Loppiainen 2022 (ja Härkätulet)

 Loppiainen, tuo pitkään aikaan ainoa arkivapaa - senpä takia siitä pitikin ottaa kaikki ilo irti. Kovasta pakkasesta huolimatta pakkasimme autoon pilkkikamat ja suuntasimme auton nokan kohti merenrantaa. Tarkoituksena mennä tsekkaamaan mikä on jäätilanne merellä. 

Itseäni vieraalle jäälle meneminen hirvitti sen verran, että päätin jättää pilkkimisen tällä kertaa väliin ja keskityin valokuvaamiseen. Lähistöltä löytyi upea Angelniemen kirkko, joka oli tietenkin pakko käydä tsekkaamassa. 

En harrasta kirkossa käymistä, mutta tällaiset pienet kyläkirkot kiehtovat silti kovasti. Samoin kuin hautausmaat. On kiva kuljeskella ja miettiä millaisia tarinoita piiloutuu vanhojen hautakivien taa. Taas ihastelin samaa, mitä esim. Kustavin hautausmaalla, että hautakiviin on merkattu vainajan ammatti. Angelniemen hautausmaalta löytyi paljon mm. laivureita. Yhden laivurin hautakivestä löytyi upea purjelaivakin. 

Ja nämä pienet enkelit olivat niin kiehtovan näköisiä. Lohdullisia, ja jotenkin jopa kujeellisia. 

Mikäpä näissä maisemissa on vietellä viimeistä leposijaansa ❤

Onneksi pilkkijäilläkin oli onnistunut päivä ja saalistakin tuli hieman kotiin tuomisiksi. 

Tältä reissulta olikin kova kiire kotiin, koska loppiaisena sytytellään Vanhan Härkätien varteen loppiaistulet eli härkätulet. Loppiaisestahan alkaa Härkäviikot. "Loppiaiselt ei ole tietoa juhlapäivist, on vaan arkiviikkoi." Eli härkäviikkoja.

Mekin kannoimme kortemme kekoon ja sytytimme roihut tien varteen oman tontin osuudelta. Lisäksi sytytimme pihalle muutamat tulet. 

Tänä vuonna saimme onneksi nauttia lumisesta loppiaispäivästä, jolloin tuletkin tulivat enemmän oikeuksiinsa. 

Ja saimme myös kummipojan luoksemme viettämään loppuviikkoa, joten varmasti paljon vilinää ja vilskettä tiedossa! 😁