniä kiviä jos ne vaan on pistetty tarjottimelle kahvipöytään.

Mieli teki leipoa kääretorttua. Ja koska tiesin, että mokkapalat on lähes 99 % kaikkien mieleen, päätin tehdä mokkapala-kääretorttua. Ohje löytyi Yhteishyvän -sivuilta.

Mokkapalakääretorttu

Pohja:

4 munaa

1½ dl sokeria

1½ dl perunajauhoja

½ dl kaakaojauhetta

2 tl leivinjauhetta

Täyte ja kuorrutus:

3 rkl kuumaa vahvaa kahvia

25 g sulatettua voita

2 rkl kaakaojauhetta

2½ dl tomusokeria

2 tl vaniljasokeria

200 g maustamatonta tuorejuustoa

koristeluun nonparelleja tms.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Siivilöi ja sekoita munavaahtoon.
Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa 7–8 minuuttia.
Kumoa torttulevy puhtaalle, sokeroidulle leivinpaperille. Anna jäähtyä. Irroita leivinpaperi.
Sekoita kahvista, voista, siivilöidystä kaakaojauheesta, tomu- ja vaniljasokerista kuorrutus.
Notkista tuorejuusto ja sekoita joukkoon 1 dl kuorrutusta. Levitä täyte torttupohjalle ja kääri rullalle.
Levitä tortun päälle loppu kuorrute ja ripottele pinnalle nonparelleja.

Viime viikolla 👉 Seilin reissulla pysähdyimme samalla myös Paraisille. Siitä kun kerran läpi ajettiin, niin tulin maininneeksi kalkkikivilouhoksen näköalatasanteesta. En ollut siellä itsekään koskaan käynyt, vaikka Paraisten läpi on tullut monestikin ajettua. Mutta nyt onneksi veljeni lapset olivat mukana yllyttämässä ja olihan se hieno elämys käydä katsomassa.

Haluaisin myös joskus olla paikalla räjäytysten aikaan. Ajatuksissa kävi, mitäköhän lähialueen talot tykkäävät jatkuvista räjäytyksistä. Mutta kai se on sit niin katsottu, että niistä ei ole haittaa ympäröiville taloille.

Jotenkin kyllä aika huikaiseva näky. 😱

Samalla kun Paraisilla olimme, teimme myös pienen lenkin Paraisten vanhassa kaupungissa, eli Vanhalla Malmilla. Koska veljeni lapset asuvat itsekin samanmoisella vanhalla puutaloalueella, mietimme että mikä tekee Paraisten puutaloalueesta niin erikoisen. Emme keksineet vastausta, mutta ehkä he vaan ovat osanneet markkinoida tätä hyvin ja siitä syystä paikasta on tullut "isompikin" nähtävyys. Hienoahan siellä oli, sitä ei voi kieltää. Todella viehättäviä pieniä, nätiksi laitettuja pihoja, hiekkateitä, ihania ikkunakoristeita jne jne.

Ympäri Vanhaa Malmia löytyi myös opastekylttejä, jossa kerrottiin tarkempia tietoja ja historiaa kaduista sekä alueen taloista.