lauantai 19. tammikuuta 2019

Ravitseva aamupuuro


Mulla tulee ja menee nämä aamupala innostukset. Tällä hetkellä eletään taas puurovaihetta! 😀 Jossain vaiheessa jätin puuron pois kokonaan, koska tuntui että se vaan lisäsi nälkää, eikä vienyt sitä pois. Mutta nyt olen ymmärtänyt lisätä puuron joukkoon kananmunan ja vähän pähkinöitä, niin jopas pysyy nälkä yllättävän kauan pois. Ja tämän voimalla jaksaa jopa vetää kunnon juoksulenkin. Viikonloppuaamuisin tulee monesti vedettyä vaan puuro naamaan ja lähdettyä lenkille 👌

Aamupuuro
1 annos


1 dl kaurahiutaleita
1 dl vettä
1 dl kasvimaitoa (tai tavallista maitoa)
1 muna
suolaa
kourallinen marjoja
pieni kourallinen pähkinöitä

Sekoita kattilassa vesi, maito ja kaurahiutaleet ja keitä. Lisää melkein valmiiseen puuroon muna ja suola. Annostele puuro lautaselle. Ripottele päälle marjat ja pähkinät. 


Nyt ei voi enää valittaa, ettei olisi lunta. Näiden kuvien jälkeenkin on vielä satanut parisenkymmentä senttiä. Tällä hetkellä rannassa on kolaamattomilla alueilla polviin saakka lunta.
Monta vuotta ollaan menty lähes lumettomassa talvessa. Nyt on tullut sit senkin edestä 😁



Sushukkanenkin tykkää kun on lunta ❤
Saa hirmuisia hepuleita ja painelee lähes kaulaa myöden lumihangessa. Siinä sitä on koiralle(kin) lihaskuntotreeniä.


Energistä viikonloppua kaikille!! 💪

torstai 17. tammikuuta 2019

Talvinen Mathildedal


Pakattiin viime lauantaina kimpsut ja kampsut (ja Viski tietenkin) pakettiauton kyytiin ja lähdettiin ajelemaan. Ja ihan juurikin sinne minne auton nokka näyttää. Päädyimme muutaman mutkan kautta Mathildedaliin. Tällaiset reissut on vaan niin parhaita. Ei päämääriä eikä aikatauluja.


Teijon kansallispuistossa ei tällä kertaa käyty, vaan päädyttiin käppäilemään Mathildedalin kylää ympäri ämpäri.
👉 Täältä voit käydä lukemassa aiemmasta Teijolla käynnistämme


Ja siellähän riitti katseltavaa. Etenkin jos tykkää rauhaisasta maalaiskylästä, vanhoista rakennuksista, alpakoista ja ennen kaikkea merestä 💙



 Aurinko saa jo mielen aika keväiseksi, vaikka pakkaslukemat muuta väittävätkin... 😄



Ja pakko oli myös kuvata nämä upeat jouluvalot. Josko jotain tämän tyylistä ensi jouluksi omaankin kotiin.


Alpakat olivat taas kovin kiinnostuneita Viskistä. Viski vaan ei ollut yhtä kiinnostunut niistä. 😁
Pienimmät alpakat tulivat ihan aidan viereen ja pitivät todella kummallista ja kovaa ääntä. Luin että alpakat pitävät kovaa ääntä yleensä kun tuntevat olonsa uhatuksi. En kuitenkaan usko, että tässä tilanteessa oli kyse siitä, koska Viski käveli kaukana aitauksen läheltä ja alpakat itse yrittivät päästä lähemmäs Viskiä. Ehkä se oli vaan jotain lemmenluritusta...?!? 😜



 Harmillisesti Mathildedalin Kyläpuoti oli suljettuna. Näytti avautuvan taas 2.2.2019. Puodista olisi saanut ostettua kylän oman panimon oluita. Mutta onneksi Kyläravintola Terho oli auki ja pääsimme nauttimaan ulkoilun jälkeiset huurteiset. Arvostan suunnattomasti sitä, että sinulla on mahdollisuus valita myös pienen pieni olut ison tuopin sijaan. Ja arvostan myös sitä, että ison tuopin sijaan pieni olut tarjoillaan sille sopivasta lasista. 👍 Minun lasiini päätyi Seppä -nimistä stoutia ja tuo mies valitsi lasiinsa Teijo -nimistä ipaa. Molemmat oluet enemmän kuin suun mukaisia! 👌


Ja niinhän siinä helposti käy, että ulkoilun ja yhden huurteisen jälkeen iskee kauhea huiko. Ja sehän oli sit vaan lähdettävä takaisin rantaan etsimään syömistä. Viime kesänä kävimme veneen kanssa Mathildedalissa ja silloin söimme Mathildan Marinassa. Joten tällä kertaa oli hyvä aika kokeilla rannan toista ravintolaa, Ruukin Krouvia. Olin kuullut ravintolasta pelkkää hyvää, emmekä kyllä joutuneet pettymään.



Ravintolassa myytiin, kas kummaa, paikallisia oluita. Itse tyydyin maistelemaan alkoholittomien oluiden valikoimaa, mutta mies sai testailla paikallisia oluita myös ruokajuomana. Ruukin burger ja Meren antimet pizza (kera tuoretomaatin ja rucolan) oli passelit valinnat. 👍 Mennään ihan varmaan toistekin. Ravintola oli ääriään myöden täynnä, mutta silti palvelu pelasi ja miljöö oli miellyttävä.


Ja hei, ne aamuiset mutkat joita ajettiin!
Kävimme aamupäiväkahvilla Kemiössä, kahvila Luxiassa. Vitsit mikä paikka 💜


Söin elämäni ekaa kertaa raakakakkua. Muutama ensimmäinen lusikallinen oli vähän tunnustelua. En oikein osannut sanoa, että oliko se hyvää vai ei. Mutta kyllä se sit alkoi suussa sulamaan. Söisin kyllä toistekin. Pähkinäinen pohja kera kuningatarmarjojen ja suklaisen täytteen. Toimii 👌


Aina ei tarvitse lähteä "merta edemmäs kalaan", kun suht läheltäkin löytyy upeita paikkoja ❤

tiistai 15. tammikuuta 2019

Mangopiiras


Heti kun joulusta on selvitty, ajatus alkaa olemaan jo keväässä. Vaikka eletäänkin vasta parasta talviaikaa. 😊 Sukset odottelee navetassa, että pääsis hiihtään. Ja nyt pääseminen ei ole ainakaan kelistä kiinni. Nyt kysytään hiihtäjän motivaatiota napata sukset kainaloon ja lähteä etsimään luistelubaanaa. 
Leivontajututkin alkavat jo muistuttamaan keväästä. Viimeisimmässä Kotivinkissä oli tosi kiva verigreippipiirakan ohje ja se oli se mun tavoite. Mutta maistettuani verigreippiä totesin, että se ei taidakaan olla ihan mun juttuni. Joten lennosta greippi vaihtui mangoon. Ja hyvä niin. Tämä oli todella onnistunut piirakka. Tuo pohja on älyttömän hyvää ja täyte mukavan raikasta. Suosittelen! 

Mangopiiras


Pohja:
200 g kaurakeksejä
70 g voita sulatettuna

Täyte:
400 g appelsiinituorejuustoa
100 g ranskankermaa 
2 kananmunaa
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
verigreipin/appelsiinin/sitruunan kuoriraastetta
1 pieni prk säilykemangoa

Murskaa keksit. Lisää voisula. Sekoita massaa, kunnes se on sopivan muotoiltavaa. Kaada massa piirakkavuokaan ja painele se tasaiseksi reunoille saakka. Laita jääkaappiin 15 minuutiksi.
Paista pohjaa 200 asteisessa uunissa 5 minuuttia. Anna jäähtyä hetki huoneenlämmössä.
Leikkaa sillä aika mango viipaleiksi. Valuta paloista ylimääräiset nesteet esim. talouspaperin päällä.
Notkista tuorejuusto ja lisää ranskankerma. Lisää kananmunat yksi kerrallaan. Sekoita loput ainekset mangosiivuja lukuunottamatta joukkoon. Kaada täyte keksipohjan päälle ja tasoita pinta. Laita mangosiivuja pinnalle. Paista uunin alatasolla noin 30 minuuttia. Jos pinta alkaa tummua liikaa, laita folio päälle. 
Anna jäähtyä ennen leikkaamista. Piiras on parhaimmillaan oltuaan yön yli jääkaapissa.



Loppiaisena sytyteltiin taas Vanhan Härkätien varteen loppiaistulia. Mekin laitoimme muutaman roihun tien poskeen palamaan. Joinain vuosina ollaan enemmänkin panostettu, mutta tuli ja meni se loppiainen näinkin... 😂 


lauantai 5. tammikuuta 2019

Lohijuustokakku


Saatatte ehkä muistaa, että noin vuosi sitten miehelläni kävi vähän huono tuuri ja meni leukaluu poikki. Lupasin sillon hänelle, että kun leuka on taas kunnossa, leivon voileipäkakun. Ja tajusin juuri muutama päivä sitten, että se lupaamani kakku on edelleen tekemättä. Joten ennen kuin onnettomuudesta tulee kuluneeksi vuosi, niin tässä se nyt on!
Rakkaudella leivottu lohijuustokakku. 
Ohje on hieman mukaillen Hyvää joulua (2018) lehdestä. 

Lohijuustokakku


Pohja:
100 g saaristolaisleipää
50 g voita
½ dl maitoa

Täyte:
3 liivatetta
200 g maustamatonta tuorejuustoa
250 g kermaviiliä
½ sitruunan mehu
250 g lämminsavulohta
ruukku tuoretta tilliä
1 punasipuli
½ tl valkosipulijauhetta
suolaa & mustapippurirouhetta maun mukaan
2 dl kuohukermaa

Koristelu:
muutama siivu kylmäsavulohta
sitruunaa
tuoretta tilliä
kokonaisia rosepippureita

Vuoraa leivinpaperilla irtoreunaisen vuoan pohja tai aseta irtopohjavuoan reunus suoraan tarjoiluvadille.
Jauha saaristolaisleipä hienoksi muruksi. Sekoita joukkoon sulatettu voi sekä maito. Painele seos vuoan pohjalle mahdollisimman tiiviisti.
Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen.
Sekoita tuorejuusto ja kermaviili kulhossa. Hienonna lohi, tilli ja sipuli ja kääntele ne tuorejuustoon. Purista sitruunanpuolikkaasta mehu. Kuumenna mehu ja liuota siihen pehmenneet liivatteet. Kaada liivateseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen lohi-tuorejuustotäytteeseen. Lisää mausteet ja tarkista maku.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja kääntele lohitäytteen joukkoon. Levitä täyte pohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä vähintään 5 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään.
Irrota rengas hyytyneen kakun ympäriltä ja koristele kakku kylmäsavulohella, sitruunaviipaleilla ja tillillä. Ripottele päälle vielä pippureita. 

 
Tein kakun 20 cm irtopohjavuokaan. Tuli juuri sopivan pieni kakku meidän tarpeisiin. Jos syöjiä on enemmän, niin suosittelen tuplaamaan ohjeen määrät ja käyttämään 26 cm vuokaa.



Ja viikonlopun herkut eivät ole jääneet pelkästään tähän, vaan tänään ollaan herkuteltu myös peltipiirakalla. Täytteenä tällä kertaa katkarapuja, tomaattia, paprikaa, sipulia, Aurajuustoa ja paljon valkosipulia.


Ja näitä kahta on saanut taas nauraa! 😁 Kuinka se onkaan niin, että vaikka petejä on sisällä useampikin, niin silti pitää aina kiistellä siitä samasta paikasta.


Mutta onneksi läheisyys lämmittää ❤

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Appelsiini-linssikeitto


En tehnyt (taaskaan) mitään sen kummempia uuden vuoden lupauksia. Mennään fiiliksen mukaan! 😊 Mutta sen kyllä silti lupaan, että aion tänä vuonna syödä vielä enemmän kasvisruokia. Kasviksia tulee kyllä joka päivä syötyä kilosta puoleen kiloon, mutta usein vaan liharuoan kaverina. Nyt aion opetella tekemään myös hyvää kasvisruokaa. Ja etenkin ihan täysin vegaanista ruokaa. Pelkästään kasvisruokablogiksi tämä ei silti ole muuttumasssa, koska tuota miestäni en tähän juttuun saa mukaan. Mutta onneksi kasviksista hänkin tykkää, tosin vaan ns. lisäkkeenä, ei pääruokana. 

Ja miksi haluan lisätä kasvisruoan syöntiä? 
Kukaan ei yksin pysty maailmaa pelastamaan, mutta jos edes osan liha-aterioista muuttaisi kasvispitoisiksi aterioiksi, niin veikkaan että kyllä maapallo kiittää.

Ja tuleehan siitä kasvisruoan syömisestä ihan pirun hyvä ja kevyt olo! Ei tarvitse ihan hirveästi paino-ongelmien kanssa taistella, kun kasvikset valtaavat ruokalautasen. 

Ja tietenkin puhumattakaan niistä eläimistä.... ❤

Mutta palatakseni tähän päivän ruokaan. Ostin lauantaina kirjakaupan alesta Maarit Kytöharjun Vegaanihaaste -kirjan. Kirjassa oli lähes kaikki reseptit sellaisia, joita todellakin aion testata. Simppeleitä aineksia ja herkullisen oloista ruokaa. Tämäkin keitto on juuri siitä samaisesta kirjasta. Tässä aineslista ei ole kovin kummoinenkaan, mutta keitto oli kyllä pirun hyvää. Ja myös pirun tulista, kun erehdyin laittamaan vähän liikaa chiliä.... 😁

Appelsiini-linssikeitto


2½ dl punaisia linssejä
1 tlk tomaattimurskaa 
7 dl vettä
puolikas kasvisliemikuutio
chiliä maun mukaan (tuoretta tai hiutaleita)
1 appelsiinin mehu
2 tl kuivattua rosmariinia
ripaus suolaa ja mustapippurirouhetta

Huuhtele linssit kylmällä vedellä ja laita ne kattilaan veden, kasvisliemikuution ja tomaattimurskan kanssa. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduttele kannen alla reilut puoli tuntia. Lisää mausteet ja jatka hauduttelua kymmenisen minuuttia. Lisää lopuksi puristettu appelsiinin mehu ja kuumenna.  



Linssikeiton kanssa maistui hyvin rosmariinilla maustetut siemennäkkärit. Ja tietenkin lasi kuohuvaa. 😉 Jäi uudenvuodenaattona ottamatta, niin piti sit vuoden ekana päivänä vähän kippistellä (itseni kanssa)



Ja kylläpä myrskysi yöllä ja vielä tänään aamullakin. Vähän olin kahden vaiheilla, että uskaltaako sitä lähteä ajamaan töihin. Matkaa ei onneksi töihin kerry kuin 37 km/suunta, mutta huonolla kelillä sekin tuntuu aika pitkältä. Tiet olivat onneksi suhteellisen hyvässä kunnossa ja autokin pysyi tiellä kovasta tuulesta huolimatta. Eikä myrsky tehnyt kotonakaan mitään tuhoja. Mitä nyt piha oli aika tukossa kinostuneesta lumesta. Mutta sehän vaati vaan vähän lihasvoimaa ja taas oli piha "siistitty".



Nämä kuvat ovat jo ennen myrskyä otettu. 
En yhtään ole pahoillani tästä talvisesta säästä. 



Huomatkaa Viski, the Fasaanikoira, tassu pystyssä lintujahdissa. 
Meidän tontille on jostain pesiytynyt kasa fasaaneja, ja Viskin suurinta hupia tällä hetkellä on peläyttää ne puuhun. Ja siellä on sitten mukava puun alla istuskella ja vahtia. 😀


Välillä aina tuntuu, että tuo koira olisi onnellisimmillaan, jos pääsisi metsästyskoiraksi... 😬