Sivut

tiistai 29. tammikuuta 2019

Kikhernenäkkärit (gluteeniton)


Näkkärikokeilut senkun jatkuu. Tavallista leipää ei ole tullut syötyä, en edes muista koska viimeksi. Näkkärit on vienyt mut täysin mukanaan! 😁
Tämä ohje löytyi Lina Wallentinsonin kirjasta Papua leipään ja leivonnaisiin. Taikinan valmistaminen vaatii kunnon tehosekoitinta. Itse yritin väsätä tätä hyvin pieniteräisellä sekoittimella ja se just ja just sai taikinan jauhettua hienoksi. 
Lisäksi valmiit näkkärit vaativat kunnon kuivatuksen, jotta niistä tulee rapsakoita. Suosittelen myös säilytystä paperipussissa.

Kikhernenäkkärit
1 pellillinen


1 pkt keitettyjä kikherneitä (380 g, valutettuina n. 230 g)
1½ dl kaurahiutaleita
½ dl pellavansiemeniä
1 rkl psylliumia
2 maustemittaa suolaa
½ dl oliiviöljyä
1 dl kiehuvaa vettä
n. ½ dl seesaminsiemeniä
sormisuolaa

Lämmitä uuni 175 asteeseen.
Huuhtele ja valuta kikherneet. Pane kikherneet, kaurahiutaleet, pellavansiemenet, psyllium ja suola monitoimikoneeseen. Jauha murusiksi. Lisää öljy ja kiehuva vesi ja käytä taas konetta kunnes taikina on sileää. 
Pane taikina kahden leivinpaperin väliin. Kauli reunoihin asti. Vedä ylempi paperi pois. Ripottele päälle seesaminsiemeniä ja sormisuolaa. Pane ylempi paperi takaisin ja kauli kevyesti jotta siemenet ja suola painuvat hiukan taikinaan. Poista taas ylempi paperi.
Leikkaa näkkärit paloiksi taikinapyörällä tai veitsellä.
Siirrä pellille ja paista uunin keskiosassa 35-40 minuuttia. 
Anna jäähtyä ritilällä.


Mitä luulette onko meidän kissat viihtyneet ulkona näillä keleillä... 😂



Nyt on leivinuunikin ollut koko ajan niin lämpösenä, että kissat ei viihdy sen päällä nukkumassa, niin kuin yleensä. Mutta onneksi vaihtoehtoisia paikkojakin löytyy! 😀


lauantai 26. tammikuuta 2019

Sipsikuorrutetut kanafileet, bataattilohkot & kesäkurpitsa-tzatziki


Melkeinpä joka arkipäivä tulee kuskattua töihin kotoa lounaseväät. Kun ruokis on vaan 30 min, ei siinä juuri ehdi mihinkään syömään. Mutta kerran kuukaudessa käymme tiimilounaalla, ja silloin saa istuskella vähän pidempään lounaalla. Nämä lounaat ovat tärkeitä, ei pelkästään tiimihengen kasvattamiseen, vaan myös sen takia, että monesti saa hyviä ideoita omaan keittiöön. 
Tiistaina juuri käväisimme lounaalla ja sieltä sainkin idean bataattilohkoihin. Siellä bataattilohkot tarjoiltiin paneroidun kalan kanssa. Minä päätin kokeilla kanaa. Ja koska viikonlopulta oli jäänyt ruissipsipussiin pohjat, niin siitä se ajatus sitten lähti. 😋

Sipsikuorrutetut kanafileet

n. 700 g broilerin fileepihvejä
1 kananmuna
1 dl maustamatonta jogurttia (esim. kreikkalaista)
mustapippuria
suolaa
murskattuja (ruis)sipsejä 

Ota kanafileet hyvissä ajoin huoneenlämpöön. 
Vatkaa muna ja jogurtti yhteen. Lisää mustapippuri ja suola. 
Murskaa sipsit. Pyöräytä broilerin fileet ensin muna-jogurttiseoksessa ja dippaa sen jälkeen sipsimurskaan. Sipsien kuuluu peittää kanat kauttaaltaan.
Laita kanafileet leivinpaperoidulle uunipellille ja paista n. 20-25 minuuttia uunin keskitasolla.





Bataattilohkot

n. 1 kg bataattia
öljyä
suolaa
mustapippuria
valkosipulia

Kuori ja paloittele bataatti. Laita bataatit kulhoon ja lisää sinne myös öljy, mausteet ja murskattu valkosipuli. Sekoita hyvin.
Kaada bataatit leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200 asteisessa uunissa noin 30 min. 



Ja mikäs sen paremmin sopisi broiskun ja bataatin kanssa kuin 👉 tzatziki. Tällä kertaa käytin kurkun sijaan kesäkurpitsaa ja nams nams 😋 Kesäkurpitsassa on mielestäni enemmän makua kuin kurkussa, joten erittäin hyvää oli. Lisäsin tzatzikin sekaan myös vähän kuivattua minttua. Mies väitti, että maistui liikaa hammastahnalle. Minusta oli ihan mielettömän hyvää! Makuasioita 😂



Kotoa löytyi myös muutama avokado, joten siitä se ajatus sitten lähti. Tämä 👉 avokadosalaatti on yks mun lemppareista. Tätä salaattia syödessä tuli vaan TODELLA kova ikävä Ruotsissa asuvaa ystävääni! 💗 Hänen kanssaan tätä tuli syötyä todella useasti. Avokado kun kuului molempien suosikkeihin. 



Tässä meidän perjantai-illan ateria. Mitäs teillä syötiin?😋



 Ehtisiköhän sitä viikonlopun aikan jo hiihtämään? 😏 No ehti tai ei, niin sen tiedän, että ulkona ainakin aion olla!! 
Nauttikaahan muutkin🌞


 

torstai 24. tammikuuta 2019

Meksikolainen kikhernekeitto


Nyt on ollut tosi hyviä kirjoja alennuksessa, niin kirjakaupoissa kuin ihan marketeissakin. Mukaan on tarttunut monta kirjaa, joiden reseptit odottavat testausta. 
Tämä resepti löytyi Tiina Hälvän kirjasta Elämäntaparemontti. Kirjan nimi ei sinänsä houkutellut 😁 mutta onneksi tuli vähän selattua sitä kaupassa ja sehän lähti mukaani. Veikkaanpa, että tästä kirjasta tulee kokeiltua useampaakin reseptiä.

Ja tässä taas vaihteeksi kasvisruokaa. Aika hyvin on pitänyt se, että VÄHINTÄÄN yksi kasvisruokapäivä on joka viikko ollut. Tästä on hyvä lähteä sitä preppaamaan! 
 Tämä keitto oli maukasta, ihan kirjaimellisesti. Chili, valkosipuli ja inkivääri muodistivat kivan combon. Ja päälle vielä lusikallinen kreikkalaista jogurttia ja korianteria 💚

Meksikolainen kikhernekeitto


300 g esikeitettyjä kikherneitä
2 sipulia hienonnettuna
1 rkl öljyä
5 valkosipulinkynttä hienonnettuna
4 cm tuoretta inkivääriä raastettuna
400 g luomutomaattimurskaa
2 tl chilirouhetta
1 kasvisliemikuutio
1 dl vettä
2 dl luomukermaa
tuoretta korianteria
maustamatonta jogurttia
suolaa & pippuria

Valuta ja huuhdo kikherneet hyvin. Kuullota sipuleja, kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää kasvisliemikuutio, inkivääri, tomaattimurska, vesi ja mausteet. Peitä kattila kannella ja anna kiehua 30 minuuttia. Lisää joukkoon kerma. Keiton päälle sopivat erittäin hyvin maustamaton jogurtti ja tuore korianteri. 



Sen lisäksi että ollaan saatu nauttia upeista ulkoilukeleistä ja kirpakasta pakkasesta, on saatu ihastella myös upeaa kuuta! 🌘 Näkikö joku sen kuun pimennyksen? 
Itse olin silloin jo töissä, joten en sitä nähnyt. Mutta kuuta kyllä tuli muuten ihasteltua. Täällä maalla pimeässä kun asustaa, niin osaa kyllä suunnattoman paljon arvostaa kuun valaisuvoimaa. Meilläkin näytti siltä, kuin joku olisi laittanut valot päälle keskellä yötä! 😁


P.S. Oletteko jo käyneet tutustumassa  👉 Helmet -lukuhaasteeseen?
Vielä ei ole myöhäistä lähteä mukaan lukutalkoisiin. Itse olen "vasta" kolmen kirjan verran saanut haastetta eteenpäin, mutta nämä kirjat ovat olleetkin ihan huipputasoa. Toivottavasti joku muukin innostuu niitä lukemaan!! 👀


tiistai 22. tammikuuta 2019

Da Capo -piirakka


Meillä oli taas viikonloppuna nuori leipurinalku siskonsa kanssa yökylässä. Yllätys yllätys, heti ekaks kun mentiin kauppaan, hän ilmoitti että haluaisi leipoa. Ja yllätys yllätys, hän halusi taas leipoa sitä samaa suklaapiirakkaa kuin aina.


Onneksi näppärä tätsä unohti ostaa suklaata kaupasta ja piti alkaa mylläämään kodin suklaavarastoja. Varastot oli aika olemattomat, mutta juuri ja juuri saatiin kasaan vaaditut 150 g Da Capo konvehteja. Ja sepä olikin luojan lykky. Tästä tuli nimittäin ihan älyttömän hyvä piirakka. Parempi Da Capon kanssa, kuin ihan tavallisella tummalla suklaalla tehtynä. 

Resepti piirakkaan löytyy 👉 täältä >>


Huomasittehan myös hienot suklaakoristeet piirakan päällä! 😁
Yllättäen ne hävis kakun päältä ensimmäisinä...


Kävimme lauantaina tyttöjen kanssa syömässä sushia. Minulle se oli toinen kerta ja tytöt olivat ensimmäistä kertaa. Ja siellä ne maisteli susheja, syöden puikoilla, kuin vanhat tekijät! ❤ Olin ylpeä molemmista, koska rohkeasti maistoivat kaikkia tarjolla olleita makuja. Suosikki taisi kuitenkin olla suklaaputous, johon sai dippailla vaahtokarkkeja! 😃


Viikonloppu tarjosi myös erinomaiset kelit ulkoiluun. Potkukelkastakin saatiin taas ruosteet veks ja meille hiki pintaan, kun sen kanssa mentiin pihaa edes takas.


Ystävämme saukkokin oli päättänyt lähteä ulkoilemaan näin nätillä kelillä.
Saatiin kyllä hyvät naurut sen touhuja seuratessa. Välillä se sukelteli lumen sekaan ja heitteli volttia siellä!  😊


 Tätä "saukkoa" sai kans naureskella, kun kaivoi itselleen koloja lumikasaan ja sukelteli siellä! 😁


Nauttikaamme näistä talven iloista - niin kauan kun tätä taas kestää!! ⛄😍

lauantai 19. tammikuuta 2019

Ravitseva aamupuuro


Mulla tulee ja menee nämä aamupala innostukset. Tällä hetkellä eletään taas puurovaihetta! 😀 Jossain vaiheessa jätin puuron pois kokonaan, koska tuntui että se vaan lisäsi nälkää, eikä vienyt sitä pois. Mutta nyt olen ymmärtänyt lisätä puuron joukkoon kananmunan ja vähän pähkinöitä, niin jopas pysyy nälkä yllättävän kauan pois. Ja tämän voimalla jaksaa jopa vetää kunnon juoksulenkin. Viikonloppuaamuisin tulee monesti vedettyä vaan puuro naamaan ja lähdettyä lenkille 👌

Aamupuuro
1 annos


1 dl kaurahiutaleita
1 dl vettä
1 dl kasvimaitoa (tai tavallista maitoa)
1 muna
suolaa
kourallinen marjoja
pieni kourallinen pähkinöitä

Sekoita kattilassa vesi, maito ja kaurahiutaleet ja keitä. Lisää melkein valmiiseen puuroon muna ja suola. Annostele puuro lautaselle. Ripottele päälle marjat ja pähkinät. 


Nyt ei voi enää valittaa, ettei olisi lunta. Näiden kuvien jälkeenkin on vielä satanut parisenkymmentä senttiä. Tällä hetkellä rannassa on kolaamattomilla alueilla polviin saakka lunta.
Monta vuotta ollaan menty lähes lumettomassa talvessa. Nyt on tullut sit senkin edestä 😁



Sushukkanenkin tykkää kun on lunta ❤
Saa hirmuisia hepuleita ja painelee lähes kaulaa myöden lumihangessa. Siinä sitä on koiralle(kin) lihaskuntotreeniä.


Energistä viikonloppua kaikille!! 💪

torstai 17. tammikuuta 2019

Talvinen Mathildedal


Pakattiin viime lauantaina kimpsut ja kampsut (ja Viski tietenkin) pakettiauton kyytiin ja lähdettiin ajelemaan. Ja ihan juurikin sinne minne auton nokka näyttää. Päädyimme muutaman mutkan kautta Mathildedaliin. Tällaiset reissut on vaan niin parhaita. Ei päämääriä eikä aikatauluja.


Teijon kansallispuistossa ei tällä kertaa käyty, vaan päädyttiin käppäilemään Mathildedalin kylää ympäri ämpäri.
👉 Täältä voit käydä lukemassa aiemmasta Teijolla käynnistämme


Ja siellähän riitti katseltavaa. Etenkin jos tykkää rauhaisasta maalaiskylästä, vanhoista rakennuksista, alpakoista ja ennen kaikkea merestä 💙



 Aurinko saa jo mielen aika keväiseksi, vaikka pakkaslukemat muuta väittävätkin... 😄



Ja pakko oli myös kuvata nämä upeat jouluvalot. Josko jotain tämän tyylistä ensi jouluksi omaankin kotiin.


Alpakat olivat taas kovin kiinnostuneita Viskistä. Viski vaan ei ollut yhtä kiinnostunut niistä. 😁
Pienimmät alpakat tulivat ihan aidan viereen ja pitivät todella kummallista ja kovaa ääntä. Luin että alpakat pitävät kovaa ääntä yleensä kun tuntevat olonsa uhatuksi. En kuitenkaan usko, että tässä tilanteessa oli kyse siitä, koska Viski käveli kaukana aitauksen läheltä ja alpakat itse yrittivät päästä lähemmäs Viskiä. Ehkä se oli vaan jotain lemmenluritusta...?!? 😜



 Harmillisesti Mathildedalin Kyläpuoti oli suljettuna. Näytti avautuvan taas 2.2.2019. Puodista olisi saanut ostettua kylän oman panimon oluita. Mutta onneksi Kyläravintola Terho oli auki ja pääsimme nauttimaan ulkoilun jälkeiset huurteiset. Arvostan suunnattomasti sitä, että sinulla on mahdollisuus valita myös pienen pieni olut ison tuopin sijaan. Ja arvostan myös sitä, että ison tuopin sijaan pieni olut tarjoillaan sille sopivasta lasista. 👍 Minun lasiini päätyi Seppä -nimistä stoutia ja tuo mies valitsi lasiinsa Teijo -nimistä ipaa. Molemmat oluet enemmän kuin suun mukaisia! 👌


Ja niinhän siinä helposti käy, että ulkoilun ja yhden huurteisen jälkeen iskee kauhea huiko. Ja sehän oli sit vaan lähdettävä takaisin rantaan etsimään syömistä. Viime kesänä kävimme veneen kanssa Mathildedalissa ja silloin söimme Mathildan Marinassa. Joten tällä kertaa oli hyvä aika kokeilla rannan toista ravintolaa, Ruukin Krouvia. Olin kuullut ravintolasta pelkkää hyvää, emmekä kyllä joutuneet pettymään.



Ravintolassa myytiin, kas kummaa, paikallisia oluita. Itse tyydyin maistelemaan alkoholittomien oluiden valikoimaa, mutta mies sai testailla paikallisia oluita myös ruokajuomana. Ruukin burger ja Meren antimet pizza (kera tuoretomaatin ja rucolan) oli passelit valinnat. 👍 Mennään ihan varmaan toistekin. Ravintola oli ääriään myöden täynnä, mutta silti palvelu pelasi ja miljöö oli miellyttävä.


Ja hei, ne aamuiset mutkat joita ajettiin!
Kävimme aamupäiväkahvilla Kemiössä, kahvila Luxiassa. Vitsit mikä paikka 💜


Söin elämäni ekaa kertaa raakakakkua. Muutama ensimmäinen lusikallinen oli vähän tunnustelua. En oikein osannut sanoa, että oliko se hyvää vai ei. Mutta kyllä se sit alkoi suussa sulamaan. Söisin kyllä toistekin. Pähkinäinen pohja kera kuningatarmarjojen ja suklaisen täytteen. Toimii 👌


Aina ei tarvitse lähteä "merta edemmäs kalaan", kun suht läheltäkin löytyy upeita paikkoja ❤