Luumukiisseli (ja viime hetken joululahjavinkki)

Kyllä taas pitää kiirettä joulun "leipätehtaalla". Leivät ovat helppo joulutuliainen ystäville ja sukulaisille. Kyllähän sitä kaikenlaista ostettavaakin keksisi, jos vaan olisi kukkaro vähän pulleampi, mutta toisaalta on kiva viedä itsetehtyä ja varmasti "käyttöön tulevia" lahjoja. Enkä tiedä pääsisikö sitä enää edes joulutunnelmaan ilman tätä suurta leivontashowta. 

Joulutunnelmaan ei ainakaan pääse ilman luumukiisseliä. Viime vuonna tein vähän erilaista luumukiisseliä, joka sekin oli erittäin hyvää. Tänä vuonna halusin kuitenkin tehdä ihan perinteisen kiisselin. Ja tuo isäntähän ei edelleenkään syö luumua, joten vein kiisselikattilan töihin ja ei siinä kauaa mennyt kun kattilan pohja jo näkyi! 😀 Hyvää siis oli. Mutta sen kermavaahdon tämä vaatii. Ohjeen otin Kaikkien aikojen joululehdestä nro 2/2015. 

Luumukiisseli

250 g kuivattuja, pehmeitä luumuja

7 dl vettä

3/4 dl sokeria

1 kanelitanko

½ dl vettä

2½ rkl perunajauhoja

Tarjoiluun:

2 dl kuohukermaa

(1 rkl sokeria)

1 tl vaniljasokeria

Laita kattilaan luumut, vesi, sokeri ja kanelitanko. Keitä miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia.

Nosta kypsät luumut tarjoilukulhoihin. Poista kanelitanko. Sekoita perunajauhot ½ dl vettä ja kaada seos kuumaan liemeen. Kuumenna seosta koko ajan sekoitellen, kunnes kiisseli pulpahtaa.

Kaada kiisseli luumujen päälle. Ripottele kiisselin pinnalle hieman sokeria, ettei sen päälle muodostu kalvoa.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sokerit joukkoon. Muista että kiisseli on aika makeaa, ei kannata välttämättä laittaa kermavaahtoon liiaksi sokeria. Tarjoa kermavaahto kiisselin kanssa.

Lupasin vielä yhden hyvän viime hetken joululahjavinkin. Isäntä sai viime jouluna töiden kautta lahjaksi tälläisen Lampe Bergerin ilmanpuhdistuslampun. Polttelimme sitä muutaman kerran, mutta hajusteen haju oli niin voimakas, että päätä alkoi särkeä ja aivastuttaan, ja lopulta lamppu hautautuikin kaappiin kaikkien romujen keskelle. Kunnes sit tässä syksyllä siivoilin kaappeja ja tein sieltä "lamppulöydön". Ja ensimmäistä kertaa perehdyin kunnolla lampun toimintaan. Ja aloin ihmetellä, että miksi ihmeessä ollaan vuoden verran jemmattu tälläistä mestarikeksintöä kaapissa. 

Lampe Berger on siis 1800-luvulla Ranskassa kehitetty ilmanpuhdistuslamppu. Alunperin tuote kehiteltiin sairaaloihin puhdistamaan ilmaa ja estämään virustautien leviämistä. 

Pullon salaisuus on sen yläosassa sydänlangassa kiinni oleva katalysaattori, joka kuumentuessaan hajottaa ilmassa olevia molekyylejä ja puhdistaa jopa 60 % huoneilman epäpuhtauksista. Samalla se poistaa hajuja ja raikastaa huoneilman. Ihan ässä tuote lemmikkitaloudessa. 

Katalysaattoriin sytytetään tuli, jonka annetaan palaa vain 2 minuuttia, jonka jälkeen tuli sammutetaan puhaltamalla. Tämän jälkeen laitetaan varovasti suojakorkki päälle (katalysaattori on KUUMA) ja annetaan vaikuttaa 20 minuuttia jokaista 10 neliötä kohden. Lopuksi päälle laitetaan tiivis korkki, joka sammuttaa katalysaattorin. Vielä sammuttamisenkin jälkeen katalysaattorin sanotaan toimivan noin 4 tuntia.

Lampe Bergerin on todettu auttavan esim. siitepölyoireisiin, eli jos kärsitte sellaisista oireista niin suosittelen kokeilemaan. Lampe Bergeriin saa useita eri tuoksuja, mutta suosittelen hankkimaan sitä ihan neutraalia tuoksua. Tuoksut ovat niin voimakkaita, että ihan muutama tippa tuoksua riittää neutraalin nesteen joukkoon. Ellei sitten halua aloittaa aivastelusirkusta! 

Lampe Bergeriä myy useampikin kauppa. Kannatta Googlettaa Lampe Berger, niin löytää monta eri vaihtoehtoa mistä ostaa sekä myös paljon blogijuttuja kyseisestä tuotteesta. Me ollaan tuota nestettä tilattu lisää jo Mìllan Putiikista sekä Putiikki Vanhasta-Vannosta. 

Meillä kun ei ole yläkerrassa mitään kunnollista ilmanvaihtoa, niin voin sanoa, että tämä tuote on kyllä auttanut parempiin yöuniin! Suosittelen ♥ 

Pimu-kissa vielä toivottaa kaikille tsemppiä jouluvalmisteluihin! "Ottakaa meistä kisuista mallia, älkääkä turhia ressatko!"