Uusivuosi Ahvenanmaalla

Sain jo marraskuun puolella päähäni, että tänä vuonna en halua uuttavuotta juhlia näissä kotinurkissa, vaan haluan johonkin lähteä. Reissubudjetti oli todella pieni, joten kovin kummoista reissua ei oltais pystytty sillä tekemään. Vaihtoehtona oli oikeastaan Suomen joku saaristokohde tai sit Ahvenanmaa. Ja koska Ahvenanmaalle menosta ollaan puhuttu jo niin kauan, päätettiin sinne nyt lähteä. Mukaan lähti meidän lisäksi tietenkin Viski -koira ja "vierailevaksi tähdeksi" saimme yhden kummitytöistäni.

 


Matkustimme taas Viikkarilla ja itse asiassa mökkikin oli Viking-Linen kautta varattu. Viikkarilla on tosi paljon kivoja mökkejä Ahvenanmaalla ja varauskin sitä kautta kävi ihan ääreist näppärästi. Ja ei voi muuta kuin taas kehua Viikarin palvelua kun matkustat koiran kanssa! ♥ Viski oli ihan yhtä tervetullut laivaan kuin mekin. Ja tuollaisen sakemannin kanssa on kuitenkin tottunut siihen, että aika monessa paikkaa nyrpistetään nenää ja todetaan että pienet koirat (tai kultaiset noutajat) ovat tervetulleita, ei kuitenkaan tuollaiset isot ja etenkään tuon rotuiset koirat. Taas sai Viski laivan henkilökunnalta pallutuksia, kun juttu lähti kiirimään, että laivalla matkustaa komea sakemanni! ♥ 

Turun aamulaiva Amorella oli päivällä Maarianhaminassa ja satamasta ajoi noin 10 minuuttia vuokraamallemme mökille, Kungsööhön. Mökki oli tosi kiva ja sijainniltaankin ihan erinomainen. Mökiltä oli lyhyt matka niin kalapaikoille kuin muuten vaan maisemia ihmettelemään. Mökki ei ollut ihan rannassa kiinni, mutta merinäköala olkkarin ikkunasta oli joka tapauksessa.

Ekana iltana käytiin kävelemässä lähirannat läpi, mutta ei lähdetty mihinkään sen pidemmälle. Siinä meidän ihan lähirannassa luulimme näkevämme hylkeen, mutta se olikin joku "tekohylje" joka erehdyttävästi muistutti oikeaa. En tiedä mikä sen tarkoitus oli. Olla turistien kuvattavana, vai ajaako tuollainen hylje esim. jotain ei toivottuja eläimiä pois läheltä...?

Seuraavana aamuna suuntasimme ensiksi katsomaan auringonnousun lähirantaan. Meren läheisyys ja auringonnousu (ja -lasku), voiko kauniimpa asiaa olla ♥

Tästä suuntasimmekin sitten Eckeröä kohti. Mies jäi kalaan ja me menimme kummiflikan kanssa katselemaan ja ihmettelemään, että mitä kaikkea sieltä Eckerön suunnalta löytyykään. Siellä päin oli mielenkiintoista ajella, koska metsämiehillä oli jahdit käynnissä. Näimme tuon päivän aikana valehtelematta ainakin 6 hirveä sekä ison kasan kauriita. Niin pienillä metsäalueilla eläimet singahtelevat kyllä väkisinkin välillä auton eteen, kun niitä jahdataan koirien ja suuren ihmismäärän kanssa.

Eckerö oli tosi kaunista seutua. Mutta harmi vaan, että näin talviaikaan siellä ei ollut mikään auki. Kiinnostavia kohteita olisi ollut mm. Posti-ja Tullitalo,  Metsästys- ja Kalastusmuseo, Riistasafari sekä Gastropub. Tyydyimme vaan kiertelemään ja kaartelemaan paikasta toiseen sekä kävellen että autolla. Ja kyllähän me kauniita maisemia nähtiinkin ja paljon.

Kahvipaikan löytäminen olikin sitten toinen tarina. Meillä oli kyllä trangia mukana autossa, mutta koska kummityttöni oli pahassa flunssassa, ei viitsinyt paljoa ulkona paikoillaan värjötellä. Löydettiin sentään yksi hiljaisen oloinen huoltoasema, josta saimme kahvit ja kaakaot. Ja kummitytöllä oli hauskaa kun yritin tilata kaakaota. Sanoin ensin ihan suomalaisittain KAAKAO. Ei ymmärrystä. Sitten yritin muokata sen englanti/ruotsi aksentilla KAKAOksi. Ei vieläkään ymmärrystä. Kunnes kummityttöni totesi kylmänviileästi vieressä, että warm chocolate, ja johan saatiin höyryävän kuumat kaakaot eteemme! :D Onneksi nuoriso osaa, kun vanhalta ei kieli taivu...

Ja taas käytiin ihailemassa auringonlaskua meren äärellä. Kaunista ♥

Lauantaina heitettiinkin mies heti aamusta kalaan ja lähdettiin kummitytön kanssa Maarianhaminan keskustaan. Nuori neiti halusi lähteä katsastamaan kauppojen tarjontaa. Ensimmäisestä lelukaupasta löytyi pikkuauto nuorimmalle veljelle. Ja sit löytyikin jo Hesburger, ja mentävähän sinne oli kun aamupalatkin tuli niin niin hätäseen syötyä. Yritimme löytää sieltä keskustasta sellaista "turistikrääsäkauppaa", mutta kovasta etsimis yrityksestä huolimatta emme sellaista löytäneet. Liekö sellaisia vain kesällä siellä, vai oliko kaupat jossain niin piilossa ettei löydetty. Koska vaatekaupat eivät 10-vuotiasta kiinnostaneet ("no mullahan on jo vaatteet päällä") päätimme lähteä ruokakaupan kautta takaisin mökille.

Heitimme isännän uusille kalamestoille ja lähdimme ajelemaan ja katselemaan mitä muuta Ahvenanmaalta löytyy. Navigaattoriin pistimme suunnaksi Kastelholman linnan. Valitettavasti tämäkin oli avoinna vaan kesäaikaan. Onneksi sinne pihapiiriin pääsi vähän kävelemään ja katselemaan. Kaunista seutua sekin ♥
Samalla reissulla piipahdimme myös Taffelin tehtaanmyymälässä. Ja saman reissun varrella olisi myös ollut maisemakahvila Uffe på Berget. Muistelisin, että joskus lapsuudessa olen siellä käynyt. Mutta sekin oli nyt yllätys yllätys, kiinni talviaikaan.

Haimme taas isännän kalasta ja menimme mökille lepäilemään ja saunomaan, koska illalla halusimme vielä lähteä Maarianhaminaan katsomaan ilotulituksia. Ja möksällä nautimme tietenkin myös huippu gurmee uudenvuodenaaton safkat - hernekeittoa ja sinappia! 😀 Mikäs sen parempaa.

Ilotulitukset oli hienot. Ne ammuttiin Miramar puistosta, aika lailla sieltä Casinon vierestä. Se Maarianhaminan "rantabulevardi" on muutenkin ihan kaunis paikka. Ja rakettien jälkeen alkoikin sitten Pokemonien metsästys, joka jatkui vielä seuraavanakin päivänä ennen laivaan menoa. Nuori neiti osasi kyllä hyvin opastaa itsensä harvinaisten Pokemonien luo. "Tästä risteyksestä oikealle, ja sitten tuolta vasemmalle. Tässä hetken stoppi. Sitten taas suoraan ja tästä vasemmalle." Välillä mentiin yksisuuntaista väärään suuntaan jne. mutta onneksi muu liikenne oli kohtalaisen vähäistä.

Sunnuntaina vielä ennen pois lähtöä kävimme katsomassa mökin vierellä sijainneen Kunsgön Patterin.
 "Venäläiset rakensivat Kungsön rannikkopatterin ensimmäisen maailmansodan aikana. Patteri tuhottiin vuonna 1919. Nyt se on avoinna yleisölle ja sen vanhoilla raunioilla voit melkein kuulla kanuunoiden paukkeen ja haistaa ruudinhajun.
Tie vanhalle patterille on päällystetty mukulakivillä. Näköala tieltä vahtitorniin on upea. Patterialueen ympäri kulkee kolme kilometriä pitkä vaelluspolku. Kukkulan laella on korkea näkötorni, josta aukeaa upea näköala Lounais-Ahvenanmaalle."
-Visit-Åland-

Itse en uskaltautunut näkötroniin kiipeämään, mutta onneksi joku sentään uskalsi ja otti kuvia ylhäältä korkeuksista. Ja PS. Mielestäni nuo kävelyreitit alueella olivat vähän huonosti paikkapaikoin merkitty, koska itse juoksulenkillä eksyin tuohon pienen pieneen metsäplänttiin. Löysin kuitenkin itseni mapsin kanssa takaisin! 😁

 Laivareissu kohti Turkua meni Viking-Gracella enemmän kuin vikkelään. 1 ja 2 euron kolikoita olisi tietenkin pitänyt olla enemmän matkassa. Kummasti nuo pelit vaan kiinnostavat lapsia.... 😂

Nyt on taas Ahvenanmaa hetkeksi nähty. Vielä jäi käymättä ainakin Stallhagenin olutpanimolla, mutta ehkä sitten ensi kerralla....