Sivut

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Arki-illan viettoa Teijolla ja Mathildedalissa


Mieheni oli menossa golfaamaan Meri-Teijo Golfiin torstai-iltana ja me ängettiin itsemme Viskin kanssa samaan kyytiin. Golfkierroksessa kun tuppaa aina menemään se vähintään 4 tuntia, niin siinä olisi hyvää aikaa vähän tutustua ympäristöön. Mathildedal onkin jo 👉 aiemmilta reissuilta tuttu, mutta Teijo on jostain syystä jäänyt aina väliin. Nyt päätinkin että suuntaamme ihan ensimmäisenä kulkumme sinne.



Siinä kun Mathildedal on aivan täynnä ihmisiä, ei Teijolla ollut ketään. Eikö Teijo ehkä ole saanut samanlaista "media seksikkään" leimaa kuin Mathildedal, vai mistä mahtaa johtua, että muutkin kuin minä painavat kaasua Teijon kohdalla.



Jätimme auton Teijon kyläkaupan pihaan ja suuntasimme siitä kulkumme rantaa kohti. Teijon Masuuni oli harmillisesti ehtinyt jo mennä kiinni. Olisi ollut kiva käydä nauttimassa siellä kahvikupponen. Facebookin mukaan sieltä saa myös herkullisen näköisiä pizzoja. Nekin täytyy laittaa listalle herkuista joita olisi joskus kiva maistaa.



Saimme kuljeskella ja kuvailla ihan täysin rauhassa Teijon rannassa. Sieltä löytyi mm. kyläsauna. Kyläsaunan vierestä virtasi pieni suvanto ja siihen järjettömän kauniiseen ja rauhalliseen paikkaan olisi kyllä mielellään jäänyt vaikka mato-ongelle.



Tänä keväänä ja kesänä on lähes tulkoon kaikki kiva ollut kiellettyä (kylläkin ihan järkisyistä), mutta kyllä siltikin tulee aina niin huono mieli kun näkee näitä kylttejä peruuntuneista tapahtumista... 😔 Mieleen hiipii aina kysymys että palataanko enää koskaan ns. vanhaan normaaliin...



Teijon kartano on yksityisomistuksessa. Toisaalta harmi, koska olisi ollut niin kiva mennä tallustelemaan kauniisti hoidetulle pihalle ja ihastelemaan kartanon maita. Mutta toisaalta kartano näytti niin hyvin hoidetulta, että mahtavaa kun joku huoltaa ja hoitaa sitä niin hyvin. Pitää muistaa selvitellä onko siellä koskaan mitään avoimien ovien päiviä, että tavallisella tallaajallakin olisi mahdollisuus käydä kurkkimassa miltä siellä näyttää.



Ja kirkon ihastelua ei koskaan passaa jättää väliin. Ja pienenä nippelitietona, että Teijon kirkko on Suomen pienin kivikirkko ja se on vihitty käyttöön 1830.



Teijon kyläkierroksen jälkeen hain itselleni kahvin ja Viskille vähän herkkuja Teijon kyläkaupasta. Mahtavaa että tämä kauppa on säilynyt perinteisenä kyläkauppana eikä tilalle ole tullut mitään Salea tai vastaavaa. Tässä kaupassa oli vielä kunnon kyläkaupan tuntua. Samassa yhteydessä oli myös pieni kuppila, joka taitaa olla Teijon kylän "olohuone".



Teijolta suuntasimme vielä hetkeksi Mathildedaliin. Ja siellä sitä väkeä todellakin riitti. Hieman oli fiilis "kuka ei kuulu joukkoon", kun painelin menemään lenkkivaatteet päällä ja sakemanni hihnan päässä. Ihmiset olivat ihanan fiineinä liikenteessä ja lähes joka toisella oli kyllä koira mukana, mutta luokkaa 1/4 Viskin koosta ja karvaa puolet enemmän. Mutta kyllä me hyvin silti joukkoon sovittiin. Onneksi Viski oli se ainoa joka ei rähissyt kertaakaan! 😁



Mathildan biitsillä oli aika hiljaista, mutta eipä se kelikään ollut mikään kesän upein. Vettä tuli tasaiseen tahtiin 10 minuutin kuuroina, mutta sen kesä kuivaa minkä kasteleekin.



Ilta oli hyvä päättää Ruukin krouvin noutopizzaan ja paikalliseen siideriin (pakettiautossa golfkentän parkkiksella nautittuna).



Illan parasta antia oli se, että bongasin Mathildedalista kivan ja edullisen majoituksen ja varattiinkin heti ystäväporukan kanssa se syksyiseksi viikonlopuksi. Ai että ❤ sitä odotellessa.

5 kommenttia:

  1. Kauniita maisemia, noista kesäkuvista välittyi rauha- ja kiireettömyys.
    Kotimaassa riittää matkakohteita, paljon on käymättä ja katsomatta.
    Paljon vei korona tältä kesältä tapahtumia, toivotaan että kaikki
    palautuisi vielä entiseen normaaliin olotilaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Meillä on aina rentoa ja kiireetöntä menoa kun Viskin kanssa kaksin reissaillaan.
      Ja todellakin, kotimaassa riittäisi niiiiin paljon katseltavaa. Itselläni on Itä-Suomi kokonaan lähes käymätöntä aluetta. Joskus vielä pitää sinnekin lähteä "turistikierrokselle".

      Poista
  2. Ihania kuvia. Meillä oli Teijolla aikoinaan se meidän kotileipomo. Tuossa rakennuksessa, joka näkyy info-kyltin taustalla. Silloin 90-luvun puolivälissä Teijo oli varsin vilkas kylä. Leipomon yläpuolella oli ravintola, vanhassa ladossa oli Löytölato ja paikalle tuli bussilasteittain ihmisiä. Ja silloin taas Mathildedal oli varsin hiljainen paikka. Siellä ei ollut niitä rannan putiikkeja ja ravintoloita olemassa ollenkaan. Ei alpakoitakaan. Niin ne ajat muuttuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vitsit <3 ihana kun tulit kommentoimaan ja kertomaan! Muistan kyllä että teillä on leipomo ollut, mutta en ole kuullut tai ainakaan sit muistanut että se oli juurikin Teijolla. Siinä on kyllä ollut puitteet kohdillaan, ihana paikka! <3
      Ja niin ne ajat tosiaan muuttuvat. Soisin kyllä Teijollekin enemmän kävijöitä, koska se oli mahtava paikka. Tosin voi olla että siellä normaalisti käykin enemmän ihmisiä. Silloin torstaipäivänä se ero oli vaan niin huomattava, että Teijolla ei ole kukaan ja Mathildedal tursuaa väkeä.

      Poista
    2. Minäkin olen siellä silloin tällöin käynyt ja taitaa olla niin, että useimmiten siellä on hiljaista. Oltiin joku viikonloppukin alkukesällä käymässä. Ei ole ollenkaan sitä samaa mitä oli silloin aikoinaan. Silloin viikonloppuisin "vilisi" ihmisiä ja meillä leipomossa kauppa kävi.

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)