Helppo kinuski-raparperikakku

 Nyt olisi tarjolla reseptiä vielä toiseen synttärikakkuun. Päätin jo aiemmin, että kakusta on löydyttävä raparperia, muodossa tai toisessa. Tämä on nyt eka kesä kun omat raparperipuskat ovat tuottaneet satoa, joten sitä haluaa nyt innoissaan myös hyödyntää. Isoimmat varret olen jo pilkkonut ja pakastanut ja niiden valmistamiseenkin on kyllä jo reseptit valmiina! 😁

Inspiraatio tähän kakkuun löytyi Jennin blogista Keittiö Koivikon Katveessa. Siellä oli tehty omenakakkua tällä samaisella ohjeella, mutta minä vaihdoin omput raparperiin. Tämän kakun paras puoli oli sen helppotekoisuus. Tykkään ohjeista joissa kaikki vaan sekoitetaan yhteen ja vatkainta ei tarvita. Tosin tuossa kuorrutteessa vatkain on avuksi, mutta ei välttämätön. Raparperit sopivat ihan älyttömän hyvin tähän kakkuun. Toivat kivaa kirpeyttä ja vastakohtaa makealle kinuskipäälliselle. Käytin mahdollisimman pieniä raparperinvarsia, kun ajattelin että ne olisivat olleet vähän kirpsakamman makuisia kuin isommat varret. 

Kiitos Jennille reseptistä, tämä jäi ihan kakkupohjanakin meille vakkari käyttöön! 😍

 

Helppo kinuski-raparperikakku
(20 cm irtopohjavuokaan)

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
½ tl kanelia
1 tl kardemummaa
1½ dl sokeria
1½ dl juoksevaa margariinia
n. 4 ohutta raparperin vartta
2 kananmunaa

Kuorrute:
50 g voisulaa
3 dl tomusokeria
200 g kinuski tuorejuustoa

Pinnalle:
pensasmustikoita
mansikoita

Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää sen jälkeen loput aineet hyvin sekoittaen, myös pieniksi paloitellut raparperin varret.
Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. Itse käytän aina irtopohjanvuoan pohjalla leivinpaperia, jolloin kakkupohjan liikuttelu alustalta toiselle on helppoa.
Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia uunin alatasolla.
Sulata rasva kuorrutusta varten ja sekoita joukkoon tuorejuusto ja tomusokeri. Käytä halutessasi apuna sähkövatkainta. Levitä kuorrute jäähtyneen raparperikakun päälle.
Maku vain paranee saatuaan levätä jääkaapissa seuraavaan päivään. 

Ja siitä päätellen, että kakkua jäi ainoastaan tämä pieni pala ja kaikki ottivat sitä lisääkin, oli se tavattoman herkullista! 😋 Aina paras palkinto kokille / leipurille on se, että tarjoiluvadit / kakkulautaset ovat lähes tyhjillään vieraiden lähdettyä (vaikka itse kyllä pyrin tekemään aina ruokaa niin paljon, että saadaan syödä sitä myös seuraavana päivänä, koska rääppiäiset on parasta).

Nyt eletään niin tavattoman kaunista aikaa. On ollut jopa intoa katsella maailmaa taas kameran linssinkin läpi. Jotenkin nyt on niin värikylläistä joka puolella, että pelkästään jo se inspiroi kuvaamaan. 

Ja kaiken kauneuden lisäksi meillä asuu nykyään vanhan tennissukan hajuinen koira, kun Viskihän ei pysy tuolta vedestä lainkaan pois. Sellainen jatkuvasti märkä ja hikoileva koira on melkoisen hyvän tuoksuinen... 😝 Mutta kai ne kaikenlaiset uudet tuoksutkin kuuluvat kesään. 😉