Kiitokset Lillamyyn keittiöön ihanasta ohjeesta, tätä tullaan meidän huushollissa syömään vielä moooonet kerrat!! :)
Rukiinen kuningatarpaistos
200 g voita
1 dl sokeria
4 dl ruisjauhoja
vajaa tl leivinjauhetta
n. 400 marjoja (mustikoita/vadelmia/mansikoita/mustaherukoita)
1 dl sokeria
0,5 dl perunajauhoja
Sulata voi. Lisää sekaan sokeri ja ruisjauhot joihin on sekoitettu leivinjauhe.
Painele taikinasta noin 1/3 voidellun uunivuoan pohjalle.
Ripottele pinnalle marjat + sokeri + perunajauhot.
Murustele loppu taikina marjojen päälle.
Paista n. 30-40 minuuttia 200 asteisessa uunissa.
Nauti kera vaniljakastikkeen tai -jäätelön!
Ja nyt siihen meidän Tyyneen, eli vanhempaan kattimatikaiseen. Tyyne ei vielä kertaakaan ole lähtenyt mihinkään reissun päälle ja tulee aina nätisti luokse kun häntä huutaa. No, lauantaiaamuna Tyyne kävi syömässä sisällä ja lähti ulos. Ja sitten ei neitiä näkynytkään koko päivänä. Yleensä on sellainen jaloissa häärääjä. Ei tullut koko päivänä vaikka huutelin nimeltä ja kilistelin ruokakuppia. Siinä sitten jo itkua tihrustettiin että nyt on kyllä jo sattunut jotakin kun ei huudoista huolimatta kattia näy. Isäntä kävi katsomassa kaikki tienvierustatkin ettei vaan ole jäänyt auton alle. Lauantai iltana kävin monta kertaa huutelemassa ulkona ja lopulta sitten kahden aikoihin yöllä neiti suvaitsi tulla hiiri suussa oven taakse, että nyt voisin tulla sisälle.
Yön hän oli kiltisti sisällä ja taas sunnuntai aamuna kova kiire reissuun. Eikä taas näkynyt kissaa koko päivänä missään. No illalla sitten satuin näkemään että missä neiti oikein vierailee. Meillä on tuossa noin 150 metrin päässä peltojen takana mökkinaapuri. Heitä ei ole koko kesän aikana montaakaan kertaa näkynyt. Mutta niin vaan oli Tyyne löytänyt uudet naapurit. Toivottavasti ovat eläinrakkaita ihmisiä. Teki mieli illalla vielä käydä pyytämässä anteeksi että meidän kisu pyörii heidän nurkissaan ja sanomassa että ajavat sen heti pois jos tulee sinne tontille huinimaan. Mutta ilmeisesti Tyynestä on pidetty hyvä huoli, koska hän siellä niin hyvin viihtyi! :)
Eikä karkulaisella nälkäkään tuntunut olevan.
Nauti kera vaniljakastikkeen tai -jäätelön!
Ja nyt siihen meidän Tyyneen, eli vanhempaan kattimatikaiseen. Tyyne ei vielä kertaakaan ole lähtenyt mihinkään reissun päälle ja tulee aina nätisti luokse kun häntä huutaa. No, lauantaiaamuna Tyyne kävi syömässä sisällä ja lähti ulos. Ja sitten ei neitiä näkynytkään koko päivänä. Yleensä on sellainen jaloissa häärääjä. Ei tullut koko päivänä vaikka huutelin nimeltä ja kilistelin ruokakuppia. Siinä sitten jo itkua tihrustettiin että nyt on kyllä jo sattunut jotakin kun ei huudoista huolimatta kattia näy. Isäntä kävi katsomassa kaikki tienvierustatkin ettei vaan ole jäänyt auton alle. Lauantai iltana kävin monta kertaa huutelemassa ulkona ja lopulta sitten kahden aikoihin yöllä neiti suvaitsi tulla hiiri suussa oven taakse, että nyt voisin tulla sisälle.
Yön hän oli kiltisti sisällä ja taas sunnuntai aamuna kova kiire reissuun. Eikä taas näkynyt kissaa koko päivänä missään. No illalla sitten satuin näkemään että missä neiti oikein vierailee. Meillä on tuossa noin 150 metrin päässä peltojen takana mökkinaapuri. Heitä ei ole koko kesän aikana montaakaan kertaa näkynyt. Mutta niin vaan oli Tyyne löytänyt uudet naapurit. Toivottavasti ovat eläinrakkaita ihmisiä. Teki mieli illalla vielä käydä pyytämässä anteeksi että meidän kisu pyörii heidän nurkissaan ja sanomassa että ajavat sen heti pois jos tulee sinne tontille huinimaan. Mutta ilmeisesti Tyynestä on pidetty hyvä huoli, koska hän siellä niin hyvin viihtyi! :)
Eikä karkulaisella nälkäkään tuntunut olevan.
Mulle oli ihan uusi kokeilu laittaa ruista marjojen sekaan. Yleensä tullut aina laitettua pelkästään kaurahiutaleita.
VastaaPoistaNyt uskaltaudun seuraavaksi kokeilemaan mustikkakukkoa! :)
Nam, hyvältä näyttää toi paistos! Ja vitsi mikä tarina, mua ihan jännitti ku luin että missä neiti oikein luuraa. Onneksi ei ollut käynyt mitään! Tais olla vaan kiinnostavia hiirulaisia ja naapureita :-)
VastaaPoista