sunnuntai 28. marraskuuta 2021

★ 1. adventti ★


Tänään on 1.adventti eli saa sytyttää ensimmäisen neljästä kynttilästä. 
 
Adventtikynttilöiden sytyttäminen on todennäköisesti lähtöisin saksalaisesta adventtikuusesta, jossa oli 28 kynttilää. Jokaista kynttilää vastasi raamatunlause. Pieni kuusi tuotiin sisään ensimmäisenä adventtina, ja joka päivä sytytettiin yksi kynttilä ja luettiin päivän lause. Myöhemmin adventtikuusi jäi syrjään ja kynttilöitä sytytettiin vain adventtisunnuntaisin, ensimmäisenä adventtina yksi, toisena kaksi, kolmantena kolme ja neljäntenä kaikki neljä kynttilää. (lähde: Perinnejoulu: käsikirja kaikille, Merja Leppälahti)
Ensimmäinen kynttilä on odotuksen kynttilä. Veikkaan että merkitys on vuosien saatossa hieman muuttunut. Tai toki kirkollisissa toimituksissa merkitys edelleen sama, mutta meille tavan tallaajille odotus taitaa enemmänkin tarkoittaa joulun odotusta kuin mitään muuta. Muistelisin että lapsuudessani ekana adventtina juhlittiin mamman luona pikkkujouluja ja silloin oli aina tirkistelijätonttu käynyt siellä vierailulla ja jättänyt meille lapsenlapsille pienet joulupussukat. Ne sisälsi yleensä suklaakalenterin ja suklaapukin. ❤

Olen aina haaveillut adventtikynttilöistä, mutta jotenkin niiden hankkiminen on aina jäänyt ja jäänyt. Eilen päätin ostosreissulla, että nyt sellaiset ostan. Mutta sellaisiapa ei löytynytkään mistään valmiina, joten oli pakko ryhtyä itse askarteluhommiin. Ikeasta onneksi löytyi kynttiläpakkaus, jossa oli viisi eri kokoista valkoista kynttilää. Ja joululaatikosta löytyi joskus ostetut rautalankakiinnitteiset numerot ja niin oli adventtikynttilät valmiina. ❤


Mitä sinun joulun odotukseen kuuluu? 

Yritin tätä itse pohtia niin että nimeäisin kolme tärkeintä asiaa. Ekaksi täytyy ehkä mainita valot ja kynttilät. Jouluvalojen (tai siis kausivalojen) pikkuhiljaisella asentamisella loka-marraskuun vaihteessa aletaan hiljalleen sytyttämään joulufiilistä. Ja mitä pidemmälle marraskuuta mennään, sitä enemmän alkaa kotona, niin sisällä kuin pihalla olla erilaisia tunnelmaa tuovia valoja. Olen antanut itselleni luvan ottaa kuusi esiin heti kun siltä tuntuu. Aluksi ajattelin sen vaan jättää yläkerran aulaan ja tuoda sieltä sit alakertaan kun fiilis on sen mukainen. Toistaiseksi ollaan menty vaan pikkujoulukuusella joka sai paikkansa keittiön saarekkeen päältä. Toki minulla on myös työhuoneessa huonekuusi, mutta se on ollut siellä läpi vuoden. Pihan pikkukuusiin asennettiin tänä viikonloppuna valot ja lisäksi navetan ikkunalaudoille laitettiin ajastimella varustetut pienet patterikynttilät antamaan valoa. 


Toiseksi täytyy sanoa jouluelokuvat. Rakastan joululeffoja! ❤ Viime vuonna taisin ottaa C Moren ja katsella sieltä kaikki mahdolliset joululeffat. Tänä vuonna otin vuorostaan Netflixin. Siellä on PALJON hyviä joululeffoja, mutta omia suosikkeja tähän mennessä on ollut Joulun perintö sekä I'll be home for christmas. Mun Netflix tilaus lakkasi toimimasta juurikin viime viikolla ja vielä tässä pohdiskelen että ottaisiko kuukauden jatkon vielä, vai onko niin että ei enää ehdi ylimääräisiä TV:n ääressä istuskella... 😏


Ja kolmanneksi on sanottava jouluntuoksuiset- ja makuiset ruuat ja juomat. Nyt on jo porkkanalaatikkoa ja juureslaatikkoa tullut tehtyä, lisäksi rosollia ja joulutorttujakin on maisteltu. Myös glögiä on useammankin kerran päätynyt kaupassa ostoskoriin. Ja tunnustan, konvehtejakin ollaan muutama rasia syöty... 😁

Yleensä odottaminen on turhauttavan tylsää, mutta joulun odotus on niiiiin kivaa! 🎅

torstai 25. marraskuuta 2021

Saaristolaisnäkkäriä


Ei joulunaikaa ilman saaristolaisleipää! ❤ Ennen tuli tehtyä saaristolaisleipää myös muina aikoina esim. graavilohen kaveriksi, mutta nyt olen jostain syystä jättänyt sen vaan joulunajan herkuksi. Ja koska aina on kiva testata uusia muunnoksia jo tuttuihin juttuihin, niin pakkohan tätä K-ruoka -sivuston reseptiä saaristolaisnäkkäreistä oli testata.

Ja HYVVÄÄ oli! Parasta mielestäni voin ja kunnon kermaisen juuston kanssa. Mutta toki maistui myös 👉 rapu-cevichen kera.

 

Resepti oli äärimmäisen helppo. Ja kiva näitäkin on kiikuttaa joulumuistamisina, kun pakkaa näkkärit nätisti joko paperipussiin tai peltipurkkiin.

 
Saaristolaisnäkkärit
2 pellillistä


2½ dl kiehuvaa vettä
1 dl kaljamaltaita
1 dl kauraleseitä
½ dl siirappia
¼ dl rypsiöljyä
1 tl suolaa
3 dl ruisjauhoja
1½ dl vehnäjauhoja

Kaada kiehuva vesi kaljamaltaiden päälle ja anna pehmentyä puoli tuntia. Sekoita joukkoon kauraleseet, siirappi, öljy ja suola.
Lisää taikinaan erissä puuhaarukalla sekoittaen ruis-ja vehnäjauhot. Painele lopussa taikina tasaiseksi käsin. Älä vaivaa.
Jaa taikina kahteen osaan ja kauli kahden leivinpaperin välissä pellin kokoisiksi ohuiksi levyiksi.
Paista näkkileivät 200 asteisen uunin keskitasolla 15-17 minuuttia. Tarkkaile, etteivät reunat pääse palamaan. Nosta näkkärit ritilälle ilman leivinpaperia. Anna jäähtyä peittämättä.
Murra kunnolla kuivunut näkkileipä paloiksi. Säilytä näkkärit kuivassa paikassa paperipussissa tai peltirasiassa.

Ja hei jippii – meille satoi ensilumi maanantain ja tiistain välisenä yönä (23.11.2021)! ❤ Oli pakko ruokatunnilla käydä pihalta muutama kuva napsaisemassa, jotta jää muisto vuoden 2021 ensilumesta. Viskillä oli taas vauhtia niin kovin, että oli hankala saada tärähtämättömiä kuvia ja vielä sellaisia että olisi koko koira näkynyt samassa kuvassa! 😃

Kettu Repolainen oli jo uskaltautunut jäälle kävelemään. Onneksi Viski tajusi jo jäälle mennessään että rätinästä päätellen parempi tulla jäältä vielä pois. 


 

Tätä postausta kirjoittaessa lähes koko satanut lumi on jo sulanut pois ja tilalla on superjäinen piha, mutta onneksi Poudan Pekka lupasi loppuviikoksi ja ensi viikoksikin pelkkää pakkasta. Ehkä sitä luntakin sieltä saadaan. ☃

tiistai 23. marraskuuta 2021

Jouluinen juureslaatikko, karjalanpaisti & katkarapu-ceviche


Lupasinkin viime postauksessa, että kokkailen kalareissusta palaavalle miehelle ”kotiinpaluuruokaa”. Alun perin oli suunnitelmissa valmistaa ruokaa peurasta. Olin ihan katsovinani että meillä oli pakasteessa vielä yksi peurapaistin pala. Lämmitin leivinuuninkin sitä varten, että saan peurapadan sinne muhimaan. Onneksi katsoin pakastimeen vähän tarkemmin ja siellä olikin vain ja ainoastaan yksi paketti peuran jauhelihaa. Suunnitelmat meni siis uusiksi. Onneksi olin just edellisenä päivänä kaupasta napannut mukaani paketillisen karjalanpaistilihoja, joten päädyin sit tekemään karjalanpaistia.

Koska omaan karjalaisia sukujuuria, niin oli oikein pakko selvittää että onko tällä ruualla todellisestikin karjalaiset sukujuuret. Ja kyllähän se näin on, että karjalanpaisti on evakkojen mukana levinnyt ympäri Suomea. Alun perin siitä on käytetty mm. nimiä ruukkupaisti, uunipaisti ja pätsiliha. Kyllä oli hyvä mieli haudutella tällaista karjalaispataa äidiltä saadussa savipadassa leivinuunissa! ❤

Jouluisen juuressoselaatikon ohje löytyi Kaarina Roinisen kirjasta Kodin parhaat juhlat (tämäkin äidiltä saatu). Laatikko oli tosi kivan makuinen ja mukavaa vaihtelua perinteisille laatikoille. Tässä oli monipuolisemmin käytetty eri juureksia. Itse en ole kovinkaan suuri lanttulaatikon ystävä, mutta tässä lantun maku ei ollut niin hallitseva.

 

Karjalanpaisti

800 g karjalanpaistilihoja
sipulia
porkkanaa
suolaa
kokonaisia maustepippureita
laakerinlehtiä
vettä

 
Kuori ja lohko sipulit. Kuori ja paloittele porkkanat reiluiksi paloiksi.
Pane voideltuun pataan tai vuokaan (tai liotettuun savipataan) kerroksittain lihaa, sipulia, porkkanoita sekä suolaa, pippureita ja laakerinlehtiä. Kaada vuokaan vettä sen verran, että lihat juuri ja juuri peittyvät.
Kypsennä 175 asteessa 2-3 tuntia. Lisää vettä tarvittaessa. Itse hauduttelin pataa leivinuunissa (noin 150 asteessa) yhteensä noin 5 tuntia.


 

Juuressoselaatikko

1 pieni lanttu
5 porkkanaa
1 palsternakka
pala juuriselleriä
1 dl kuohukermaa
½ dl korppujauhoja (käytin mantelijauhetta)
2 munaa
1 rkl siirappia
¼ tl valkopippuria
n. 1 tl suolaa

Kuori ja paloittele juurekset. Keitä ne kypsiksi vedessä.
Soseuta valutetut juurekset sauvasekoittimella tai haluamallasi tavalla. Itse survoin juurekset survimella kera pienen määrän keitinlientä. Sose jäi vähän ”kokkareiseksi”, mutta mielestäni pientä suutuntumaa saikin olla mukana.
Lisää seokseen muut aineet ja sekoita tasaiseksi.
Kaada seos voideltuun vuokaan.
Kypsennä ruokaa 200 asteessa reilu tunti. Minulla tämäkin kypsyi leivinuunissa yhdessä karjalanpaistin kanssa. Paistoaika oli noin 2 tuntia ja uunissa lämpöä noin 150 astetta.
 

Pitkästä aikaa tein myös rosollia ja AHH – se on vaan niiiiin hyvää! Rosollin tein 👉 tällä samalla ohjeella kuin yleensäkin. Tein vaan kaksinkertaisen annoksen. Ja koska halusin myös jotain kala/äyriäisruokaa tarjolle, päädyin nyt tekemään katkarapu-cevicheä. Minun piti tehdä tätä jo isänpäivän etkoille, mutta päädyin silloin katkarapu-caesarsalaattiin. Rapu-cevichen ohje on (hieman muokkaillen) napattu Hämmentäjä -blogista.

 
Katkarapu-ceviche

180 g kuorittuja katkarapuja
4 tomaattia
1 pieni punasipuli
1 limen kuori raastettuna
1 limen mehu
1 ruukku tuoretta korianteria
vähän chilijauhetta
mustapippuria
suolaa

Sulata katkaravut ja valuta ne.
Pese lime hyvin. Raasta sen kuori ja purista mehu talteen.
Lisää mehun joukkoon limen kuori, chilijauhe, mustapippuri ja suolaa. Lisää katkaravut mausteliemen joukkoon hetkeksi maustumaan.
Pilko tomaatit (poista siemenet ensin) ja punasipuli. Silppua myös korianteri. Sekoita kasvikset keskenään.
Lisää katkaravut kasvisten joukkoon. Sekoita. Anna cevichen seistä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. 


sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Taatelirahkaa


Luumurahka kuuluu ihan ehdottomasti mun jouluuni. Tai jos ei luumurahkaa ole, niin luumusoppa kermavaahdon kera kelpaa myös! Bongasin K-ruoka -sivustolta taatelirahkan ja pakkohan sitä oli testata. Aina on kiva kokeilla jotain uutta twistiä joulun ruokiin ja jälkkäreihin, vaikka ne eivät itse joulupöytään päätyisikään. Tässä oli parasta se, että makeus rahkaan tuli täysin taateleista. Mukaan voi halutessaan lisätä hieman vaniljasokeria, mutta millään tapaa välttämätöntä se ei ole. Sitruunaa kannattaa olla hollilla, jotta saa rahkan makuun hieman happamuutta. Ja AVOT - ei muuta kuin ääntä kohden!

Taatelirahka


200 g pehmeitä (kivettömiä) taateleita
2 dl vettä
250 maitorahkaa
n. 1 rkl sitruunanmehua
1 tl vaniljasokeria
2 dl kuohukermaa
koristeluun piparkakkuja

Hienonna taatelit ja keitä niitä vedessä noin 5 minuuttia, kunnes ne pehmenevät hieman. Soseuta sauvasekoittimella ja anna jäähtyä.
Sekoita taatelisose, rahka, sitruunanmehu ja vaniljasokeri. Vaahdota kerma ja lisää rahkaseokseen. Jaa annosmaljoihin ja koristele halutessasi piparkakuilla.

Nämä Iittalan Essence kuoharilasit on niiiiin ihanat! ❤ Ja käytännölliset, koska samat lasit käy niin kuoharille, drinksuille kuin jälkkäreillekin.


Tulin samalla testanneeksi Alkon uutuus glögiä, alkoholitonta Ystävän glögiä. Tämä oli erittäin positiivinen ylläri. Glögin tuoksu oli todella herkullinen, ihan sellainen kuin glögin tuoksun kuuluukin olla. Glögiä suositellaan juotavaksi niin kuumana kuin kylmänäkin. Testasin ekaksi kylmää versiota. Glögi sellaisenaan oli mukavan makuista, ei liian makeaa ja ei tippaakaan esanssisen makuista. Makuina glögissä on puolukka ja punaherukka ja ne tässä kyllä aidosti maistuivatkin. Vähän kun olisi poretta saanut mukaan, niin olisi ollut ihan valmis jouludrinksu (tosin holiton sellainen).


Alkon sivuilla kehotettiin lisäämän kylmän glögin joukkoon inkivääriolutta ja minähän tein työtä käskettyä. Uskon, että tästä drinksusta saa tehtyä erityisenkin hyvän, sillä inkiväärin antama jälkipotku tälle drinksulle oli erittäinkin makoisa. Mutta tämä valitsemani inkivääriolut oli kyllä liian makeaa omaan makuuni ja kun sen yhdisti vielä suht makeaan glögiin, oli lopputulos ihan liian makea. Mutta siis todellakin kehittämisen arvoinen jouludrinksu! 🍹


Nyt on aika mennä ottamaan happihyppely metsään Viskin kanssa. Siellä on hetkellisesti jopa maa hennon valkoisen lumen peitossa. Ja sit alkaakin armoton ruuanvalmistus - ajattelin yllättää kalareissusta palaavan mieheni notkuvalla ruokapöydällä! 😍 Mukavan leppoisaa sunnuntaipäivää kaikille! ❤


torstai 18. marraskuuta 2021

Isänpäivän etkot


Heipä hei pitkästä aikaa ja mukavaa marraskuuta!

Edellisestä postauksesta on ihan liian pitkä aika. Kesä meni ja syksykin jo kohta on paketissa. Kaikkea on tapahtunut (lähinnä kaikkea kivaa ja positiivista), mutta aikaa / motivaatiota koneella istumiseen ei ole löytynyt. Jos on ollut aikaa, niin ei motivaatiota ja päinvastoin.

Joulun lähestyminen saa onneksi aktivoitumaan minutkin ja motivoitumaan koneen ääreen. Viime joulu meni sumussa appiukon kuoleman vuoksi ja jäi niin joulukoristeet kaappiin, kuin blogikin joulun osalta ilman päivityksiä. Josko taas tänä jouluna olisi oma, jouluhullu itsensä! 😊

Kesälomalla tuli reissattuakin jonkun verran ja kuvat niistä on kyllä koneelle jo purettu (tosin vasta muutama viikko sitten) ja ehkä jotain ”makupaloja” tännekin niistä jaan jossain vaiheessa. Nyt en kuitenkaan unelmoi kesästä vielä tippaakaan, vaan mielen päällä on joulu, joten katsotaan josko kesäkuvia ihmeteltäisi esimerkiksi tammikuun pitkinä pimeinä iltoina.

 Viime viikon lauantaina istuimme vanhempieni kanssa saman ruokapöydän ääreen, ikään kuin isänpäivän etkoille. Yleensä itse viihdyn enemmän äidin ruokapatojen ääressä (koska mikäpä voittaisi oman äidin tekemät ruuat), mutta välillä on kiva kääntää roolit toisinpäin. Sitä paitsi mun vanhemmat on siitä erityisen kivoja ruokavieraita, että tiedän heidän syövän mitä vaan mitä eteen kannetaan. Voi hyvillä mielin kokeilla uusiakin reseptejä, todennäköisesti ruuat tulee silti syödyksi vaikka kaikki ei ihan nappiin onnistuisikaan.


 

Tällä kertaa menu oli seuraavanlainen:
✔ Katkarapu-caesarsalaattia
✔ Kreikkalaista salaattia
✔ Tzatzikia
✔ 9 h leivinuunissa hautunutta possun niskaa
✔ Pippurista savulohta
✔ Sinappi-tillikastiketta kalalle
✔ Marinoituja silakoita
✔ Keitettyjä perunoita
Focacciaa & yrtti-tuorejuustoa

 


Marinoituja silakoita en ollut itse tehnyt, vaan ostimme ne Helsingin Silakkamarkkinoilta. Silakat olivat Taivassalolaisten kalastajien Pirjo ja Reima Salosen tekemiä, nämä itse asiassa pokkasivat pääpotin silakkamarkkinoiden Silakkayllätys -sarjassa. Myös savulohi oli tällä kertaa valmiina ostettua. Focaccia oli vanhalla tutulla reseptillä tehty. Miksi sitä takuuvarman herkullista reseptiä muuttamaan. Mietin että olisin tehnyt vähän jonkun syksyisemmän / jouluisamman koristelun focaccian päälle, mutta se jäi tällä kertaa. Possu oli maustettu ihan vaan suolalla, paprikajauheella ja mustapippurirouheella, sekä lisäksi paiston aikana sivelin possun päälle Poppamiehen BBQ Smoky Apple kastiketta. Sopi erinomaisen hyvin tällaisen ylikypsän possun päälle. 

Jälkkäripöydästä ei tullut otettua edes kuvaa, mutta tämän kaiken syömisen jälkeen ei enää niin nälkä ollutkaan. Onneksi tein vain joulutorttuja ja ostin suklaata. Se oli ihan riittävä kahvin painikkeeksi. Konjakkia tietenkin unohtamatta 😉

 

Katkarapu-Caesarsalaatti


1 kerä jääsalaattia
170 g katkarapuja suolaliemessä
parmesan-lastuja

Kastike:
2 anjovisfilettä
1 valkosipulinkynsi
1 rkl worcestershire kastiketta
n. 1½ dl majoneesia
6 rkl raastettua parmesanjuustoa
ripaus mustapippuria

Tee ensin kastike. Soseuta anjovisfileet ja valkosipulinkynsi. Lisää muut ainekset sekaan.
Pilko salaatti ja sekoita kaikki salaatin ainekset. Lisää kastike salaatin sekaan juuri ennen tarjoilua.
Lisää halutessasi salaatin päälle myös krutonkeja (itse unohdin ostaa niitä eikä kotoakaan löytynyt mitään leipää paahdettavaksi)

 

Tilli-sinappikastike kalalle

4 rkl sinappia (suomalaista tai Dijonia)
1 tl sokeria
½ tl suolaa
2 rkl valkoviinietikkaa
rouhittua mustapippuria
1 dl rypsiöljyä
kourallinen tuoretta tilliä silputtuna

Voit valmistaa kastikkeen joko käsin vispaamalla tai sauvasekoittimella.
Vispaa sinappi, suola, sokeri, mustapippuri ja etikka hyvin sekaisin. Kaada tämän jälkeen öljyä ohuena nauhana seokseen kokoajan sekoittaen. Lisää lopuksi silputtu tilli.
Tarjoa esim. graavikalan tai savukalan kaverina. Kastike säilyy hyvänä jääkaapissa parisen viikkoa.
 

 

Meillä kun ei lapsia ole, niin ei isänpäivääkään tule juhlittua, mutta karvaisen nelijalkaisen lapsen ❤ kanssa kävimme metsälenkillä ja lenkin jälkeen juotiin kahvit ja syötiin leivät ulkosalla. Ja vietiin myös kynttilä appiukon haudalle.