Mustion Linna

Josko taas olisi sen verran ylimääräistä aikaa ja energiaa, että jaksaisi ja ehtisi istahtaa hetkeksi alas ja palata takaisin blogin kimppuun. Päivitettävää olisi vaikka kuinka ja paljon. Välillä sitä oikein odottaa, että tulisipa se sateinen päivä sieltä, niin olisi hyvä syy istua koneen ääressä blogia päivittelemässä. 😁

Mutta palataanpa ajassa aika paljon taaksepäin, ihan peräti heinäkuun loppupuolelle. Pidimme silloin viikon kesäloman ja sinä aikanahan piti tietenkin ehtiä paljon kaikenlaista. Mies oli yhdelle päivälle sopinut kalareissun Lohjanjärvelle ja minä & Viskihän ängettiin mukaan ja tehtiin omat matkasuunnitelmamme. Katselin kartasta ja netistä, että mitä nähtävää siinä lähiseudulla olisi. Ja koska oltiin jo niin lähellä Mustion Linnaa, niin pakkohan siellä oli käydä kääntymässä. 

Itse Mustion Linnaan en päässyt tutustumaan, koska Viski oli mukana ja keli niin kuuma ettei voinut autoon jättään hetkeksikään. Mutta puutarhassa riitti kyllä ihmeteltävää muutamaksi tunniksi. 

Mustion Linnahan ei varsinaisesti muistuta mitään linnaa, vaan enemmänkin suurta kartanoa. Ja kartano se taitaa ollakin. En tiedä mistä tuo linna -nimitys tulee. Mustion Linna on joka tapauksessa Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus.

Linnan puutarha-alue oli aivan käsittämättömän upea!! ❤ En tiedä osuttiinko puutarhan kukoistuksen kannalta juuri parhaimpaan aikaan vai ei, mutta upea se oli joka tapauksessa. Monessa paikkaa on sanottukin, että miksi lähteä Versailles'n puutarhaan kun meillä on Mustion Linna. 

Paljon polkuja, patsaita, kukkia, pensaita ja ehkä hauskin juttu oli lummepolku. 

Vähän yritin tunnustella, että olisiko myös puutarhassa ollut jotain "kummitustunnelmia", mutta en ainakaan päiväsaikaan mitään huomannut! 😁 Ehkä siellä oli vähän liikaa ihmisiä. Mutta en ehkä silti uskaltaisi Mustion Linnan hotellissa yöpyä... 👻 

Ravintola oli aivan upea! Ja siis ihastelin sitä vaan ulkopuolta, koska Viski oli mukana. Ravintola oli sen verran hienon näköinen, että en edes tohtinut mennä kysymään saisiko koiran kanssa tulla terassille. 

Kuvausmiljöönä Linnan alue oli mitä upein ja veikkaankin että siellä on aika monet "merkkipäiväkuvaukset" tehty. Juhlapaikkanakin se on aika ainutlaatuinen. 

Mustion Linnan historiasta voit käydä lukemassa 👉 täältä.

Pätkis-juustokakku

Tällä makealla, mintun ja suklaan makuisella kakulla juhlistettiin mieheni nimipäivää. Mitäpä noita nimppareita kai sen enempää juhlistamaan, mutta aina kun on hyvä tekosyy leipoa niin pitäähän se käyttää hyväksi. 😉

Kakun ohje löytyi Annin uunissa -blogista. Olen ennenkin tehnyt 👉 Pätkis-juustokakkua mutta tämä nyt tekemäni oli huomattavasti suklaisempi ja "tuhdimpi" kakku. Sanoisin ehkä jopa että parempi, mutta todella todella paljon myös makeampi. Tätä kakkua riitti pienen pieni pala tyydyttämään makean himon.

 Pätkis-juustokakku

22 cm

Pohja:

170 g Minttu-dominoita

50 g voita

Täyte:

3 liivatelehteä

400 g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl kuohukermaa

140 g Pätkiksiä

150 g tummaa suklaata

½ tl vaniljasokeria

1 rkl sokeria

1 rkl kahvia

 Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan ja vuoraa 18-22 cm irtopohjavuoka leivinpaperilla.
    Murskaa keksit ja sulata voi.
    Sekoita voi ja keksimuru hyvin keskenään ja painele keksiseos irtopohjavuoan pohjalle.
    Lisää vaniljasokeri kermaan ja vatkaa vaahdoksi.
    Sulata suklaat vesihauteessa ja vatkaa tuorejuuston joukkoon. Lisää myös sokeri.
    Kiehauta kahvi kattilassa, purista liivatteet ja sulata kahvitilkan sekaan. Anna jäähtyä ja kaada liivate ohuena nauhana suklaatuorejuustoon koko ajan sekoittaen.
    Nostele ja kääntele kerma nuolijalla varovasti tuorejuuston joukkoon.
    Kaada seos irtopohjavuokaan keksipohjan päälle. Tasoita pinta kauniiksi.
    Siirrä kakku pakkaseen jähmettymään noin 20 minuutiksi tai jääkaappiin yön yli.
    Koristele haluamallasi tavalla.

Vähensin alkuperäisen ohjeen 3 rkl sokeria tuohon 1 rkl. Voi olla että olisi hyvin kestänyt senkin pois jättämämisen. Toinen mitä mietin on se, että onko nuo liivatteet tarpeellisia. Ainakin määrää voisi vähentää ja pysyisi varmasti kasassa ilman niitäkin...?! Itse tykkään enemmän liivatteettomasta kakusta kuin liivatteellisesta. Makuasioita! 😊

Palataanpa vielä siihen viikon kesälomaani, jota vietin heinäkuun loppupuolella. Yhtenä päivänä lähdimme vaan päämäärättömästi ajelemaan. Tai alkumatkasta meillä oli vähän päämäärää, kun kävimme katsastamassa uusia, mahdollisia kalapaikkoja. Mutta sen jälkeen löysimmekin itsemme yhtäkkiä Karkkilasta. Ja mikäs siinä muu auttoi kun pistää hetkeksi auto sivuun ja jalkautua katselemaan maisemia.

Paljon on hehkutettu kukkapeltoja, joita löytyy nykyään varmaan vähän ympäri Suomea. Karkkilasta löytyi myös omansa. Oli se kaunis ❤

Vitsi kun tänne omaan pitäjäänkin joku keksisi tuollaisen omalle pellolleen tehdä.

Hienot vanhat rakennukset olisivat antaneet hyvät puitteet valokuvaukselle, mutta harmi että tuo meidän miesväki ei ollut niin innostunut asiasta. 😉 Mentiin täyttä höyryä vaan paikasta toiseen.

 

Kiva siellä oli kuljeskella ja katsellakin vaan!  

Pelasimme Karkkilassa myös kesän ekat minigolfskabat ja hävinnyt joutui tarjoamaan päivän illallisen. Jostain kumman syystä hävisin tuolle golfia harrastavalle miehelleni... 😁 Niinpä löysimme itsemme päivän päätteeksi Pusulan Krouvista pizzat nenän edessä. Ja voin suositella krouvia kyllä pizzapaikkana(kin). 

Punaherukka-ansa

Nyt löytyi ehkä tähän mennessä paras punaherukkapiirakka. Tämä oli niin hyvää, että kun suunnittelit ottavasi yhden pienen palan kahvin kanssa, vaihtui suunnitelma lennossa kahteen suureen palaan! 😉 Saattaisi siis sanoa, että tämä on jopa vaarallisen hyvää. 

Älkääkä nuukailko punaherukoiden kanssa. Täyte tuo sopivaa makeutta, joten tässä on just täydellinen kirpeän ja makean liitto.

Ohje on Kinuskikissan 😻

Punaherukkapiirakka

Pohja:

225 g voita

2 dl sokeria

2 keltuaista

5 dl vehnäjauhoja (tai glut.jauhoseosta)

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

Punaherukkatäyte:

7 dl punaherukoita

½ dl perunajauhoja

1 rkl sokeria

Rahkatäyte:

1 dl sokeria

1 rkl perunajauhoja

2 prk (á 200 g) vaniljarahkaa

2 valkuaista

Pinnalle:

kolmasosa pohjataikinasta

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää keltuaiset, säästä valkuaiset täytteeseen. Yhdistä jauhot, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Lisää jauhoseos taikinaan muutamassa erässä.

Voitele korkeareunainen piirakka- tai kakkuvuoka (halkaisija 24 cm) tai vuoraa se leivinpaperilla. Levitä noin 2/3 taikinasta vuoan pohjalle ja 4 cm:n verran reunoille.

Sekoita punaherukoiden joukkoon perunajauhot ja sokeri ja levitä pohjan päälle.

Yhdistä rahkatäytteen sokeri ja perunajauhot keskenään. Sekoita kaikki ainekset sähkövatkaimella sekaisin. Kaada rahkatäyte herukoiden päälle. Ripottele jäljelle jäänyt kolmasosa pohjataikinasta muruiksi pinnalle.

Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia. Suojaa pinta alumiinifoliolla, kun se on saanut hieman väriä. 

Meilläkin on taas arki alkanut rullaamaan, viikon kesäloman jälkeen. Tuo mieskin piti vain viikon loman, vaikka mahdollisuudet olisi ollut vähän pidempäänkin. Kai hän säästelee lomia syksyisiä kalareissuja varten... 🐟

Vesillä tuli kesälomallakin oltua aika paljon. Teen tarkempaa kesälomapostausta vielä, mutta tässä muutamia fiilistelykuvia lomalta. 

Harvinaisuutta lomalla oli se, että tuli tehtyä tosi vähän ruokaa. Käytiin viikon aikana syömässä muutamat pizzat, hamppariateriat, grilliruoat jne jne. Nyt onkin ihana palata kunnon itse tehtyyn kotiruokaan. 

Tätä 👉 lihapulla-pastavuokaa tuli tehtyä pitkästä aikaa. Nuo lihapullat on ihan törkeen hyviä. Taidan seuraavalla kerralla tehdä lihapullat juurikin tämän reseptin kanssa. Koskaan ei voi olla liikaa parmesaanijuustoa... 😉