Jos jonkinlaista pizzaa (VHH)

En itse noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Vatsani onneksi nykyisellään kestää ihan mitä vain ruokaa ja  juoksuharrastus pitää huolen siitä, että ruokaa kyllä kuluu ja paljon. Ainoa ruokavalio mitä yritän noudattaa on se, että ruoka olisi aina maistuvaa ja se sisältäisi mahdollisimman paljon kasviksia.

Mutta silti on kiva kokeilla erilaisia erikoisruokavalioille kehitettyjä reseptejä. Ihan jo senkin takia jos tulee joskus kyläilemään joku joka noudattaa jotakin tiettyä ruokavaliota / dieettiä / kärsii allergioista, olisi ainakin joku luottoresepti mitä voisi valmistaa.

Tässä kahdella eri reseptillä tehtyä vähähiilihydraattista pizzaa. Ehkä näitä uskaltaa vähän huolettomammin syödä vaikka koko pellillisen kerralla, kun jos söisi pelkkää vehnämössöä koko pellillisen. Mutta faktahan on se, että mikään ei voita kunnon itse tehtyä pizzaa! 😋

Kutsu vapauteen -blogista löytynyttä pizzaohjetta tuli testattua oikein kahteen kertaan. Ekassa pellillisessä täytteinä katkarapu-kylmäsavulohi ja toisessa perinteinen kinkku, ananas, aurajuusto. Tämä ylsi kyllä ehdottomasti mun suosikkilistalle. Tämä on sellaista hyvän pizzan ja herkullisen piirakan välimuotoa.

Vähähiilihydraattinen pizza
pellillinen

2 munaa
2 dl turkkilaista jogurttia
1 dl mantelijauhoa
2 rkl karkeaa psylliumkuitua
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
mieleisesi täytteet

Vatkaa kananmunat kulhossa siten, että rakenne rikkoutuu. Sekoita jogurtti munien joukkoon. Lisää loput aineet. Levitä uunipellille lusikalla. Pohja jää ohueksi. Paista 200 asteessa n.10 minuuttia. Ole tarkkana paistoajan kanssa, koska aika saattaa vaihdella uunista riippuen. Lisää vielä täytteet pohjan päälle ja laita pizza takaisin uuniin, kunnes juusto on sulanut kunnolla.

Kalapizza

Kinkkupizza

Toinen pizza jota (lopultakin) kokeilin, oli pizza kukkakaalipohjalla. Ja tämäkin vähähiilihydraattinen. Ohjeen bongasin Hyvää ja halpaa -ruokakirjasta. Tähän pizzaan täytteeksi päätyi meetvurstia, tomaattia, paprikaa ja sipulia.


Kukkakaalipizza

400 g kukkakaalia
2 kananmunaa
1 dl raastettua parmesaanijuustoa
valitsemasi täytteet

Huuhtele kukkakaali ja aja tehosekoittimella "riisimäiseksi". Sekoita kukkakaali, kananmuna sekä parmesaanijuusto kulhossa. Muotoile massasta pizzapohja ja paista noin 25 minuuttia 200 asteisessa uunissa. Levitä täytteet esipaistetun pohjan päälle ja jatka paistamista vielä noin 10 minuuttia.

Ja jos pitää vastata kysymykseen, että maistuuko kukkakaalipizzassa kukkakaali, niin en oikein osaa vastata. Valkkasin tahallani täytteeksi voimakkaan meetvurstin ja sen alta se ei ainakaan oikein maistunut. Ja huijasin jopa tuon mieheni syömään tätä sanomalla että se on tehty "erikoisjauhoista", tuskinpa tykkäät siitä. Mutta niin vaan oli pizza hävinnyt jääkaapista, eli ei varmaan kukkakaali liikoja maistunut. 😉😇

Miksi minusta tuli Elämää Koivurannassa blogin kirjoittaja...?

 Tämä postaus on jo pitkän tovin ollut luonnosteksteissä, mutta en ole saanut aikaiseksi julkaista. Mutta ehkä nyt blogini 7vee juhlien tiimellyksessä on juurikin tämän postauksen aika!
En edes enää muista keneltä kanssabloggaajalta tämän haasteen sain. Mutta kiitos kuitenkin! ❤


1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?

Blogin kirjoittamisen aloitin siitä yksinkertaisesta syystä, että saisin kaikki omat reseptini niin sanotusti yksien kansien väliin. Nämä kannet nyt sattuivat olemaan sähköiset. Ehkä joskus kerään ne kaikista parhaimmat reseptit itselleni myös paperikansien väliin. Mutta toistaiseksi hyvä näin!

 2. Onko mielestäsi parempi, jos blogissa keskitytään ainoastaan yhteen aihealueeseen, esim. sisustus, vai onko mielenkiintoisempaa lukea ns. sillisalaattiblogia, jossa on juttua vähän sieltä sun täältä?

Tykkään lukea molempia, mutta jotenkin on kivempi lukea blogia, jossa kirjoittaja hieman avaa myös omaa elämäänsä. Pelkistä leivonta/ruokablogeista haen pelkästään niitä ohjeita, mutta näitä "sillisalaattiblogeja" luen oikein ajatuksen kanssa ja ne herättävät itsessäkin useasti paljon ajatuksia, jotka joskus johtavat pohdintoihin omassakin blogissa.

3. Miten suhtaudut blogimainontaan ja yhteistyöpostauksiin?
Itse olen saanut tosi hyviä tuotevinkkejä jne muiden blogien yhteistyöpostauksista, joten en koe niitä mitenkään haitallisena juttuna. Minusta se on vaan pelkkää plussaa jos bloggaaja voi saada jotain ylimääräistä tekemästään työstä. Vaikka ihan harrastuksena sitä tekisikin.

4. Luetko mieluimmin blogeja, joissa tekstit ovat mielenkiintoisia, mutta melko pitkiä ja joissa kuvilla ei ole niin suurta painoa, vai sellaisia, joissa pääpaino on kuvilla?

No mielummin tykkään lukea tekstiä, kuin katsella pelkkiä kuvia. Mutta kuvat toki tuovat eloa postauksiin. En ole niin "priimakuvien" ystävä, vaan tykkään enemmän sellaisista ei niin tehdyistä kuvista, jos ymmärrätte mitä tarkoitan!

5. Miten tärkeää blogin kirjoittaminen sinulle on ja mitä koet siitä saavasi?

Onhan se tärkeää. Olen muun muassa saanut tätä kautta uusia ystäviä ja siitä asiasta olen TODELLA onnellinen! ♥ Joskus tulee huono omatunto kun ei ole ehtinyt bloggaamaan, mikä kyllä on ihan hölmön hommaa...

Ja silloin kun koiramme Jimi kuoli, oli omasta blogista mukava lukea mitä kaikkea kivaa sitä tulikaan yhdessä tehtyä! ♥ Ja sain paljon kommentteja siitä, kuinka olin tuonut Jimin niin elävästi tänne blogiini ja sitä kautta Jimin poismeno kosketti myös montaa blogini lukijoista. Jännä miten sitä kokee tuntevansa muita bloggareita, vaikkei olla välttämättä edes koskaan nähty.  
Ja jos joku kanssabloggaajista on pitkään poissa blogin parista, iskee huoli, että onkohan jotain sattunut...

6. Kirjoitatko avoimesti, omalla nimellä blogiasi, vai tietävätkö siitä vain harvat ja valitut?

Lempinimelläni kirjoitan, mutta kyllähän minut siitä helposti tunnistaa. Ja kyllähän siellä välillä omat ja miehen kasvot vilahtavat. Ja koirankin kautta on helppo tunnistaa kenestä kyse.

7. Minkä neuvon/neuvoja haluaisit antaa aloittelevalle bloggaajalle?

Kirjoita juuri niistä asioista mistä itse haluat ja juuri sillä tyylillä kuin itse haluat. Kaiken ei aina tarvitse olla niin täydellistä ollakseen hyvää... 😊

Mansikka-raparperipiirakka

Onpa aina yhtä huikea fiilis tehdä vuoden ensimmäinen raparperipiirakka tuoreista raparpereista! 💛 Raparperi enteilee alkukesää. Ihan samalla tavalla kuin persikkapiirakka enteilee pääsiäistä, mansikkakakku juhannusta ja omenapiirakka syksyä.  Omat raparperit eivät edelleenkään oikein tunnu kasvavan, mutta onnea ovat ystävät ja heidän runsaat raparperipuskat.

👉 Tämä on edelleenkin mun lemppari raparperipiirakka, mutta halusin kokeilla jotain uutta ja helppoa ohjetta. Keittiö Koivikon Katveessa -blogista löytyi ihanan helppo ohje ja sitähän oli testattava. Ja kun leipomisinnostus iskee ihan yhtäkkiä, niin selväähän se on että kaikkia tarvittavia aineita ei löytynyt kaapista. Mutta soveltamallakin tuli oikein makoisa piirakka. Tämä ohje menee kyllä ehdottomasti suosikkieni joukkoon.

Helppo mansikka-raparperipiirakka

piirakkavuoallinen

100 g voisulaa

1½ sokeria (käytin ½ dl valkoista sokeria, 1 dl kookossokeria)

3 dl jauhoja (käytin valmista lettu-ja vohvelijauhoa)

 1 muna

3/4 dl maitoa (käytin mansikkajogurttia)

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

2-3 raparperia

kourallinen mansikoita

pinnalle kanelia, kardemummaa ja fariinisokeria

 Sekoita kulhossa puuhaarukalla sokeri ja rasva keskenään.
    Lisää jauho vähän kerrallaan sokerirasvaseokseen puuhaarukalla sekoittaen.
    Ota sivuun noin kahvikupillinen taikinaa.
    Lisää taikinaan muna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita tasaiseksi taikinaksi puuhaarukalla. Taikina on valuvaa, eikä pysy mm. vuoan reunoilla, mutta ei ole kuitenkaan litkua.
    Kaada taikina voideltuun vuokaan ja ripottele päälle pilkotut raparperit ja mansikat.
    Ripottele raparperien päälle hieman kardemummaa, kanelia, fariinisokeria ja sivuun alussa jätetty taikina.
    Paista 200 asteessa uunin alatasolla n. 30 min. 

Tarjoa piirakkaa esim. vatkatun kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa.

Ja juhlan aihettakin nyt on ollut. Edellisviikon sunnuntaina meidän saksanpaimenkoiramme Viski täytti 5 vuotta! ❤ Ja se jos mikä on suuri juhlanaihe. Tuo koira on niin villi tapaus, että ollaan oikein arvuuteltu, että tuleeko se koskaan edes näkemään 3vee syntymäpäiväänsä. Siksipä jokainen vuosi lisää on ihan yhtä juhlaa. 💙 Ja eihän mun kokkailutouhuistakaan tulisi mitään ilman tätä pikkuapulaista!

Synttäreitä juhlistettiin tietenkin jauheliha-pateekakulla. 😂

Ja toinen juhlanaihe on se, että tämä blogi täyttää tänään 7 vuotta! Kyllä - nyt ollaan kouluiässä. Ehkä se tarkoittaa, että nyt pitäisi pikkuhiljaa alkaa kypsymään ja oppimaan uutta, mutta saas nähdä.... 😉 Kiva on kuitenkin ollut huomata, että tätä sähköistä resepti-ja päiväkirjaani käy joku muukin lukemassa!! Kiitokset siitä teille kaikille! ❤

Pähkinäkana ja kasvispaistos (VHH)

Tämäkin resepti on siltä ajalta, kun olin viikon yksin kotosalla. Sain tehdä silloin juurikin sitä ruokaa mitä itse halusin. Ei tarvinnut välittää mietteistä, että mahtaako toinen osapuoli tykätä juuri tästä ruoasta. 

Reseptistä kiitos Ketoosiin -blogiin. Tätä pähkinäkanaa teen toistekin - kun taas olen yksin kotosalla. 😉 

 Pähkinäkana ja kasvispaistos
vähähiilihydraattinen

Kastike:
voita
450g maustamatonta kanaa suikaleina
100g kevätsipulia tai purjoa
100g cashew-pähkinöitä
200g maustamatonta tuorejuustoa
1dl kuohukermaa
suolaa
valkopippuria
sitruunamehua

Kasvispaistos:
50g voita
400g bataattia
400g parsakaalia
herbamarea
mustapippuria

Kuori ja pilko bataatti paloiksi. Leikkaa parsakaalista kukinnot. Kuumenna voi padassa, ja lisää pilkotut kasvikset. Ruskista hetki, lisää mausteet, sekoita ja anna sitten hautua matalalla lämmöllä sen aikaa, kun teet kastikkeen. Sekoita aina kun ehdit.
Rouhi pähkinät karkeasti morttelissa tai muulla sopivaksi katsomallasi tavalla. Kuumenna voita pannussa, ja ruskista kevyesti kanasuikaleet. Lisää tuorejuusto, pähkinärouhe sekä silputtu kevätsipuli ja sekoittele, kunnes juusto sulaa tasaisesti. Lisää mausteet sekä kerma ja anna tämänkin hautua jonkin aikaa välillä sekoitellen.
Testaa molempien satsien maku ja lisää mausteita / suolaa tarvittaessa. Kaada kastike tarjoiluastiaan ja koristele silputulla kevätsipulilla. Pirskottele päälle sitruunamehua.

 Tässä vielä muutama kuva Porin Yyteristä. Olimme työpaikan kanssa siellä tykyilemässä perjantaista lauantaihin. Oli ihan superkiva reissu, kiitokset kaikille matkakumppaneille ❤
Uskotteko että oli aika siistiä joogailla tuolla hiekkadyyneillä, aivan meren rannassa. Lisää tällaisia reissuja kiitos! 😊

Muut illan kuvat julkaisukelvottomia 🙈😅😇🍸

Mokkapaladonitsit

Vappu oli ja meni aikaa sitten! 🎈 Ja tällä(kin) kertaa hyvin hyvin rauhallisissa merkeissä. Tämä oli siitä poikkeuksellinen vuosi, että moneen vuoteen ensimmäistä kertaa vietin vapun Suomessa. Yleensä ollaan aina perinteisellä kevätreissulla vapun aikoihin. Tai mies oli nytkin Ruotsissa, minä ja koira Suomessa. 

Ennen vappua sain taas yökyläläisiä veljeni perheestä ja ehdotin heille munkkien leipomista. Munkit saivat kyllä kannatusta, mutta koska tekemistä lasten kanssa riittää, niin aika ei antanut myöden munkkien leipomiselle. Siispä päädyimme leipomaan mokkapaladonitseja. Bongasin ohjeen Leivontalaboratorion blogista. 

Paistoin donitsit sydämen muotoisella donitsipellillä. Yhdellä pellillä saa paistettua 6 donitsia. Ensimmäisiin donitseihin pursotin ihan liian vähän taikinaa ja ne jäivät vähän turhan ohuiksi. Eivät oikein muistuttaneet pulleita donitseja. Onneksi opin virheestäni ja seuraavat alkoivatkin jo muistuttaa ihka oikeita donuja. 

Lapset teki taikinan, minä leivoin ja lapset koristeli. Ja söi! 😁 Työnjako oli selvä.

Mokkapaladonitsit

Taikina:

100 g voita

2 munaa

1 1/4 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

2 rkl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

3/4 dl maitoa tai vettä

Kuorrute:

2 rkl vahvaa kahvia

35 g voita

3 dl tomusokeria

1 rkl kaakaojauhetta

1 tl vaniljasokeria

Koristeluun:

nonparelleja / strösseleitä

 Sulata voi. Vaahdota sokeri ja munat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muna-sokerivaahdon joukkoon vuorotelleen nesteen kanssa. Sekoita viimeiseksi voi taikinaan. Pursota taikina donitsipellin koloihin. Paista 200 asteisessa uunissa noin 6-8 minuuttia. Jäähdytä.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi kattilassa ja lisää muut ainekset kattilaan. Dippaa jäähtyneet donitsit kuorrutteeseen yksi kerrallaan ja koristele heti nonpareillein tai strösselein. Jos kuorrute kerkeää jähmettyä liikaa saat sen takaisin notkeaksi lämmittämällä sitä hieman.

Ja mikä meidän aikaa vei leipomiselta - no tietenkin toinen lempiharrastukseni KALASTUS. Lasten ensimmäinen kysymys meille tultua oli, että pääseekö kalaan. No tottakai pääsee, meillä saa aina kalastaa. Mutta koska lähes kaikki kalavehkeet oli kerennyt lähteä jo miehen matkassa Ruotsiin, päädyttiin silakan ongintaan. Lapsille tämä oli ensimmäinen kokemus tästä kalastuksen lajista.

 Kävimme perinteiseen tapaan silakkaa onkimassa Strömman vanhalla kanavalla. Pappa lähti myös onkiseuraksi.

Silakkaa tuli juurikin sopivasti omiin tarpeisiin eli vajaa ämpärillinen vajaassa tunnissa.  

Silakat päätyivät savupönttöön. Olin eritysen ylpeä siitä, että lapsetkin suostuivat maistamaan savusilakkaa. Kyllä sillä vaan on vaikutusta, kun on saanut itse olla mukana sekä kalastamassa että itse valmistamisessa.

Pitakolmiot brunssille

Palatakseni ajassa vähän taaksepäin ja pääsiäiseen. Tässä viimeinen brunssiohje, eli pitakolmiot. Jotakin leipää piti brunssille keksiä. Ensin ajattelin, että haen kaupasta vain valmiita valkosipulipatonkeja, mutta oma vaivansa on siinäkin kun lähtee täältä maaseudulta kauppaan. 

Ohje on Kaakao kermavaahdolla -blogista. Nämä keräsivät kovasti kehuja. Sen lisäksi siis että olivat helppoja tehdä, olivat nämä myös herkullisia. Puolet taikinasta tein oliivikolmioita ja puolet fetakolmioita. 

Pitakolmiot

n.20 kpl

3 dl vehnäjauhoja

2 tl kuivahiivaa

1 tl suolaa

2 rkl turkkilaista jogurttia

1 dl lämmitettyä maitoa

3 rkl oliiviöljyä

5-6 isoa vihreää oliivia

fetajuustoa kuutioina

Mittaa vehnäjauhot, kuivahiiva ja suola taikinakulhoon. Sekoita joukkoon jogurtti ja maito. Vaivaa taikinaa huolellisesti kunnes siihen syntyy kunnon sitko. Lisää oliiviöljy ja jatka taikinan vaivaamista.
Pilko oliivit ja feta pieniksi ja vaivaa ne taikinan sekaan. Kohota taikinaa jauhotetulla pöydällä liinan alla 1 tunnin ajan.  

(Koska en halunnut oliiveja kaikkiin kolmioihin, en vaivannut niitä taikinan sekaan, vaan lisäsin oliivit ja fetat vasta loppuvaiheessa päälle.)
Kaulitse kohonnut taikina hieman alle 1cm paksuiseksi levyksi, paloittele taikinasta taikinapyörän tai veitsen avulla kolmioita. Asettele kolmiot leivinpaperilla vuoratulle pellille, sihtaa päälle kevyesti jauhoja ja kohota liinan alla vielä noin puoli tuntia
Paista pitakolmioita 210 asteessa 10 minuuttia tai kunnes kolmiot saavat hieman väriä pintaan.

Pitakolmioiden päälle olisi sopinut tosi hyvin joku tuorejuusto tai itse tehty levite, mutta näin brunssilla menivät kyllä ihan sellaisenaan.

Tässä vielä vähän brunssikuvia pääsiäiseltä. 

Ensi vuonna tämäkin perinne saa toivottavasti taas jatkoa! 💛 

Ja brunssihan sisälsi mm.
✦ Lämminsavulohta
✦ Graavilohta
✦ Savulammasta
✦ Kahteen kertaan marinoitua possua
✦ Lihapullia
✦ Keitettyjä kananmunia
✦ Keitettyjä perunoita
✦ Pinaatti-orzopastasalaattia
✦ Persikka-kinkkusalaattia
✦ Katkarapu-avokadococktaileja
✦ Pita-oliivikolmioita
✦ Juustoja ja viinirypäleitä
✦ Jälkkäriksi mansikka-vaniljarahkaa
✦ Trooppinen juustokakku

Toivottavasti en unohtanut mitään.... 🙈

Ja suurin osa herkuista oli siis mun äidin tekemiä. ❤
Minä tein vain nuo joissa on linkki mukana!

Ja brunssiseurassa ei edelleenkään ole mitään valittamista.
Kuvissa toki vain nelijalkaiset. Lisäksi oli kasa kaksijalkaisia ❤