Lihapullat kantarellikastikkeessa (ja Viski 8 vee) ❤

 Tämä Valion resepti on tullut viime aikoina silmiini joka paikasta ja nyt en enää voinut olla sitä testaamatta. Kantarellikastike lihapullille tehdään valmiista Valion kantarellin makuisesta kermasta. Ensin metsästin kyseistä valmiskastiketta useasta kaupasta. Mutta onneksi jatkoin metsästystä, koska kastike oli kyllä maistamisen arvoista. Vaikka ei tykkäisi sienistä, niin tästä saattaisi silti tykätä. Mielestäni ei maistunut ihan älyttömästi kantarellit, mutta herkullista se oli silti. Ja lihapullatkin olivat herkullisia, joka ei ole yllätys, kun lihapullataikina sisältää paketillisen pekonia. 😁

Lihapullat kanterellikastikkeessa

Lihapullat:
1 sipuli
1 pkt pekonia
1 dl Valio kermaista kantarellikastiketta
½ dl korppujauhoja (käytin pankojauhoja)
500 g nauta-sikajauhelihaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
rouhittua mustapippuria

Kastike:
2 dl Valio kermaista kantarellikastiketta

Hienonna sipuli ja pekoni. Paista pannulla, kunnes sipuli on kuullottunut ja pekoni rapsakkaa.
Sekoita kantarellikastike (1 dl), korppujauhot, jauheliha, kananmuna ja mausteet kulhossa.
Lisää hiukan jäähtynyt sipuli-pekoniseos lihapullataikinaan.
Pyöritä taikinasta kostutetuin käsin lihapullia ja paista pannulla omassa rasvassaan kauniin ruskeiksi koko ajan käännellen. Lihapullien ei tarvitse tässä vaiheessa olla läpikypsiä.
Lisää pannulle loppu kantarellikastike ja huuhtele tölkki pienellä tilkalla vettä. (Itse lisäsin tässä vaiheessa vielä hieman ihan tavallista ruokakermaa, jotta sain kastiketta vähän enemmän.)
Anna kastikkeen kiehua miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes lihapullat ovat kypsiä.
Tarjoa esim. keitettyjen perunoiden ja kaalisalaatin kanssa. 

 Meidän rakas koiramme Viski täytti eilen jo 8-vuotta! Siis kyllä - 8 kokonaista vuotta! Mitä ihmettä, mihin tämä aika menee... Viskin kohdalla tosin on suuri ihme että hän ylipäätään näkee kahdeksannen synttäripäivän. Hän on sen verran kohelo ja meneväinen tapaus, että mietittiin jo hänen ollessaan vuoden ikäinen että tämä koira ei tule näkemään edes 5vee syntymäpäivää. Ja nyt ollaan jo niin sanotusti kolme vuotta "yliajalla", huikeeta! ❤

Pyysitte silloin vauvan syntyessä, että kertoisin miten Viski on suhtautunut uuteen perheenjäseneen joten täältä pesee. Meillä on arki lähtenyt rullaamaan tosi kivasti uuden perheenjäsenen myötä, ja ehkä se on vaikuttanut siihen että Viski on ottanut tytön erittäin hyvin vastaan. Alkuun ei osoittanut oikein mitään mielenkiintoa, sit muutaman päivän päästä kävi varovasti haistamassa ja nyt mennään jo kovan tohinan kanssa pusuttelemaan aina kun tilaisuus tulee. Olen vielä vähän yrittänyt pitää hänen "kielensä kurissa" jotta typykkä saisi hieman omaa vastustuskykyä ensin ja sit saakin jakaa hyviä bakteerejansa vauvalle ihan rauhassa. 

Vaunulenkit sujuu jo hyvin näiden kahden kanssa. Tai oikeastaan ne alkoi sujua hyvin heti kun ymmärsin että vaunuista saa etupyörät lukittua niin että ne ei pyöri joka suuntaan! 😁 Nyt meidän meno on vähän vakaampaa kun ei vaunut vaapu mihin sattuu. Ei ole niin helppoa kulkea ison maantien laitaa koira toisessa kädessä ja toisella kädellä ohjailla vaunuja menemään suorassa, mutta näemmä sitä kaikkea oppii kun vanhaks elää. 

Ja vauvan voi huoletta jättää nukkumaan päikkäreitä pihalle. Siellä missä nukkuva vauva, siellä myös vahtiva Viski. ❤ En tiedä mitä tapahtuisi jos joku ulkopuolinen yrittäisi vaunuja lähestyä, mutta ehkä on parempi ettei kukaan edes testaa asiaa... 😬

Viski sai nauttia synttäreiden kunniaksi herkkulenkistä, eli pakkasimme lenkille vähän extraherkkuja mukaan. Toivotaan että näitä herkkulenkkejä ehditään tekemään vielä mooooonet kerrat yhdessä! ❤🙏

Kanttarelli-pekonipiirakka

 Kanttarelleja tuntuu nyt löytyvän jokaiselta, pieneltäkin metsänpläntiltä. Pitää vaan muistaa aina pakata "kakkapussi" taskuun kun lähtee metsälenkille. 😁 Kori olisi toki paljon parempi sienien keräilyssä, mutta pieni pussi on paljon näppärämpi lenkkeillessä. Pussin puuttuessa sienien kuljetukseen on kyllä kelvannut hupparin taskutkin. 

Nämä sienet löytyivät pienen suon laitamilta ja näiden sienten takia olen todennäköisesti tällä hetkellä erittäin jäätävässä flunssassa 😷 mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Onneksi tämä piirakka on tuonut lohtua näinä sohvalla viruttuina päivinä, kun juuri mikään ruoka ei ole maittanut. En ole mikään suuren suuri sienten ystävä. Tykkään kyllä niitä keräillä ja vielä valmistaakkin, mutta niiden syömisen jätän mielellään ihan muille. Tässä piirakassa kanttikset olivat kuitenkin oikein herkullisia. Liekö sitten kaverinsa pekonin ansiota. 😀 Piirakan ohje on Meillä kotona -sivustolta.

 

Pekoni-kanttarellipiirakka

Pohja:
100 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 kananmuna

Täyte:
1 l kanttarelleja
1 rkl voita
1 sipuli
5 pekonisiivua
200 g tuorejuustoa
2 dl ranskankermaa
2 kananmunaa
1 dl parmesanjuustoa

Pehmennä voi mikrossa tai pidempään huoneenlämmössä. Sekoita pehmeään voihin jauhot ja suola. Lisää kananmuna ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Taputtele taikina voideltuun piirakkavuokaan (24 cm). Nosta vuoka jääkaappiin odottamaan.
Kuumenna voi pannulla keskilämmöllä. Lisää pannulle puhdistetut sienet. Paista sieniä kunnes niistä irtoava neste haihtuu. Lisää joukkoon silputtu sipuli ja paista hetki. Nosta sieni-sipulisilppu pois pannulta.
Paista pannulla pekonisiivut rapeiksi. Nosta ne talouspaperin päälle lautaselle ja anna rasvan valua pois. Riko pekonisiivut pieniksi paloiksi.
Sekoita kulhossa tuorejuusto ja ranskankerma tasaiseksi seokseksi. Vatkaa joukkoon kananmunat. Raasta parmesaani hienoksi raasteeksi.
Sekoita täytteeseen kanttarellit, pekoni ja parmesaani. Levitä täyte piirakkapohjan päälle.
Paista 200 asteessa hieman uunin keskitasoa alemmalla tasolla noin 35-40 minuuttia kunnes täyte on hyytynyt ja pohja kypsä. 

 

Tätä poropiirakkaa tuli sen sijaan tehtyä jo kesälomalla. Piirakan ohje löytyy Annin uunissa -blogista. Piirakka toimi hyvin myös retkieväänä. Tosin unohdin pakata tuolle retkikaverille oman palan piirakkaa, joten jouduin vähän jakamaan omastani. 😉

Täytyy pitää ystävä tyytyväisenä, jotta se lähtee jatkossakin mun kanssa retkille. ❤

Paprikapossua & paistettuja kanttarelleja

Jossain postauksessa taisin mainitakin, että olen tässä kesälomalla käynyt läpi reseptikansioita. Ja sieltä tämä paprikapossun ohjekin löytyi. Ohje on Valintatalon reseptilappusesta, vuodelta 2005. Ja luojan kiitos löysin tämän reseptin, tästä tuli ihan heittämällä mun ja isännän yksi lempiruuista. Helppoa, yksinkertaista, ei kovin nopeaa, mutta pirun herkullista!!! 

Käytin tähän kassleria, mutta muukin possunosa käy. Teen aina niin, että kun kassleria saa jostain halvalla, ostan köntin ja paloittelen sen valmiiksi pakkaseen. Niitä on sieltä näppärä ottaa erilaisiin ruokiin. Kassleri on edullista ja hyvin herkullista, kunhan sen valmistaa ajan kanssa.

Paprikaporsas

3 eriväristä paprikaa

2 sipulia

1 punasipuli

pala purjoa (käytin uuden sipulin varsia)

n. 600 g porsaan suikaleita

170 g pekonia

suolaa, pippuriseosta

1 tl punaista chilirouhetta

1 tl paprikajauhetta

1 rkl hunajaa

2 dl vettä

Puhdista ja paloittele paprikat ja sipulit. Kuutioi tai suikaloi pekoni. Ruskista pekoni ja porsaanliha pannussa tai padassa ja laita uunivuokaan. 

Lisää loput aineet, sekoita huolellisesti ja peitä vuoka foliolla tai kannella. Laita 150 asteiseen uuniin ja anna hautua kypsäksi (1½-2 tuntia).

Käytiin Viskiä lenkittämässä lähimetsässä ja sieltä sattumalta löytyi muutama kanttarelli. Poimin niitä isännän seurana, vaikka kovaan ääneen sanoin, että minähän en niitä sit syö. Mutta kuinkas sitten kävikään. Ajattelin, että yllättän isännän, tuon raskaan (loma)työnraatajan ja paistan pienen kasan sieniä voissa. Ja aijee ne oli hyviä! Tais suurin osa kadota mun omaan suuhun. Arvaa onko kantterelleja pakko lähteä metsästämään lisää.....? ☺

Paistetut kanttarellit

250 g kanttarelleja puhdistettuina kokonaisina tai silputtuina (ja hyvin kuivattuina)
25 g voita
1 rkl öljyä
1 salottisipuli tai kesäsipuli silputtuna
suolaa ja valkopippuria

Kuumenna rasvat pannulla. Kun voin vaahtoaminen lakkaa, pannu ja rasva ovat riittävän kuumia ja voit kumota kanttarellit pannulle. Sekoittele kanttarelleja viiden minuutin ajan. Lisää sipulisilppu ja jatka paistamista hieman miedommalla lämmöllä parin minuutin ajan. Mausta suolalla ja valkopippurilla.

Isännälle tein lisäksi ranuja uusista perunoista. Pyörittelin ne öljyssä ja grillimausteessa ja perunat valmistuivat hienosti samalla kuin lihakin. Ja samalla valmistui myös uunijuurekset porkkanasta ja punajuuresta. Maustoin niitä hiukan öljyllä, suolalla, mustapippurirouheella, kuivatuilla yrteillä ja hunajalla.

Sanoisinko että tulipas taas ihan vahingossa tehtyä aikamoinen herkkuateria!! ♥