Rauman seudulta majoituksen löytäminen tällä kombolla oli vähän hankalaa, mutta päädyttiin sit ottamaan kahdeksi yöksi mökki Poroholman leirintäalueelta. Mökit oli hyvin simppeleitä leirintämökkejä, niissä oli pari pientä makkaria, pieni oleskelutila levitettävällä sohvalla ja 4-hengen ruokapöydällä sekä vessa. Onneksi katsottiin tarkkaan etukäteen, että mökissä ei tosiaan keittiötä ole, vaan ainostaan jääkaappi ja mikro. Koska siis minähän en voi elää ilman kahvinkeitintä! 😁 Mutta erähessuina pakkasimme auton kyytiin kolmepolttimoisen retkigrillin ja kaasupullon ja näin saatiin kokkaus ja kahvinkeitto hoidettua sujuvasti mökin terassilla. Problem solved!
Olen ollut Poroholman leirintäalueella aikaisemminkin, mutta oltaisiinkohan silloin eletty vuotta 2008(?). Alue oli valtavasti muuttunut siitä. Esim. nämä mökit missä majoituttiin, on rakennettu 2010. Samoin alueelle on tullut paljon uusia ravintoloita ja lisäksihän se toimii nykyään myös vierasvenesatamana.
Hassua oli myös, että rannalla sijaitseva Beach House oli niin myöhään auki, kun nyt on tottunut näihin tiukkoihin rajoituksiin aukioloaikojen ja alkoholirajoitusten suhteen. Mielestäni tämä ikkunakyltti Wanhan Rauman kapakassa oli niin osuva. 😁
Mulla oli Raumalla neljä ehdotonta juttua mitkä halusin nähdä, eli Kiikartorni, Rauma Flikk (eli Rauman kuvatuin nainen), kanaalissa pulikoivat Kolme sulotarta sekä tietenkin juoda kahvit Wanhan Rauman KaffeBaarissa. Ja hei, kaikki nämä toteutuivat! ❤
Wanhaan Raumaan on mentävä ehdottomasti tutustumaan uudestaan niin että tulisi käytyä myös kaikissa myymälöissä, niitä nimittäin löytyy sit ihan laidasta laitaan. Välillä taas nenään tulla tupsahti niin herkullinen pizzan tuoksu, ja ihanat pienet pöydät sivukujilla oikein houkuttelivat jäämään istumaan. Mutta meillä oli tuo saksalainen personal trainer mukana matkassa, joka piti meidät rytmikkäässä liikkeessä koko ajan, joten pysähdyksiä ehti aina tehdä tasan yhden valokuvan verran.
Melkein meinasi jäädä väliin kahvit KaffeBarissa kun luultiin että kahvittelu tapahtuu ainoastaan sisätiloissa. Onneksi tajuttiin lopulta että kahvilan takana on sisäpiha, johon koiratkin olivat tervetulleita. Siellä joku lapsi totesi kun mentiin istumaan, että "katso äiti, tuo koira näyttää ihan sudelta"! 😅 Melkein teki mieli vastata, että tämä myös käyttäytyy kuin susi ja syö pieniä lapsia alkupalakseen. (Viski kun ei oikein välitä lapsista). Onneksi sekä koira että lapset saivat "kahvitella" rauhassa. 😊
Poroholman leirintäalueelta pääsee myös näppärästi tutustumaan Rauman saaristoon, mm. Kylmäpihlajan majakkasaareen ja Kuuskajaskarin linnakesaareen. Me jätettiin saarihyppelyt tuonnemmaksi, mutta Santakarin Pooki oli pakko käydä vähän lähempää kuvaamassa. Alimmaisessa kuvassa oikeassa reunassa siintää myös hyvin pienenä Kylmäpihlajan majakka. Se näytti kauempaa katsottuna ihan Vapaudenpatsaalta. 😁
Santakarin pooki on rakennettu vuonna 1857 ja peruskorjattu vuonna 2009. Majakkaseuran sivuilta luin, että pooki on jatkuvan ilkivallan kohteena. Mikä on sinänsä hassua, että kuka ihme jaksaa noinkin kauas merelle lähteä tekemään ilkivaltaa...? 😯 Luulisi että se joka tuonne saakka jaksaa mennä, kunnioittaisi luontoa ja ympäristöä sen verran että jättäisi ilkivallan tekemättä.
Rauma on kyllä niin kaunis kesäkaupunki - suosittelen matkaa sinne,
vaikka vähän kauempaakin. Näkemistä ja tekemistä kyllä riittää.
Myös Viski suosittelee Raumaa ❤
Siellä oli turistikoiria niin paljon liikenteessä, että haisteltavaa olisi riittänyt useaksi päiväksi. Ja Raumalla näkyi usean ravintolan / kahvilan edessä kyltti, että koirat tervetulleita terassille (ihan mahtavaa että se ilmoitetaan heti kyltillä, ettei tarvitse aina erikseen käydä kysymässä).
Oi kaunis Rauma, upeat kuvat.
VastaaPoistaRauma on kyllä niin kaunis <3 (niinkuin toki moni muukin Suomalainen kaupunki / kylä)
Poista