Omena-vaniljapullat

Mä en edes muista koska olisin viimeksi leiponut pullaa. Ja nyt taas! Jotain omppuleivonnaista teki mieli ja koska peruspiirakka ei hotsittanut, niin päätin leipasta pullaa omena täytteellä. Täytyy sanoa, että pullantuoksu on kyllä yksi parhaista tuoksuista ikinä! Tekee kodista kodin tuoksuisen. Ja kyllä näitä pullia kelpas työkavereillekin kuskata, kun pakussakin leijaili (kerrankin) hyvä tuoksu. 😂

Pullaa pitää ehdottomasti leipoa useammin. Ja erilaisin täyttein. 

Näihin pulliin inspiksen sain Kermaruusu -blogista.

Omena-vaniljapullat

n. 12 pikkupullaa

Taikina:

1 kananmuna

90 g sokeria

½ rkl kardemummaa

½ tl suolaa

 2,5 dl lämmintä maitoa

½ pala tuorehiivaa

90 g voita

n. 500 g vehnäjauhoja

Omenatäyte: 

200 g omenakuutioita

vettä

30 g hillosokeria

Vaniljakreemi:

50 g vaniljakreemijauhetta

vajaa 2 dl maitoa

Muruseos:

50 g voita

½ dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

Valmista ensin pullataikina. Laita kulhoon muna, sokeri, kardemumma ja suola. Vatkaa niitä vispilällä hetki. Lämmitä maito ja liota siihen puolikas pala hiivaa. Kaada neste muna-sokeriseokseen. Sekoita. Sulata voi melkein sulaksi. Lisää jauhoja vähitellen ja lisää myös voi taikinan joukkoon. Vaivaa taikinaa hyvin, jotta tulee kunnon sitko. Anna taikinan nousta kaksinkertaiseksi. 

Taikinan noustessa tee täytteet. Kuutioi omena pieniksi kuutioiksi ja laita kattilaan. Lisää loraus vettä ja hillosokeri. Keitä n. 15 min kunnes omenakuutiot ovat pehmeitä mutta eivät vielä hajoa. Jäähdytä kylmässä. Mausta halutessasi vielä ripauksella kanelia.

Sekoita vaniljakreemijauhe kylmään maitoon ja laita kylmään jähmettymään.
Muruseosta varten kuutioi voi kulhoon ja lisää sokeri ja vehnäjauhot. Nypi seos murumaiseksi.

 Pyörittele kohonneesta pullataikinasta pyöreitä pullia n. 12 kpl. Laita pellille paperin päälle kohoamaan. Kun pullat ovat kohonneet paina pullan keskelle syvennys. Voitele pullan reunat. Laita syvennykseen ensin vaniljakreemiä sitten omenaa ja lopuksi muruseosta. Paista 200 asteessa n. 12 min.

Ja päivitystä Viskin jalan tilanteesta. Tänään tosiaan mennään sinne röntgeniin. Mutta nyt kun ollaan rajotettu vapaana juokseminen täysin nollaan, niin on jalkakin tullut siihen kuntoon ettei enää klenkkaa sitä. Mutta vapaaksi en uskalla päästää ennen kuin on tullut lääkärin tuomio, että mikä siellä oikein riivaa.

Mutta ollaan me silti vähän lenkkeilty. Tai lenkkeily on ehkä huono sana, mutta kävelty pitkin metsiä ja nautiskeltu hiljaa hiipivästä syksystä. Toissapäivänä ihmeteltiin valkohäntäpeuran vasoja. Oi että olivat söpöjä! Ja voin sanoa, että he ihmettelivät meitä ihan yhtä paljon...





Ja eilen mukaan metsäretkeltä tarttui pussillinen kanttarelleja. Tiedetään siis mitä syödään viikonloppuna... 😉

Mukavaa, aurinkoista viikonloppua kaikille 🌞❤

 

Bataattisämpylät

Lomalta arkeen paluu ei ole koskaan kauhean kivaa. Tai arkeen palaaminen sinänsä ihan jees, töihin palaaminen vähän tökki, kun kotonakin olis kaikkea tekemistä. Mutta nyt tätä arkeen paluuta on varjostanut Viskin terveysasiat. Se alkoi ihan yhtäkkiä lauantaina ontumaan toista etujalkaa. Se on ontunut sitä samaista jalkaa jo kerran ennen lomaa, mutta silloin ontuminen kesti noin puoli päivää ja ajateltiin että ehkä anturassa vaan oli joku haava tms. Nyt ontuminen alkoi uudestaan lauantaina ihan yhtäkkiä. Ja se on vaan mennyt pahemmaksi koko ajan. Nyt saatiin röntgenaika perjantaille, eli siihen saakka mennään maltillisella liikunnalla, särkylääkityksellä sekä Back on trackin loimi niskassa. Toivotaan että ei ole mitään vakavaa..... (peukut ja varpaat pystyyn). ❤ Sinänsä on suuri ihme, että tuo maantiekiituri ei vielä ole satuttanut itseään. Hänellä kun ei ole muita vaihteita kuin täysillä tai ei ollenkaan. Nytkin jos et koko aika pidä pihalla remmissä, niin juoksee sata lasissa lintuja kiinni pihassa. Jalka ei just siinä kohtaa satu yhtään, mutta sen jälkeen taas sitäkin enemmän. No, ei maalailla piruja seinälle vielä.... 👿

Mutta jos takaisin bataattisämpylöihin. Sämpylöitä on tullut leivottua ihan hävyttömän vähän. En oikeastaan edes muista koska olisin itse tehnyt leipää. Mutta ajattelin, että jos alottais sellaisen tavan, että aina kun on soppapäivä, leivon sopan kaveriksi jotain leipää. Samalla kun höyryttelin Viskin kasvissoseeseen vähän kasviksia, kypsyi myös bataatit näihin sämpylöihin.

Bataattisämpylät

n. 12 kpl

25 g hiivaa

5 dl (bataatin keitin)vettä

2 rkl öljyä

300 g keitettyä bataattia

2 tl suolaa

2 dl kaurahiutaleita

n. 13 dl vehnäjauhoja

Höyrytä/keitä bataatti. Säästä keitinvesi. 

Murusta hiiva taikinakulhoon. Lisää kädenlämpöinen keitinvesi (tai ihan vaan kraanavesi) ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää öljy joukkoon.

Kuori bataatit ja muussaa/raasta ne. Lisää bataattiraaste, suola, kaurahiutaleet ja vehnäjauhot taikinanesteeseen.

Alusta taikinaa, kunnes se on notkeaa ja irtoaa kulhon reunoista.

Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä ja vedottomassa paikassa noin puoli tuntia. Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle.  Pyörittele taikina noin 12 sämpyläksi, riippuu minkä kokoisia sämpylöitä haluat. Paista uunin alatasolla 225 asteessa noin 12 minuuttia. 

Onneksi syksy tuo aina mukanaan myös kaikkea kivaa, kuten upeat syksyn värit ja ihanat viilenevät illat ja kirpakat aamut! ❤ Odotan myös jo niiiiin kovin, että pääsee lämmittämään leivinuunia ja saa sinne ruokapadat muhimaan.

Maukas kinkkupiirakka

Heipä hei pitkästä aikaa! 

Lomaa olisi vielä muutamia päiviä jäljellä. Siksipä olikin hyvä aika istahtaa koneen ääreen, ja kirjata ylös edes jo osa lomatekemisistä. Mutta ensin vähän leivontaa.

Mulla oli viime viikolla nimipäivä, ja pitihän sitä varten vähän leipoa. Nimipäiviä sinänsä tarvitsisi sen erikoisemmin juhlia, mutta aina on hyvä syy leipoa 😁

Koska suolaiset uppoaa meillä paremmin kuin makeat, niin tein pellillisen kinkkupiirakkaa. Joskus kinkkupiirakat on sangen mauttomia, mutta jostain syystä tämä oli erittäin makoisa ja teki hyvin kauppansa.

Kinkkupiirakka

(pellillinen)

Pohja:

150 g voita

4 dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

1 dl juustoraastetta 

1 dl kylmää vettä

Täyte:

350 g kinkkua

1 paprika

2 uuden sadon sipulia varsineen

½ pkt Aurajuustoa

150 g ranskankermaa

2 dl ruokakermaa

2 munaa

½ tl suolaa

pippurisekoitusta myllystä

4 dl juustoraastetta (voimakkaan makuista)

Paloittele kulhoon voi ja lisää kuivat aineet, myös juustoraaste. Nypi aineet sormin. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Nosta taikina hetkeksi jääkaappiin.

 Leikkaa kinkku pieniksi kuutioiksi (tai käytä valmiita kinkkusuikaleita). Puhdista ja kuutioi paprika. Hienonna sipulit, myös varret. Hauduta kasviksia pehmeiksi hetken aikaa. Lisää myös kinkku kasvisten joukkoon kypsentämisen jälkeen.

Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Pistele pohja haarukalla ja paista 225 asteessa 10 min uunin alimmalla tasolla.

Sekoita ranskankerma, ruokakerma ja munat. Sekoita joukkoon mausteet. Kaada kasvis-kinkkuseos piirakkapohjalle, ripottele päälle juustoraaste ja kaada lopuksi kermaseos päälle. Paista 200 asteessa 20 min uunin keskitasossa.

Tein myös taas kääretorttukakun. Tein samalla tekniikalla kuin TÄMÄN juhannuskakun, mutta tällä kertaa käytin vain yhden pohjalevyn ja leikkasin sen neljään osaan. Näin kakusta tuli huomattavasti matalampi. Täytteeksi laitoin Mariannen päivän kunniaksi tietenkin Marianne-rahkaa (1 prk kermaa, 1 prk rahkaa ja pussillinen Marianne-crush rouhetta) sekä tuoreita mansikoita. Levyt kostutin maidolla. 

Päälle tuli 3 dl vispikermaa. Ja jostain kumman syystä, vaikka mielestäni kermaa vatkasin tarpeeksi, jäi se inan liian löysäksi ja kerma meinasi valua pois kakun päältä. Mutta ei se makua haitannut. 

Ja sit palatakseni vielä siihen kesälomaan. Ihan heti loman alussa kävimme pyöräretkellä. Pakkasimme pyörät pakettiauton kyytiin, ajoimme Naantaliin ja lähdimme siitä fillaroimaan. 

Ensin poljimme Merimaskuun, jossa myös kävimme syömässä lounasbuffan Rantamakasiinissa. Lounaalla oli ruokana silakkapihvejä ja paneroitua turskaa. 😋 Oli aivan järjettömän hyvää!! 

Merimaskuun meni kyllä ihan älyttömän kiva pyöräreitti. Täällä meillä päin kun ei noita pyöräteitä liiemmin ole, niin osaa kyllä arvostaa sitä hienoutta varmasti vielä enemmän!  

Merimaskusta ajettiin Naantalin keskustan kautta Aurinko Golfiin ja siitä Raisioon ja taas takaisin Naantaliin. Matkaa kertyi kaiken kaikkiaan karvan alle 60 km. 

Ja taas oli pakko käydä kuvaamassa Naantalissa tämä jättimäinen linna. Näissä kuvissa talo ei ehkä näytä ihan niin isolta mitä se todellisuudessa on, mutta miettikääpä että tuossa vieressä toisella puolella taitaa olla viisi (?) kerroksinen kerrostalo, ja sekin näyttää pieneltä tämän talon rinnalla. Talosta löytyy lisää mm. TÄÄLTÄ. On ilmeisesti rakennusvaiheessa aiheuttanut niin närää kuin villejä huhujakin.

Ja koska Viski oli päivän kotosalla, piti meidän käyttää reissussa aikaa niin, että reissuun ei kokonaisuudessaa mene kuin se 8 tuntia. Eikä mennytkään.

Kylläpä oli hauska pyöräillä muuallakin kuin aina samoissa kotinurkissa!! 🚴

Ja jos tosiaan saa esittää toivetta, niin pyöräteitä lisää myös tänne meidän kotinurkille kiitos!! 👼

Perunarieskat

Mikäs sen parempi tapa aloittaa ensimmäinen kesäloma-aamu, kuin syödä aamupalalla uunituoreita, itsetehtyjä perunarieskoja!! Nää on näitä huippujuttuja, mitä ei arkiaamuina oikein ehdi tehdä. TYKKÄÄN ❤

Selailin aamulla Pinterestiä ja etsin jotain aamupalaideaa, ja koska jääkaapissa sattumoisin oli keitettyjä perunoita valmiina, niin siitähän se idea sitten lähti. Täytyy tunnustaa, että en ole koskaan (?) tainnut maistaa perunarieskoja, joten en tiedä miltä niiden kuuluisi oikeasti maistua, mutta nämä olivat ainakin tuoreeltaan ihan taivaallisen hyviä. Niin hyviä, että pellillinen rieskoja meni yhden kahvipannullisen kanssa ihan kahteen pekkaan! 😂

Perunarieskat 

n. 9 kpl

4 keskikokoista, keitettyä perunaa

1 prk kermaviiliä

1 muna

1 tl suolaa

1 dl kaurahiutaleita

2 dl vehnäjauhoja

2 rkl sulatettua voita

Survo kypsät kuoritut perunat. Lisää kermaviili ja sekoita. Lisää kananmuna, suola, kaurahiutaleet, vehnäjauhot sekä sulatettu voi ja sekoita hyvin. Nostele taikinasta lusikan avulla uunipellille pieniä "kiekkoja", n. 1½ cm paksuisia ja 10 cm halkaisija. Pistele haarukalla ja paista heti uunin keskitasolla 250 asteessa noin 12 min, kunnes pinta alkaa saamaan kullanruskeaa sävyä. Rieskat ovat parhaimmillaan heti tuoreeltaan. 

 Se olis tosiaan nyt kesäloma part. 2 meneillään. Suunnitelmissa on ainakin pyöräretki, venemessut sekä reissu pohjoiseen. Ja kotoilua tietenkin! Kyllähän sitä siinä on ohjelmaa taas ihan tarpeeksi parin viikon lomalle.  

Ja säästä viis - loma on aina loma ❤ 

Aina on hyvä syy tehdä pizzaa

Mun on jo pitkän aikaa tehny ihan järjettömän paljon mieli pizzaa. Onneksi asialle on helppo tehdä jotain - jauhopussit vaan kehiin. Siitä olikin kulunut jo tovi kun viimeksi olin ihan ehtaa pizzaa tehnyt. Yleensä tulee aina leivottua vaan suolaisia piirakoita. Ei muuta kuin pizzataikina kulhoon nousemaan, fillarilenkille ja sit pääsikin leipomispuuhiin. Tällä kertaa tein pizzan täytteet ihan just niistä aineksista mitä kaapista sattui löytymään. 

Pizzapohjan tein TÄLLÄ hyväksi havaitulla ohjeella. Mitä sitä vaihtamaan, kun on hyvän löytänyt (pätee myös parisuhdejutuissa)! 😉 Jauhot vaihdoin vaan vehnäjauhoista durumjauhoiksi. 

Täytteeksi tuli tällä kertaa tomaattikastiketta, juustoraastetta, mozzarellajuustoa, fetajuustoa, tomaattia, punasipulia sekä pekonia. 😋 Meiän uunilla 250 astetta on just passeli lämpötila. Paistuu hyvin, lyhyessä ajassa, mutta ei pala.

Tuo alkuperäinen reseptipäivityshän on tehty 5 vuotta sitten. Meiän navetta oli silloin näemmä aika hurjassa kunnossa (aika kultaa muistot)! Tuosta päivityksestä meni vajaa kuukausi ja meidän häitä juhlittiin samaisessa navettabaarissa.

Yritin ottaa kuvia vähän samoilta paikoilta, miltä siellä näyttää nyt. Taulutkin on näemmä vähän vinossa, mutta niin on seinätkin vinot.

Nyt nauttimaan vapaasta viikonlopusta ja auringonpaisteesta! 🌞

Kesäkurpitsa-suklaamuffinssit ♥

Aloitin kesäkurpitsatalkoot muffinssien teolla. Melko vähänhän taikinaan oikeasti tuli kesäkurpitsaa, mutta sen verran kuitenkin että taikina oli ihanan kosteaa ja mehevää. 

Ja muffareiden herkullisuudesta kertoo paljon se, että mieheni, joka normaalisit ei makeasta niin välitä, söi näitä muffinsseja aika monta kerralla! 😊

Laiskana ihmisenä ajattelin vaan seuraavalla kerralla kehitellä tästä kakun, ettei tarvii värkkäillä noiden muffinssivuokien kanssa. Vaikka onhan ne niin nättejä... ♥
Ohje on Suklaapossun -blogista.

Kesäkurpitsa-suklaamuffinssit
n. 12 kpl

Taikina:
2,5 dl sokeria
1 dl öljyä
2 munaa
1 dl piimää
3 dl vehnäjauhoja
1 dl tummaa kaakaojauhetta
1½ tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
½ tl suolaa
2,5 dl karkeaksi raastettua kesäkurpitsaa

Kuorrute:
200 g tuorejuustoa
100 g tummaa suklaata
1½ dl tomusokeria
(maitoa)

Vatkaa sokeri, öljy, piimä ja munat keskenään kevyesti sekaisin. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet nopeasti sekoittaen. Älä kuitenkaan vatkaa enempää kuin on tarpeen. Sekoita joukkoon lopuksi kesäkurpitsaraaste nopeasti sekoittaen.
Jaa taikina silikonisiin muffinssivuokiin.Paista 175 asteessa n. 20-25 minuuttia, kunnes muffinssit tuntuvat keskeltä kevyesti painettuna kiinteältä. Anna jäähtyä muutama minuutti vuoissaan ja ota ne sen jälkeen pois. Anna jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista.

Sulata suklaa mikrossa. Vatkaa kuorrutteen tuorejuustoa sähkövatkaimella noin minuutti. Vatkaa joukkoon tomusokeri. Lisää sulatettu (ei kuuma!) suklaa ja jatka vatkaamista hetki, kunnes seos vaalenee ja hieman kuohkeutuu. Vatkaa joukkoon hieman maitoa, jos kuorrutteesta tulee liian jäykkää. Näillä helteillä kuorrute oli kyllä pursotettavaa ilman maidon lisäämistäkin.

En ole tainnut vielä täällä blogin puolella mainitakaan siitä, että meille tuli kesäkuun alussa oma "kotispa" eli Novitekin ulkoporeallas. Osallistuin venemessuilla kilpailuun, jossa oli palkintona ulkoporeallas kuukaudeksi käyttöön. Kerrankin arpaonni suosi ja laskelmoimme niin, että kesäkuu olisi hyvää kuukausi, koska oltiin silloin reilut pari viikkoa lomalla. Ja tiedättekö mitä - allas on meillä edelleenkin! 😂

Olin TODELLA skeptinen ennen altaan tuloa. Onko siinä nyt jotain hienoa lillua poreissa ylipäätään, saatika ulkosalla? Mutta voin sanoa, että kyllä on!! ♥

Pitkän, hikisen työpäivän jälkeen on ihana pulahtaa (suihkun kautta) 😆 altaaseen ja katsella vastarannan "liveteatteria". Pellolla menee peuroja, hirviä, kettuja, lehmiä jne jne. Katseltavaa siis riittää. Onhan sitä välillä tullut kirjakin altaaseen otettua mukaan! 😁

 

Veden lämpötilaa saa itse säädeltyä. Meillä se on ollut 33-37 asteen välillä. Kuumina päivinä tykkää että vesi saa olla inan viileämpää, kun taas kylmemmällä kelillä on kiva että vesi on kuumaa. 

Allas on siis koko ajan käyttövalmis. Ei olla silti huomattu juuri mitään eroa sähkönkulutuksessa. Toki nämä lämpöiset kelit ovat varmasti auttaneet asiaa. Talvella ehkä nähdään sitten se todellisuus, että millainen sähkösyöppö tuli kotiutettua.. 😮