Sivut

perjantai 29. huhtikuuta 2022

Pääsiäinen 2022


 Täytyy sanoa, että pääsiäinen meni tänä vuonna vähän "kuplassa", en edes oikein tajunnut että elettiin pääsiäisaikaa. Yleensä on tullut leivottua jotakin pääsiäisleivonnaisia, joka omalta osaltaan on viritellyt pääsiäisfiilikseen. Nyt leipominen vähän jäi, vaikken keittiöstä ihan kokonaan malttanutkaan pois olla. 


Meillä kävi pääsiäislauantaina kylässä ystäviä sekä tytön setä ja täti perheineen ja toinen mammoista. Ja pääsiäismaanantaina kävi mun vanhemmat. Muuten ollaan ihan vaan rauhoituttu kotiin ja opeteltu vähän tutustumaan toisiimme tuon uuden perheenjäsenen kanssa.


 

Kärrylenkkejä on tehty heti kotiutumisesta saakka. Tai mun ulkoilua vaunujen kanssa ei lenkkeilyksi alkuun voinut kutsua. Menetin synnytyksen yhteydessä yli 2 litraa verta, jonka johdosta hemoglobiini laski lähelle 60. Eli olo ei vieläkään ole ihan timanttinen. Vauvan kyllä jaksan hoitaa ja kodinhoitokin jo sujuu, mutta maratonia en ihan vielä lähtisi juoksemaan. 😁


Kotipihalla on ollut aikamoiset kevättulvat taas. Viskissä on kova piteleminen ettei mene ajamaan sorsia rannasta niin että ui vielä varmuudeksi muutaman metrin niiden perässä. Vesi on turhan kylmää vielä uimishommiin. Tai ainakin tuollaisen vanhan miehen nivelille käy kovasti tuo kylmässä vedessä lotraaminen.


Pääsiäissunnuntaina tehtiin ruokaa muurikan kanssa, koska miksipä ei - ulkona keli oli mitä mainioin. Tänä vuonna kyllä pääsiäisen lomailijoita hellittiin aurinkoisilla keleillä. 💛


Ja minä sain maistaa raskauden jälkeisen ensimmäisen omenasiiderin - *slurps* 😋 sitä olin odottanut. Suu napsasi pitkin raskausaikaa kylmän ja hapokkaan omppusiiderin perään ja vaikka tiesin, että eipä siitä yhdestä siideristä olisi vauvalle haittaa ollut, niin periaatteestakaan en sitä juonut. Mutta sitä paremmalle se nyt maistui! 😁


Pääsiäisen jälkeen meillä kävi rakas ystäväni, Kuvaus Jonnalan Jonna ottamassa meidän neidistä newborn -kuvat. Olimme ERITTÄIN tyytyväisiä kuviin! ❤ Onneksi ne otimme, jää hauska muisto sekä meille vanhemmille että neidille itselleenkin. Viskiä vähän harmitti kuvaustilanne, kun hänen lampaantaljansa varastettiin rekvisiitaksi. 😂


Ja huomenna juhlittaisiin sit jo vappua... APUA - mihin tää aika oikein menee. Tai siihen että syötä, vaihda vaippa, sylittele, nukuta ja toista sama monta kertaa päivässä. Ajan kulua ei oikein edes huomaa, kun elää vähän erilaisessa rytmissä tällä hetkellä. Veikkaan siis että meidän tämän vuoden vappu ei eroa muista päivistä millään tavalla. Paitsi ehkä jossain välissä syödään nakkeja ja perunasalaattia ja ehkä otetaan lasillinen kuohuvaa. Koska VAPPU ja elämä muutenkin hymyilee! 🎈😍


En halua lähteä juhlimaan
mihinkään hämärään kuppilaan.
Avaan kevääseen ikkunan,
siihen kukkakimpun asetan.
Lasillisen helmeilevää kohotan
Sulle hauskaa Vappua toivotan!
Birgit Ahokas

perjantai 15. huhtikuuta 2022

Onnea ja iloa 3,6 kiloa ❤

Hän on vihdoin täällä - Koivurannan uusin tulokas 
Meiän pieni rinsessa 💗
 
 

Eilen kotiuduttiin ja nyt olisi edessä kaiken muun uuden lisäksi eka yhteinen pääsiäinen 🐰

Kaikki ei mennyt ihan kuin Strömsössä, mutta pääasia että tuo typykkä voi hyvin ja äiti kyllä toipuu hiljalleen.


Etenkin kun kotona on tällä hetkellä niin hyvä palvelu, että voi keskittyä vaan olennaiseen. ❤ Tähänhän vois vaikka tottua...

Viskillä ja kissoillakin on riittänyt ihmeteltävää tulokkaassa. 🐶🐱🐱


Mitään ruokajuttuja ei taida hetkeen olla blogiin tulossa, mutta josko ehtisin ihan muuten vaan kuulumisia kirjoitella.

Ihanaa pääsiäistä kaikille 🐣 

(meiän Kinder-munassa oli tänä vuonna ihan täydellinen yllätys) 😍



perjantai 8. huhtikuuta 2022

Kinkku-munakasrulla


Tätä munakasrullaa tein jo pari viikkoa sitten. Leivinuunissa oli muhimassa possun lapa, ja koska halusin että se on kunnolla muhinutta, en viitsinyt lihaa ottaa liian aikaisin uunista ja oli pakko kehitellä jotakin muuta syömistä lounaalle. Tämä munakasrulla salaatin kanssa oli sopivan kevyt, mutta kuitenkin täyttävä lounas. Yleensä tulee munakasrullat tehtyä jauheliha täytteellä, mutta kyllä vaan tämä kinkkuinen versiokin teki kauppansa.

 Kinkku-munakasrulla


Pohja:
6 kananmunaa
4 dl maitoa
1 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl oreganoa

Täyte:
1 pss savukinkkusuikaleita (250 g)
1 paprika
n. 15 cm pätkä purjoa
1 sipuli
200 g ranskankermaa
n. 1 rkl voita
n. 100 g juustoraastetta
1 tl suolaa
mausteita, esim. paprikajauhetta, mustapippuria

Sekoita kulhossa kananmunat ja maito. Lisää vehnäjauhot hiljalleen koko ajan sekoittaen.
Lisää suola ja oregano.
Anna taikinan turvota sen aikaa kunnes uuni on lämmennyt 200 asteeseen.
Kaada taikina leivinpaperin päälle reunalliselle uunipellille. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.
Valmista täyte sillä aikaa. Pilko purjo, sipuli ja paprika. Ruskista voi pannulla ja lisää purjo, sipuli ja paprika.
Anna kasvisten hetki freesaantua ja lisää joukkoon savukinkkusuikaleet ja ranskankerma. Lisää myös mausteet ja juustoraaste. Anna hautua hetken aikaa.
Ota pohja pois uunista. Levitä täyte tasaisesti pohjan päälle. Paista vielä 200 asteessa noin 5 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja kääri sitten rullalle kääretortun tapaan. 



Olen saanut itseni uimaan vähän syvissä vesissä sen vuoksi kun lasketun ajan ylityksestä tulee jo kohta 2 viikkoa eikä meininkiäkään että jotain tapahtuisi.
Yleensä itsellä ei oman päänupin kanssa ole ollut ongelmia, mutta ilmeisesti hormonit (?) saavat tällaisenkin mukavan jutun aikaiseksi että sitä alkaa kehitellä kaikenmoisia ajatuksia päässään.
Olo on fyysisesti hyvä edelleenkin, mutta tosiaan päänuppi prakailee välillä ja pahasti.
Olen kehittänyt kauhean stressin siitä, että vauva tulee olemaan niin iso syntyessään, että joko hän vahingoittuu syntyessään pahasti tai minä vahingoitun häntä synnyttäessä pahasti jne jne jne. Pitäisi vaan jollain konstilla taas luottaa omaan kroppaan ja lapseen että hän kyllä syntyy kunhan on valmis siihen. Ja luottaa myös kätilöihin/lääkäreihin, että hekin tietävät mitä tekevät. 



Lenkit Viskin kanssa ovat olleet kultaakin kalliimpia pään nollaamisen kannalta. ❤ Tosin tänään ongelmaksi koitui se, että normaalit lenkkipolkumme olivat aikamoisen vesikaaoksen vallassa. Ei käy kateeksi ihmisiä, jotka asuvat sellaisen tien päässä, jossa tie joutuu veden valtaan aina näin kevät / tulva-aikaan. 



Tällainen sateinen keli ei muutenkaan ole Viskin suosikkikeli ulkoilulle. Mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä herkemmin sadekeleillä ei nokkaa ulos pistetä. Onhan se kamalaa kun korvat kastuvat 😂 mutta myös jalkojen kastelu vesilätäkössä on ihan nou nou tälle herralle. Vaikka uimisesta ja luttaamisesta muuten tykkään, niin ojiin ja vesilätäköihin häntä ei saa. 

Toivotaan viikonlopulle edes hetkistä auringon pilkahdusta 🌞 (niin taivaalle kuin omaan mieleenkin) 💛 eikä sekään yhtään huono juttu olisi jos se yksi "alien" suostuisi pikkuhiljaa tulemaan tähän maailmaan tuolta lämpöisestä kelluskelemasta! 😁😇🙏

tiistai 5. huhtikuuta 2022

Äärettömän hyvä ja helppo kinkku-kesäkurpitsapiirakka (pellillinen)


 Kuinka satuinkin Tarun blogissa törmäämään tähän suolaisen piirakan ohjeeseen, nimeltä Lindan illanistujaispiirakka. Pohjan ohje kuulosti niin tutulta ja tajusin, että tämähän on meidän luotto-ohje ollut jo jonkin aikaa, mutta enpä ole tiennyt että alkuperäinen ohje johtaa Pirkan resepteihin. Me ollaan siis 👉TÄLLÄ ohjeella tehty peltipiirakkaa jo useamman vuoden ajan. En oikeastaan ole ihan hirveen usein enää edes pizzaa leiponut, koska tämä ohje on niin äärimmäisen helppo ja herkullinen. Nyt tuli sit kokeiltua myös tuota alkuperäistä ohjetta, kiitos Tarun ❤ ja tämäkin oli ihan äärimmäisen hyvää. Hyvin erilaista kuin tuo tekemäni jauheliha-peltipiirakka, joka muistuttaa enemmän pizzaa. Tämä alkuperäinen peltipiirakka resepti sen sijaan on ihan piirakan makuinen. Tätä aion testata uudemmankin kerran, mutta täytteitä muunnellen. Tosin tykkäsin tästä kinkku-kesäkurpitsa-kirsikkatomaatti-feta -täytteestäkin ihan äärimmäisen paljon. Hiukan muokkailin minäkin tuota täyteohjetta alkuperäisestä enemmän omaan makuun sopivaksi. Tee sinäkin siis juuri sellainen täyte joka mätsää omiin makumieltymyksiin. 

Kinkku-kesäkurpitsapiirakka
(pellillinen)



Pohja:
3 dl kaurahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa
3/4 dl öljyä
3 dl vettä

Täyte:
1 sipuli
250 g savupalvirouhetta
1 rs (250 g) kirsikkatomaatteja
1 pienehkö kesäkurpitsa
100 g fetajuustoa
4 dl ruokakermaa
3 kananmunaa
150 g juustoraastetta
rouhittua mustapippuria
1 tl suolaa
2 tl kuivattua oreganoa

Sekoita pohjataikinaa varten kulhossa kaurahiutaleet, vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Lisää joukkoon nopeasti sekoittaen öljy, munat ja vesi. Sekoita taikina juuri ja juuri sekaisin - taikina saa olla hyvin löysää. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun reunalliseen uunipeltiin ja levitä tasaiseksi.
Pilko sipuli, tomaatit ja kesäkurpitsa haluamasi kokoisiksi paloiksi. Ripottele nämä sekä kinkku pohjan päälle. Laita näiden päälle puolet juustoraasteesta. Sekoita keskenään kerma, munat ja täytteen mausteet. Kaada seos täytteiden päälle. Lisää lopuksi päälle loput juustoraasteesta.
Paista 225 asteessa 30 minuuttia.



Ja samalla oli tietenkin tehtävä myös tätä superherkullista 👉 jauheliha-peltipiirakkaa. 😋



Ja tiedoksi että vauva viihtyy edelleen tiukasti mahassa. 😂 Toki en ihmettele ettei halua tähän maailmaan juuri nyt syntyä, kun katsoo ikkunasta ulos. Takatalvihan sieltä tulla paukkasi tänne etelään... Blaah, olin jo niin valmistautunut pitkään ja lämpimään kevääseen. Joku puhuu ilmastonmuutoksesta ja kelien lämpenemisestä ja tämä talvi on tuntunut pitkältä kuin nälkävuosi.



Tänään kuulimme myös vähän surullisia uutisia, kun saimme tietää että mieheni suvusta yksi suuri persoona oli siirtynyt ajasta iäisyyteen... 😥💔 Kävelin iltasella ulkona kameran kanssa ja yhtäkkiä aurinko pilkisti pilvien takaa ja siinä yksikseni puhelin, että nyt tämä sukulaismies sai rauhan. Ja samalla tuli TODELLA kova tuulenpuuska joka heitti hetkellisesti lumet kasvoilleni, selvästi viestinä tuonpuoleisesta että sanani on kuultu. Nämä ovat aina niitä lohdullisia hetkiä, kun tietää että toinen on päässyt johonkin paikkaan jossa on hyvä olla. ❤



Tämä on vaan juuri niin tätä elämää isolla E:llä, että suvusta yksi vetää viimeisen hengenvedon ja samalla odotamme kuumeisesti että suvun uusin tulokas saisi vetää sen ensimmäisen hengen vedon.... ❤

perjantai 1. huhtikuuta 2022

Possun lapaa leivinuunissa & grillisalaatti porkkanasta


 Nämä kylmät kelit ei oikein nyt mieltä lämmitä, kun ajatus on jo kääntynyt tulevaan lämpöiseen kevääseen! 🌞 Mutta se hyvä puoli kylmässä kelissä on, että leivinuunia voi vielä lämmittää. Ja kun leivinuuni lämpiää, sinne on hyvä heittää lihapala savipadassa muhimaan. 



Tällä kertaa ostin kasslerin sijaan possun lapaa (suolaamatonta). En edes muista koska olisin lapaa viimeksi laittanut. Yleensä tulee kyllä kaupassa tartuttua kassleriin. Mutta nyt lapa oli tarjouksessa, ja kilohinnassa melkein tuplat eroa kassleriin, joten päädyin halvempaan ruhonosaan tällä kertaa. Ja taas muistin, että kyllä se lapa vaan on miljoona kertaa paremman makuista kuin kassler. Lavassa on enemmän rasvaa ja vielä luukin keskellä, jotka antavat niiiiin hyvää makua.



Ostamani lapa oli 1,3 kg. Suolasin lavan vasta juuri ennen uuniin laittoa molemmin puolin. Lisäksi sivelin päällipuolelle Poppamiehen Smoky Apple BBQ-kastiketta. Liha oli (hyvin liotetussa savipadassa) uunissa yhteensä noin 13 tuntia. Ja voitte uskoa että liha oli juuri ja juuri kypsää! 😂 Kerran paiston aikana otin lihan uunista ja sivelin lihasta irronutta nestettä lihan päälle. Savipata on kyllä niin huikea keksintö, siinä tehty ruoka ei koskaan ole kuivaa. 



Lisukkeeksi lihalle tein salaattia porkkanasta ja purjosipulista. Tämä oli kyllä nappivalinta tälle ruualle. 👌

Grillisalaatti porkkanoista

500 g porkkanoita
n. 15 cm pala purjosipulia
200 g ranskankermaa
2 valkosipulinkynttä
2 tl sinappia
1 rkl valkoviinietikkaa
2 tl sokeria
1 tl suolaa

Raasta kuoritut porkkanat ja siivuta hyvin pesty purjosipuli.
Sekoita mausteet ranskankerman joukkoon. Lisää myös porkkanaraaste ja sipuli, sekoita kunnolla.
Anna salaatin maustua kylmässä ennen tarjoilua. 



Perunat tein niin, että halkaisin kokonaisen perunan ja valelin sen mauste-öljyseoksella. Uunissa ne olivat 200 asteessa noin 20 minuuttia. 


Ja Lidlin Vitakronen aioliahan ei voita mikään! 😋 TODELLA herkullisen makuinen majo, jossa erittäin aito valkosipulin maku. Suosittelen kokeilemaan, mikäli ette vielä ole maistaneet. 

Näinkin yksinkertaisin ja edullisin aineksin saa aikaiseksi erittäin maittavaa ruokaa! Tämäkään annos ei hävinnyt yhtään ravintola-annoksille. 

Ja hei, huhtikuuta mennään jo! 🌞 Säästän teidät tyhmiltä aprillipiloiltani 😁 ja tyydyn vaan toivottelemaan oikein ihanaa perjantaita, viikonloppua ja toivottavasti upean lämmintä ja aurinkoista huhtikuuta! 💛