Nyt on taas se aika vuodesta....

...että kaikki liikenevä vapaa-aika vietetään metsässä. Mustikoita poimien ☺

Mammalle on viety jo yksi pieni satsi. Äidin mustikat on vielä metsässä ja pitää kai sitä omakin pakastin niillä täyttää.

Saa nähdä että koska ollaan siinä vaiheessa, että kun Viski huomaa että pakkaan ämpärin reissuun mukaan, niin se ei enää suostu lähtemään mukaan :D :D 

Ei vaan, kyllähän koira aina metsässä viihtyy. Niinkuin minäkin ♥

Täytyy kyllä tunnustaa, että Viski on aika monta kertaa onnistunut mut peläyttään kun ollaan mustikkametsässä oltu. Jotenkin olen olettanut että se makaa jossain mun takana ja yhtäkkiä juokseekin jostain ihan muusta suunnasta. Tekee varmaan sen ihan vaan kiusatakseen mua.... ;)

Yhden piirakan verran olen kotiinkin jo mustikoita saanut. Tein täysin samalla ohjeella kuin raparperipiirakan, vaihdoin vaan rapsat mustikoihin. Nam, ja hyvää oli! :)

Käyttääkö joku muuten sellaista poimuria kun käy marjametsässä? Itse en käytä, koska inhoan sitä perkaamistyötä joka sen käytöstä väistämättä on edessä. Toki se nopeuttaisi itse poimintaa. Mutta ennemmin vietän vähän enempi aikaa metsässä kykkien ja siististi poimien, kuin sitten peraten kotona suurta määrää marjoja. Mutta kukin tyylillään! :)