Uusi arkiruokasuosikki - jauheliharisotto ♥

Olen jo pitkään etsinyt hyvää jauheliharisoton ohjetta. Moniin ohjeisiin olen törmännyt, mutta jotenkin ne eivät vaan ole ikinä houkuttaneet edes kokeilemaan. Yleensä jos ollaan tehty risottoa, ollaan tehty se broilerista. TÄMÄ on meidän suosikkiohje. 

Mutta nyt - nyt se löytyi! Täydellinen jauheliharisotto. Se löytyi vähän kuin vahingossa Pullantuoksuinen koti -blogista. Luulen kyllä että sen on sieltä joku muukin bongannut, koska pitkään on ollut siellä katsotuimpien reseptien joukossa. Nämä hyvät ja nopeat (ja edulliset) arkiruokareseptit ovat kyllä kultaakin kalliimpia ♥ 

Tein reseptiin sen verran muutoksia, että en laittanut babypinaatin lehtiä enkä minttua, koska niitä ei kotoa löytynyt. Valkoviinietikan korvasin osaksi tavallisella etikalla ja osaksi omenaviinietikalla. Lisäksi lisäsin herne-maissi-paprikapussillisen risoton joukkoon. Mutta oli kyllä hyvvvvää! Suosittelen kokeilemaan! 

Jauheliharisotto

1 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
1 iso valkosipulinkynsi
700 g jauhelihaa
2,5 dl risottoriisiä
6,5 dl keitettyä vettä
2,5 dl ruokakermaa 15%
1 Fond du Chef Rich Beef
1 kanaliemikuutio
1 rkl Mutti -tomaattipyreetä
suolaa
mustapippuria
1 tl oreganoa
1,5 tl kurkumaa
1-3 tl etikkaa/omenaviinietikkaa
1 pss pakaste herne-maissi-paprika

Hienonna sipulit ja lorauta pannulle oliiviöljyä. Kuullota sipuleita pannulla keskilämmössä hetken aikaa.

Lisää jauheliha pannulle ja ruskista. Ruskista niin kauan, että pannulta on haihtunut kaikki neste pois. Lisää paistoin aikana hieman mustapippuria ja merisuolaa myllyistä. (Kiehauta vesi paistamisen aikana vedenkeittimessä).

Lisää riisit pannulle ja kuullota niitä hetken aikaa. Kaada ensimmäinen 2 dl vettä pannulle ja aloita hämmentäminen. Lisää Fond du Chef ja kanaliemikuutio sekä tomaattipyree ja oregano ja jatka hämmentämistä.
Kun riisi on imenyt nesteen lisää jälleen 2 dl vettä. Hämmennä koko ajan. Lisää kurkuma.

Lisää jälleen vettä 2 dl, herne-maissi-paprika sekoitus ja jatka hämmentämistä. Kun vesi on imeytynyt jatka ruokakerman lisäämisellä samaan tapaan, koko ajan hämmentäen, loraus loraukselta. Lisää loppuvaiheessa etikkaa maun mukaan. Tarkista maku ja lisää vielä viinietikkaa ja muita mausteita jos kaipaat enemmän twistiä. Voit myös hieman rouhia joukkoon mustapippuria ja suolaa, jos tuntuu niitä tarvitsevän. Tässä vaiheessa riisin pitäisi olla jo sopivan kypsää. Pieni purutuntuma tulee olla mutta riisi ei saa maistua raa'alta eikä tietty olla myöskään liian puuromaista. Jos kaipaat vielä nestettä, lisää vielä puoli desiä vettä.
Tarjoa risotto heti.

Ja jotta ruoka olisi varmasti tarpeeksi täyttävää, syötiin risoton lisäksi vielä vähän broileripastasalaattia! 😀 En muistanutkaan, että tämä oli niin hyvää! Ihan fiksua välillä kaivella esiin noita reseptiarkiston vanhoja ohjeita...

Perjantaina oltiin tosiaan kummitytön kanssa Santa Cruzin keikalla Helsingin Nosturissa. Ei vitsit mikä keikka 💥 1,5 tuntia täyttä tykitystä! Enpä ole pitkään aikaan ollut tuollaisella keikalla, jossa koko yleisö on niin mukana ihan keikan alusta loppuun saakka. 

Oli kyllä aika siistiä kun oli pitkä, vapaa viikonloppu. Olin jo perjantain vapaalla. Mitään erikoista en saanut aikaiseksi, mutta hyvähän se on välillä täysin laiskotellakin 😁

Lauantaina oli ihan pirun hieno keli. Pihalla tuli viihdyttyä aika tiiviisti. Ei kyllä vaikuta ihan marraskuun lopulta, mutta minkäs teet. Näillä mennään. Pääasia, että välillä näkee sitä aurinkoa ja kuivaa keliäkin. 

Jouluista tunnelmaa ja tuoksua saa onneksi kotiin luotua näppärästi. Suolaiset joulutortut tein mukaillen TÄTÄ ohjetta. Vaihdoin vaan tuon tuorejuuston chili-paprikajuustoksi ja jätin aurinkokuivatut tomaatit kokonaan pois. Nam, nää on kyllä niin hyviä!! Yllättäen katoavat parempiin suihin aina paljon nopeammin kuin nuo luumuiset tortut, vaikka nekin hyviä ovat.

Valoa valoa valoa kiitos ♥

Unelmatorttua appelsiini twistillä

Ihastuin niin täysin appelsiinin makuun leivonnassa TÄMÄN kuivakakun jälkeen, että nyt sitä on kokeiltava muihinkin leivonnaisiin. Unelmatorttu on yksi parhaista leivonnaisista ikinä ja se kans vahvasti linkittyy lapsuuteen. Vanhaan hyvään aikaan 😂 kahvipöydistä löytyi yleensä aina nämä perinteiset kuten mokkapalat, toscapiirakka, tiikerikakku ja unelmatorttu. Nam nam 😋

Olen tehnyt unelmatorttua jo aiemmin mm. kahvilla ja ranskanpastilleilla maustettuna. Molemmat ovat olleet hyviä. Ja hyvää oli tämäkin. Jos unelmatortun täytteessä voi ällöttää, niin tässä tuo appelsiinimehu tekee tosi paljon raikkaamman maun. Mutta ehkä ensi kerralla tekisin sellaisen muutoksen, että laittaisin tuon appelsiinin raastetun kuoren täytteen sijaan tuohon pohjataikinaan. Se toi vähän sellaista ihmeellistä kitkeryyttä muuten erittäin hyvään täytteeseen. 

Unelmatorttu appelsiini twistillä

Pohja:

4 munaa

1½ dl sokeria

1 dl perunajauhoja

½ dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

150 g huoneenlämpöistä voita

2 dl tomusokeria

2 rkl appelsiinin mehua

(1 appelsiinin raastettu kuori)

Sekoita keskenään perunajauhot, kaakao- ja leivinjauhe. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Lisää jauhoseos ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voidellun leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 225 asteisen uunin keskitasolla 5-7 minuuttia. Kumoa sokeroidun leivinpaperin päälle. 

Vatkaa täytteen ainekset vaaleaksi vaahdoksi. Levitä täyte kädenlämpöisen torttulevyn päälle ja kääri napakaksi rullaksi. Laita rulla jääkaappiin vetäytymään vähintään 30 minuutiksi.

Me lähdetään tänään mun kummitytön kanssa Helsinkiin katsomaan yhtä meidän lempibändeistä - Santa Cruzia. Toivotaan että ajokeli pysyy edes kohtuullisen hyvänä. Eilen oli aika järkky keli. Mun piti lähtee töiden jälkeen ajelemaan hyvän ystäväni Nonnulan Jonnan luo, mutta koska välimatkaa on lähes 100 km niin siinä kelissä ei kyllä hotsittanut lähteä ajelemaan. Onneksi saimme tapaamisen järkättyä muutaman viikon päähän ♥

Mutta tässä vielä vähän Santa Cruzia teidänkin päivään. Mahtavaa viikonloppua 💥

Astetta terveellisemmät vohvelit

Veljen lapset, nuorimmaista lukuunottamatta, tulivat taas viikkonlopun viettoon meille. Lupasin jo perjantaina, että viikonlopun aikana tehdään vohveleita. No arvatkaapa vaan olisiko niitä pitänyt tehdä heti välittömästi. Annoin lupauksen, että viimeistään sunnuntaina on vohvelipäivä. Lauantaiaamun ensimmäinen kysymys neiti nuorimmaisen suusta oli, että koska tehdään niitä "muffeleita"? Tais mennä muffinssit ja vohvelit sekaisin! 😜

Sunnuntaina niitä sitten lopulta tehtiin välipalaksi. Halusin välillä kokeilla vähän erilaista taikinaa. Muistin, että olin nähnyt netin syövereissä ohjeita joihin tuli kaurahiutaleita. Mulla oli kaurahiutaleet loppu, mutta käytin niiden sijaan kauraleseitä. Tämä taikina tuoksui jo niin voimakkaasti kaurapuurolta, että vähän arvelinkin että saan syödä yksin nämä vohvelit.... 😁 Minusta nämä olivat oikeesti HYVIÄ! Sopis vaikka aamupala"muffeleiksi". Näistä tuli paksumpia kuin normaalisti, ja olivat selkeästi todella paljon rapeampia kuin tavalliset vohvelit.
Tässä siis kaurapuuroa pikkasen paremmassa muodossa, olkaatten hyvät ♥ 

Kauravohvelit

4 dl kauraleseitä
4 dl maitoa
1 muna
2 rkl voisulaa
1½ rkl maissijauhoja
ripaus suolaa
½ tl leivinjauhetta

Sekoita kauraleseet ja maito. Anna paisua n. 30 min.
Lisää muut aineet ja sekoita hyvin. Paista vohvelit ja tarjoile heti esimerkiksi mansikkahillon ja kermavaahdon kera. 

Tein sitten vielä yhden pienen "normaalitaikinan" tämän ohjeen mukaan. Jätin vaan sokerin pois. Koska edelleenkään mun makuuni lettu-, vohveli- ja pannukakkutaikinaan EI kuulu sokeri!

Meillä muuten alkoi joulunvietto jo eilen. Lupasin neiti nuorimmaiselle, että jos auttaa mua siivoamisessa niin tuodaan kuusi jo olkkariin ja sen saa koristella. Voitte vaan kuvitella millä vauhdilla tavarat alkoi löytää oikeille paikoilleen! 😊 Ja aloin opettaa hyviä joulutapoja myös näille nuorukaisille. Kukaan ei ollut ennen nähnyt Yksin kotona -leffoja. Nyt päästiin hyvään alkuun jo ykkösosan kanssa. Lupasin, että ennen joulua on nuo kaikki viisi olisi katsottuna. Saa nähdä miten meidän käy....

Ekat "heittotähdetkin" tuli leivottua lapstyövoiman avulla ;)

Americana-peltipiirakka (VHH)

Isäntä läks taas viikonlopuksi kalaan ja sain tehdä juur sitä ruokaa mitä halusin. Yritin vähän tyhjennellä pakastinta ja tehdä muutenkin ruokaa niistä aineksista mitä kotoa löytyy. Pakastimesta löytyi pussillinen kinkkukuutioita ja koska kaapissa oli sekä ananaspurkki, että Aurajuustoa, niin pakkohan se oli tehdä jonkinlaista pizzaa - ja kerrankin mun herkkutäytteillä. Isäntä kun aina haluaa sitä samaa jauhelihapizzaa/piirakkaa. 

Olin jo aikaa sitten "korvamerkinnyt" Ketoosiin -blogista peltipiirakan ohjeen ja nyt oli hyvä sauma sitä kokeilla. Ei olis harmittanut niin paljon jos olis ollut huonoa, kun vaan itselle tekee. Mutta tämä oli kyllä hyvää! Maistatin työkavereillakin ja vihreää valoa näytettiin! 😊 Maukas pohja ja päälle vielä hyvät täytteet, niin siitähän se herkkupiirakka syntyy! 

Peltipiirakka (VHH)

(pellillinen)

Pohja:

1 porkkana

1 sipuli

200 g maustamatonta tuorejuustoa

2 kananmunaa

1 dl mantelijauhoa

1 dl perunakuitua

2 dl kermaa

2 tl psylliumia

1 tl leivinjauhetta

suolaa

Täyte:

tomaattisosetta

kinkkusuikaleita

ananaspaloja

Aurajuustoa

juustoraastetta

 Raasta porkkana sekä sipuli. Sekoita joukkoon tuorejuusto, kananmunat sekä kaikki jauhot. Sekoita ja anna seoksen turvota hetken.
Levitä taikina uunipellille ja paista sitä 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. 

Levitä pohjan päälle ensin tomaattisose ja sen päälle täytteet tasaisesti. Ripottele pintaan juustoraaste ja paista uunissa vielä toiset 10-15 min.

Ja Ketoosiin -blogista inspiroituneena minäkin tein piirakan seuraksi sosekeittoa. Pakastimesta sattui löytymään 1kg pussi valmista porkkanasosetta. Sulatin soseen ja laitoin sen kattilaan kera pienen määrän vettä, 2 dl kermaa sekä mausteita. Ei mikään maailman paras sosekeitto, mutta kyllä tätä ihan hyvällä ruokahalulla söi. Etenkin kun laittoi keiton päälle kunnon nokareen turkkilaista jogurttia! 😋

..mutta nyt vielä myöhäiseen lauantai-illan saunaan veljen muksujen kera! 😀 Mukavaa viikonloppua! ♥

Yatzyn pelaamista 😀 Tämä yksi pitkäkuono oli aika innokas peluri....

Nutella-juustokakku

No huh huh mikä kakku... ♥ Nutella ei kuulu mun suuriin suosikeihin, mutta voin sanoa, että tässä kakussa se maistui TAIVAALLISEN hyvältä!! 

Tälläkin kakulla juhlistettiin ystäväni Katin 40vee synttäreitä, tällä kertaa työporukan kesken. On kauheen kiva kun mulla on näitä 40vee täyttäviä työkavereita. Viime syksynä sain tehdä työpaikalle synttärijuhliin tiramisukakkua ja viime keväänä hyydytettyjä lohileivoksia sekä Pätkisrullan. 

Ohje tähän kakkuun löytyi Pullahiiren blogista. Näihin Pullahiiren ohjeisiin voi kyllä aina luottaa ♥ 

Ja koska synttärisankari tykkää kaikesta pinkistä, vaaleanpunaisesta, pin-up -meiningistä sekä yksisarvisjutskista, niin ei ollut vaikea miettiä miten kakun koristelee! 😀

Nutella-juustokakku

(ilman liivatetta)

Brownies-pohja:

150 g voita

2½ dl vehnäjauhoja

1½ dl ruokosokeria

1½ dl sokeria

3/4 dl kaakaojauhetta

1/3 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

3 kananmunaa

½ dl maitoa

Täyte:

4 dl vispikermaa

200 g vaniljatuorejuustoa

240 g Nutella pähkinäsuklaalevitettä

2 rkl kaakaojauhetta

Päälle:

2 dl vispikermaa

1 tl vaniljasokeria

karkkeja, strösseleitä yms.

  Sulata pohjan voi ja nosta sivuun jäähtymään hetkeksi. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon kananmunat, maito sekä sulatettu voi. Sekoita tasaiseksi ja kaada noin 22 cm vuokaan. Paista 175 asteessa noin 25-30 minuuttia. Älä ylipaista. Anna pohjan jäähtyä ennen täytteen valmistamista.

Vatkaa täytteen kerma paksuksi vaahdoksi. Vatkaa tuorejuusto, pähkinäsuklaalevite sekä kaakaojauhe keskenään sekaisin. Nostele lopuksi kermavaahto joukkoon ja sekoita tasaiseksi.

Laita pohja tarjoiluastialle ja laita pohjan ympärille joko irtopohjavuoan reunus tai reunakalvo yhdessä reunuksen kanssa. Lusikoi täyte pohjan päälle ja nosta kakku jääkaappin ainakin muutaman tunnin ajaksi, mielellään yön yli.

Irrota kakun ympäriltä vuoan reunus sekä mahdollinen reunakalvo. Halutessasi sileän reunan, voit silottaa reunan palettiveitsellä tai muulla veitsellä. Vatkaa kerma koristelua varten vaahdoksi yhdessä vaniljasokerin kanssa. Levitä kakun päälle kerros kermavaahtoa ja pursota halutessasi reunoille ruusukkeet. Ripottele päälle suklaahippuja tai muita koristeita. 

Arvatkaapa oliko muuten iso etsiminen, että mistä hemmetistä löydän kaupassa Nutellan. Vahingossa mennessäni sokeria hakemaan, kävelin ohi hillohyllyn ja sieltähän se löytyi. Varmaan olis pitänyt osata ajatella, että hillot, marmeladi ja Nutella kuuluu samaan. Mutta oma järki käski vaan etsimään sieltä suklaa-ja kinuskikastikkeiden läheltä...

Synttäreihin kuuluu tietenkin myös sankarin näköiset muut muistamiset... 😁😂

Onnea vielä Kati ♥

40vee kakkuja ♥

Sain kunnian tehdä hyvän ystäväni 40vee synttäreille pari kakkua. Sankarilla oli selvät sävelet, että toisen on oltava lempparisuklaasta, Snickersistä, tehty överikakku. Yritin ehdottaa TÄTÄ Snickers-piirakkaa, mutta koska sankari halusi Snickers-juustokakun (ohje TÄÄLLÄ), niin saamansa pitää. 😀 Tällä kertaa laitoin kakun päälle kunnon paksua kinuskia. Kakku pysyi vähän fiksumman näköisenä, kun kinuski ei valunut ihan vetenä pitkin kakkua. Ja ripottelin makean kinuskin päälle vielä pikkasen sormisuolaa. 

Toisesta kakusta kävimme kovaa vääntöä. Itse ehdottelin TÄTÄ mielettömän raikkaan ja herkullisen makuista aurinkoista juustokakkua. Tai TÄTÄ Daim-limekakkua. Mutta kuulemma yksi parhaimmista leipomistani kakuista on ollu TÄMÄ elokuussa tekemäni, hieman erilainen key lime pie. Eihän siinä sit auta kuin toteuttaa sankarin toive. Ja sitä paitsi tämä on niin älyhelppo kakku tehdä, että sinänsä en ollut yhtään pahoillani. 

Tämä appelsiinilta ja suklaalta maistuva kuivakakku ei mennyt synttäreille, mutta pakko mainita, että tämä kakku on niittänyt niin kovaa mainetta, että olen jo kolme samanmoista saanut leipoa ja aina vaan tulee kysymyksiä, että koskas taas teet sitä hyvää kaakkua lisää! 😊 Jos ette vielä ole testanneet, niin nyt hopi hopi. Tässä esimerkiksi hyvä "joulutuliainen/-muistaminen". Ja resepti löytyy TÄÄLTÄ>

Tein meille kotiin viikonloppuherkuksi TÄTÄ sairaanhyvää peltipiirakkaa. Ja taas ylläri ylläri, jauhelihatäytteellä! 😂 Pakko oli ihan suorilta käsin tehdä kaksi pellillistä, eivätkä nekään kovin kauaa ehtineet vanheta.

Onkos täällä muuten muita Tabasco-faneja? Jotenkin se piirakka ei vaan maistu niin hyvälle, ilman muutamaa Tabasco-tippaa... 😉

Tein viime viikolla myös pitkästä aikaa NÄITÄ polenta-paneroituja kananugetteja. Nää on ihan sairaan hyviä!!!! Suosittelen testaamaan!! 

Ja tässä vielä kuvaa meidän keittiön virallisista valvojista. Näiden valvovien silmien alla ei paljoa virheitä passaa tehdä.... 😛

Tonnikala-rahkakääretorttu VHH

Taas uusi resepti iltapala-kansioon muiden iltapalojen joukkoon. Välillä on työn ja tuskan takana keksiä, että mitä ihmettä tänään illalla syötäisiin, mutta onneksi on läjäpäin muita blogeja joista käydä lukasemassa ideoita. (Ja onneksi tuo isäntä on aina välillä reissussa, niin saan vapaata ruuanlaitosta....) 😀

Tämä resepti löytyi Hiidenuhman keittiöstä.
Tämä kääräri menee kyllä jatkoon. Seuraavaksi kokeilen jotain muuta täytettä, niin ei mene taas pelkäksi tonnikalailuksi... 🐟

Tonnikala-rahkakääretorttu
VHH

Pohja:
3 munaa
100 g rahkaa
1 tl soodaa
ripaus suolaa
½ rkl psylliumia (voi jättää pois)

Täyte:
200 g tuorejuustoa tai majoneesia (laitoin 50/50)
150 g rahkaa
2 prk tonnikalaa valutettuna
1 paprika hienonnettuna
½ suolakurkku hienonnettuna
1 rkl tomaattipyreetä
mustapippuria ja suolaa

Erottele valkuiaset ja keltuaiset. Vatkaa ensin valkuainen vaahdoksi. Sekoita keltuaisiin rahka, leivinjauhe ja suola. Lisää psyllium rivakasti sekoittaen. Yhdistä valkuaisvaahto ja keltuaisseos varovasti käännellen. Levitä taikina leivinpaperin päälle. Paista 150 asteessa noin 25 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä liinan alla.
 Sekoita täytteen ainekset keskenään. Tarkista maku.
Irrota pohjalevy varovaisesti leivinpaperista. Levitä täytetahna tasaisesti pohjalle. Kääri levy rullalle leveämmältä sivulta kääretortun tapaan, käyttäen leivinpaperia hyväksi. Siirrä rulla tarjoiluastialle sauma alaspäin. Tarjoa kylmänä.

En ole piiiiitkään aikaan päivitellyt mitään omista ruokavalioasioista. Olin aika pitkään (ehkä noin 2 vuotta) täysin viljattomalla ruokavaliolla. Tähän aikanaan johti se mun lievä kilpparin vajaatoiminta KLIK. Elin aika "karpisti". Vatsa ja muukin keho tykkäs oman aikansa tästä ruokavaliosta. Kunnes aloin juoksemaan, ja sit alkoikin se jatkuva väsymys ja voimattomuus. Ei vaan energiatasot enää riittäneet ihan kaikkeen toimintaan. Voi olla, että karppauksessakin on joku oma juttunsa, millä energiatasot saa pysymään kunnossa, mutta mun kroppa alkoi kyllä janoamaan hiilareita. Aloitin varovaisesti ruisleivällä ja kaurapuurolla. Ja pikkuhiljaa vatsa alkoi taas niihin tottua. Enää ei tule edes mitään turvotuksia tms. Tosin edelleenkään en syö kuin sen max pari palaa leipää päivässä. Pyrin aina ostamaan kaikki täysjyvätuotteina. Nyt taas jaksaa, vatsa voi hyvin eikä ole tullut mitään uusia iho-oireitakaan. Ja se jatkuva herkkuhimo on laantunut täysin. Ennen olis voinut vetää vaikka mitä herkkua. Jotenkin vaan koko ajan teki mieli jotain hyvää. Mutta ei enää. Pieni pala pullaa tai kakkua sillon tällön on ihan ok, mutta siinä se.

On nää ruokavalio asiat kans monimutkaisia. Yhdelle sopii toinen ja toiselle toinen. Ja ikinä ei voi kyllä neuvoa ketään. Voi kertoa omia kokemuksiaan, mutta paha on kelleen mennä sanomaan, että "sun täytyy syödä näin ja näin". Saman olen huomannut tuon koiran ruokinnassa. Valittelin TÄÄLLÄ Viskin painonnoususta. Nyt ollaan saatu se laskemaan taktiilla "syö kolmen päivän välein 2 kg ruokaa". Ruokamäärä on pysynyt täysin samana, mutta ennen se 650 g ruokaa tuli joka päivä, nyt kolmen päivän ruoka-annos tulee kerralla. Koira tykkää ja sitä myötä omistajat kans ♥

Mutta silti vaikka en karppaakaan, niin välillä on hauska kokeilla myös näitä karpimpia reseptejä. Mulla on tuossa hyllyssä aika paljon erilaisia karppiohjekirjoja. Tosin kaikki ruotsinkielisiä.... 😃 Niissä on sen verran herkullisen näköisiä kuvia, että pakko aina välillä ryhtyä suomennospuuhiin.

Appelsiini-suklaakakkua Halloweeniksi

Yleensä Halloweeniksi on tullut tehtyä jotain "hirviöherkkua". Nyt mutustelin ajatusta halloweenin väreistä, oranssista ja mustasta. Kielen päälle tuli maku appelsiinista ja tummasta suklaasta. En jaksanut alkaa värkkäillä mitään juustokakkua, mutta sopivasti osui silmääni Kotilieden isosta leivontakirjasta tämä kuivakakkuresepti. Yleensä kuivakakkuni eivät ikinä onnistu. Osa kakusta jää aina sinne vuoan pohjalle. Nyt yritin muistaa, että vatkaa margariini ja sokeri kunnolla vaahdoksi ja voitele vuoka hyvin. Äläkä kumoa kakkua heti, vaan anna sen hetki jäähtyä vuoassaan. Ja tadaa - kerrankin se onnistu! Veikkanpa, että jos tämän herkun antaisi olla muutaman päivän jääkaapissa odottamassa, niin maku olisi vieläkin parempaa. "Valitettavasti" kakku tuli syödyksi heti oman porukan ja muutaman vieraan toimesta.... 😋

P.S. Jos rakastat Fazerina-suklaata, niin taatusti rakastat myös tätä kakkua!!

Appelsiini-suklaakakku

200 g margariinia tai voita

2 dl sokeria

3 munaa

1 appelsiinin raastettu kuori ja puristettu mehu

120 g tummasuklaarouhetta

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

3½ dl vehnäjauhoja

Vaahdota huoneenlämmössä pehmennyt rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen ja sekoita voimakkaasti. Lisää hyvin pestyn appelsiinin raastettu kuori ja mehu sekä suklaarouhe. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet siivilän läpi seuloen. Sekoita tasainen taikina.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa noin tunti. Anna jäähtyä hetki vuoassa ja kumoa ritilälle jäähtymään.

Pitkästä aikaa tuli vietyä Jimin ja Tyynen haudallekin kynttilät. 

Levätkää rauhassa rakkaat ♥

Jurmo - tuo saaristomeren paratiisisaari ♥

Saatiin viime keväänä päähän, että meiän on PAKKO päästä käymään Jurmossa. Jurmohan siis on saari Saaristomerellä, noin 13 km Utöstä koilliseen. Saari kuuluu Paraisten kaupunkiin. Selvittelimme, että www.jurmo.com sivuilta saa varattua mökkejä. Laitoin mökki-isännälle viestiä, että saako Jurmossa kalastaa ja saako mökkeihin ottaa koiran. Koska vastaus oli kyllä ja kyllä, niin varasimme mökin samantien. Mökit ovat todella haluttuja eli kovin lyhyellä varoitusajalla on mökkiä lähes mahdotonta saada. Tällä hetkellä varataan jo kovaa kyytiä vuotta 2019.

Valitsimme Bastukammaren -nimisen mökin, koska siinä oli oma sauna. Joka tosin osoittautui vaikeaksi saada lämpiämpään kovalla tuulella, mutta sitähän emme tuossa vaiheessa tienneet.

Jurmoon mennään yhteysaluksella Nauvon Pärnäisten satamasta. Normaalisti väliä liikennöi M/S Eivor, mutta menomatkalla Eivor oli telakalla ja pääsimme M/S Kökarin kyydissä. Merelle oli luvattu myrkyä ja kun kapteenia (?) haastattelimme reissun edetessä, niin kuulemma tuuli oli puuskissa jopa 22 m/s. Se on aika kova tuuli tuollaisen pikkupurkin kanssa keikkua menemään. Me säästyimme isännän kanssa pahaltaololta, mutta Viski raukkaparka oksensi kesken reissun (pahoittelut vielä kanssamatkustajille hajuhaitasta!!). En tiedä miksi sille ylipäätään tuli niin huono olo. On kuitenkin laivoilla ja veneillä matkustanut paljonkin, eikä ikinä ole edes näyttänyt huonovointiselta. Kapteeni tosin epäili, että laivalla on niin paljon voimakkaita hajuja, joita ihmisnenä ei haista, mutta voi saada eläimet huonovointisiksi. No, me olimme sitten tiiviisti loppureissun kannella. Matka Jurmoon kesti noin 3 tuntia. Kannella oli melko rapsakka keli, mutta mitäpä sitä ei koiran hyvinvoinnin eteen tekisi.

Ennen Jurmoa pysähdyimme tällä kertaa ainoastaan Nötön satamassa. Mahdollisuus on samalla paatilla päästä myös Aspöön sekä Jurmon jälkeen vielä Utöön.

Kun aloimme lähestyä Jurmoa, päätimme että menemme kannelle kuvaamaan Jurmoon saapumiseen. VIRHE! Raahasimme kaikki kamat kannelle ja juuri kun sain kameran käteen, alkoi vene kääntämään kurssiaan kohti Jurmon saarta ja jouduimme aikamoiseen ristiaallokkoon. Pari isoa aaltoa löi kaikki vedet kannelle ja sitä myöden osan meidän tavaroista märiksi ja päällä olevat vaatteet samoin. Siinä meri taas näytti hienosti mahtinsa.

Astuessamme laivasta laiturille, vastaan iski niin kova tuuli, että oli täysi työ pitää itsensä pystyssä ja pysyä siinä laiturilla. Nauratti, kun muutamassa blogikirjoituksessa Jurmosta varoiteltiin, että tuuli saattaa iskeä laiturilla vaarallisen kovin, että siinä on todellisena vaarana mereen tippuminen. Ei naurata enää. Vaara oli ihan todellinen.

Satamasta mökki-isäntä tuli lava-auton kanssa hakemaan meidän matkatavarat ja me lähdimme jalkapatikalla kohti Jurmon kylää. (Ja siis tavaraahan oli - kolmen päivän ruokatavarat, kalakamppeet, pyyhkeet ja lakanat sekä pirusti vaatetta).

Jurmon kappeli

Matkaa satamasta mökkikylään oli noin reilu 1 kilometri. Jurmon kylä koostuu muutamasta asuintalosta (Jurmossa on Wikipedian mukaan 11 vakituista asukasta), kappelista sekä mökkikylästä. Meidän mökin sijainti oli aika passeli. Rantaan oli noin 30 metriä matkaa. Mökkikylän mökeissä ei ole sisävessoja eikä juoksevaa vettä. Meidän mökin sijainti oli siitäkin hyvä, että kaivo ja puucee olivat ihan muutaman kymmenen metrin päässä mökiltä.

Tultuamme (ihanan lämpimään) mökkiin isäntä heitti kahluurensselit niskaan ja sitten vaan menoksi myrksyä kohden. Tuuli oli ihan jäätävän kova. Jurmon saari on niin matala, että tuuli ei oikein himmaa mihinkään vaan pääsee tuulemaan koko voimallaan. Onneksi tuuli hieman helpotti kun menimme Jurmon länsipuolen kärkiä koluamaan.

 Täältä isäntä sai reissun ainoan tärpin, muuten meritaimenet pysyttelivät visusti piilossa koko reissun. Kuulemma pohjoistuuli on kenkku kalastuksen kannalta, mutta paikalliset myös väittivät, että eipä tuolla Jurmossa ole taimenia juuri ruukannut näkyä.

Karuissa oloissa takki oli poikaa.

Sillä välin kun isäntä kalasteli, kiipesimme Viskin kanssa Jurmon korkeimman kohdan, Högbergetin huipulle. Kiipeämisestä teki hieman haasteellista paikkapaikoin märkä kallio, hihnassa vetävä innokas koira sekä kova tuuli. Kaikkein korkeimmalle kohdalle en edes uskaltautunut kiipeämään, koska tuuli painoi alas niin kovin.

Mökille tultuamme aloimme saunan lämmitys puuhiin. Hoh hoh.. siinä olikin lämmittämistä. Emme edes tajunneet, että kova tuuli saattaa vaikuttaa siihen, että sauna ei vaan yksinkertaisesti kykene lämpeämään. Saimme saunan lämmön nousemaan noin 30 asteeseen, mutta se ei siinä umpijäisessä tilanteessa paljoa lohduttanut. Kääriydyin isännän kalsaripuvun ja muutaman peiton sisään, ja kyllä siinä pikkuhiljaa lämpeni. No, ehkä muutama punaviinilasillinen myös auttoi tilanteeseen.... 😉

Seuraavana aamuna meitä odotti hauska näky mökin ikkunasta. Saarella asustavat alpakat olivat tulleet ihan siihen meidän mökin eteen. Tosin hauskuus loppui siinä vaiheessa, kun isäntä lähti käyttämään Viskiä aamupissalla. Alpakat olivat vähän turhankin kiinnostuneita Viskistä. Voitte kuvitella koiran reaktion kun pari innokasta, suht suurikokoista alpakkaa juoksee täysillä kohti. Vahingoilta onneksi vältyttiin ja tämän jälkeen liikuimmekin niin, että toinen aina yritti houkutella alpakoiden huomion toisaalle, jotta toinen pääsi livahtamaan lähes huomaammatta koiran kanssa ohitse.

 Tämä päivä meni jälleen läntisiä kärkiä valloittaessa. Näihin kärkiin on meno kielletty kokonaan lintujen pesimäaikaan 1.4.-31.7. Maisemat olivat hyvin paljon samanlaiset kun Ruotsista tutuissa Gotlannissa ja Öölannissa. Pitkiä hiekkarantoja eikä muita ihmisiä mailla halmeilla. Tiistain kelikin oli sen verran aurinkoinen, että koko ajan oli vähän sellainen fiilis, että oltais kevätreissulla Öölannissa. Ainoana erona oli tietenkin se, että nyt ei ollut sitä autoa matkassa, ja niinpä kaikki ruokatavarat yms. kulki rinkassa mukana.

Koko päivä meni nautiskellessa auringonpaisteesta ja maisemista, lukiessa, kahvinkeitossa, makkaranpaistossa jne jne.

Huom! Makkaran aiheuttamat kuolatapit nukkuvalla koiralla :D

Jaksoin myös pitkät tovit ihmetellä korvameduusoita, joita en ollut ikinä ennen livenä nähnyt. 

 
Oli myös kiva ihastella Utön majakan silhuettia. Jurmosta on tosiaan linnuntietä Utöhön vain noin 13 km matka. Utö on kuulunut jo kauan niihin paikkoihin, joissa joskus ehdottomasti haluaisin käydä. Koska se majakka ♥
Oli jotenkin hassu ajatus että nyt olin jo niin lähellä....

Odottelin näkeväni hienon auringonlaskun, koska päivä oli ollut niin aurinkoinen. Ja mikäänhän ei voita auringonlaskua merellä. Mutta yllättäen juuri ennen auringonlaskua alkoi ilmestymään pilviä taivaalle.

Onneksi kaunis kuu sentään aina paikka paikoin ilmestyi taivaalle. Sitä oli pakko lähteä ihastelemaan läheiselle kalliolle heti hämärän tullen.

Ja tänään päästiin lämpimään saunaankin! 😊

Koska keskiviikkona oli jo kotiinlähdön aika, heräsimme kukonlaulun aikaan ja lähdimme kävelemään kohti Jurmon itäkärkeä. Tämä reitti tarjosikin maisemallisesti jo vähän jotain uutta. Kivien määrä oli ihan sanoinkuvaamaton. Oli pientä kiveä, oli vähän isompaa kiveä ja oli oikein todella isoa kiveä. Viskiä en halunnut viedä kävelemään pirunpeltoon, mutta onneksi reittivalintoja hieman tutkailemalla pääsimme kävelemään pääosin ruoholla/hiekalla.

Keskiviikon sää oli kostea ja sumuinen. Oli hauska nähdä tämäkin puoli Jurmosta. Ja koska keskiviikko oli lähtöpäivä kotia kohti, oli lähdettävä ajoissa takaisin mökille siivoamaan ja pakkaamaan. Siivoustouhujen lomassa oli taas hauska ihailla eläinten temmellystä pihalla. Siinä poikkesi myös ihan meidän Lyytin näköinen kissa, mutta siitä en harmillisesti saanut kuvaa.

Pois lähtiessä oli sama setti, eli tavarat mökki-isännän lava-auton kyytiin ja itse jalkapatikalla satamaan. Satamassa on pieni kauppa/baari, mutta valitettavasti näin talviaikaan se on kiinni. Omistajat kuitenkin raottivat ovia kiinnostuneille ja taisi sieltä joku jotain kotiinviemisiäkin käydä ostamassa. Siellä oli kyllä upea sisustus 😍

Ja takaisinpäin pääsimme tosiaan M/S Eivorin kyydillä. Matka oli paljon tasaisempi ja siksipä Viskikin pystyi nukkumaan hyvin koko 3 tunnin matkan ajan. Oli niin väsynyttä porukkaa laivassa, että en edes kameraa jaksanut laukusta ottaa pois.

Siellä se loistaa taustalla - Utön majakka ♥

Ja tässä olikin sitten tämän vuoden reissut tehtynä. Nyt alkaa rahan kerääminen, josko taas ensi vuonnakin päästäis jotain uusia nurkkia ihastelemaan....

Kiitos Jurmo ♥
Näytit meille monet, kauniit kasvosi. Toivottavasti tapaamme vielä uudestaan!!