perjantai 12. toukokuuta 2017

Långe Janin majakka, Öölanti


Heipähei, reissusta palattu ehjin nahoin, monta kokemusta rikkaampana (ja naama ja kämmenet ruskeana) ! 
Hauskaa kun ihmiset luulee että ollaan oltu etelässä 🌞 rusketuksesta päätellen, mutta onhan se Öölanti aika paljon etelämpänä kuin Suomi.


Palailen vielä näihin reissukertomuksiin, koska kuvia ja tarinaa riittää.
Esittelin teille jo aiemmin Öölannin pohjoiskärjen majakan, Långe Erikin. Ja nyt on vuorossa eteläkärjen majakka, Långe Jan.


Majakka sijaitsee Ottenbyn luonnonsuojelualueella. Majakalle ajaminen on jo itsessään elämys, sillä tie kulkee lammas-ja nauta-aitausten läpi. Oli hauska katsella kun eri eläinlajit olivat isoissa aitauksissa täysin sovussa siellä keskenään. Välillä mukaan oli eksynyt muutama kauriskin.


Långe Janin majakka on rakennettu 1785 ja on 41,6 metriä pitkä ja 12 metriä leveä. Majakka ei kaukaa katsottuna tunnu niin isolta, mutta kun menee seisomaan viereen niin onhan se aika jykevän kokoinen.


Viime vuonna oltiin reissussa vähän aiemmin, joten silloin majakka ei ollut vielä auki ja sinne ei päästy. Nyt miesväki uskaltautui kiipeämään ylös saakka katselemaan maisemia. Itse jäin korkeanpaikankammoisena Viskin kanssa alhaalle! :) Kuulemma oli komeat maisemat ja kyllähän se nyt näistä kuvistakin näkyy.




Ottenbyn alue on tärkeää lintujensuojelualuetta ja jos lintuja yhtään tuntis, niin varmaan siellä olisi harvinaisempiakin lintuja saanut bongattua. Ja paljon siellä olikin bongareita. Öölannin eteläkärki on tunnettu myös siitä, että aurinkoisina päivinä hylkeet tulevat kivikoille lekottelemaan. Ja kyllä me siellä yksi hylje nähtiinkin. 


Majakan vieressä on lahjatavarakauppa, johon minä en tällä kertaa uskaltanut astua jalallakaan. Viime kerralla sieltä tarttui nimittäin mukaan yksi ankkuri emalimuki ja merimies -aiheinen keittiöliina. Nyt oli isännän vuoro käydä ja tarttuihan hänellekin mukaan pienoismalli majakasta sekä muutama Öölanti-aiheinen magneetti.


Lisäksi majakan vieressä on kahvila-ravintola. Isäntä söikin siinä (kuulemma) elämänsä parhaimman katkarapuleivän. 


Långe Janin parkkipaikalta lähtee useita luontopolkuja alueelle, mutta meiltä ne jäi nyt väliin. Ei ole kovin kiva mennä koiran kanssa kävelemään keskelle eläinaitauksia.


Hyvällä kelillä Ottenbyn alueella saa helposti kulutetuksi kokonaisen päivän. Suosittelen ehdottomasti poikkeamaan, mikäli Öölantiin joskus eksytte! ♥

torstai 27. huhtikuuta 2017

Mokka-kääretorttu (ja taas pieni pala Öölantia)


Julkaistaan nyt tässä välissä yksi resepti viime viikolta. Piti alkavan loman kunniaksi leipoa töihin jotain ja muistinkin, että mulla oli yksi kahvinmakuisen kakun ohje odotellut jo yli vuoden verran toteutusta. Ja ehkä sen olis vielä pitänyt odotella toinenkin vuosi! 😁 En tiedä missä meni vikaan, mutta huomasin jo kun laitoin kakkupohjaa uuniin, että taikinan ei ehkä pitäisi olla ihan niin löysää. Ja uunista tuli ulos sellainen lätsähtänyt jauhorasvakasa, jota ei kyllä hyvällä tahdollakaan pystynyt kakuksi sanomaan. No, onneksi hätä ei ollut tämän näköinen. Äkkiä luottoreseptillä kääretorttupohja kehiin ja näin kahvikakku vaihtuikin lennosta kahvikääräriksi. Ja onneksi kokeilin tuota alkuperäisen ohjeen mukaista täytettä, koska se oli HYVÄÄ! Kannattaa vaan ottaa kääretorttu ajoissa lämpeämään ennen tarjoilemista, koska tuo täyte on huomattavasti parempaa mitä pehmeämpää se täyte on. 

Tein alkuperäiseen ohjeeseen nähden tupla-annoksen täytettä, koska ennemmin överit kuin vajarit, you know... 😉

Mokka-kääretorttu


Pohja:
4 munaa
1½ dl sokeria
½ dl gluteenittomia jauhoja / vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
½ dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
150 g voita
300 g tomusokeria
2 rkl maitoa
2 tl pikakahvijauhetta

 Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Siivilöi sekaan keskenään sekoitetut kuivat aineet ja kääntele taikina tasaiseksi. Kaada seos uuninpellille ja paista 225 asteessa noin 6 minuuttia. Kumoa torttupohja sokeroidun leivinpaperin päälle heti uunista ottamisen jälkeen. Irrota leivinpaperi. Anna jäähtyä liinalla peitettynä.
Anna voin pehmetä kulhossa ja vatkaa se tomusokerin kanssa pehmeäksi vaahdoksi. Lämmitä maito ja sekoita sen joukkoon pikakahvijauhe (tuloksena pitäisi siis olla kahvia). Sekoita hieman jäähtynyt maitokahvi ja voi-sokerivaahto tasaiseksi massaksi.  Levitä kreemi pohjan päälle. Kääri leivinpaperilla tukien rullaksi. Anna jähmettyä jääkaapissa.



P.S. Jos haluatte lisää kahvinmakua, niin lisätkää kahvia myös jollain konstin tuohon kääretorttutaikinaan!!



Ja tässä vielä muutamia Öölannin lomakuvia. Tiistaina jo aurinkokin pilkahteli pilvien lomasta, mutta tuuli oli edelleen aika jäätävä. Taas tuli nähtyä toinen toistaan upeampia rantoja ja syötyä eväitä kivoissa maisemissa. Aika suuri kynnys on lähteä ihmisten ilmoille syömään, kun tälläinenkin ruokailumahdollisuus on olemassa.... ♥

Nähtiin ihan mielettömän upea merikotka, mutta valitettavasti kameran asetukset miten sattuu, enkä onnistunut saamaan kovin tarkkaa kuvaa siitä....




keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Långe Erikin majakka, Öölanti


Mulla on joku kummallinen fiksaatio majakakoihin. En tiedä mikä niissä kiehtoo, mutta joku kiehtoo ja kovin. Mitä vanhempi tai erikoista historiaa omaavampi majakka, sen parempi. 


Suomessa en ole oman muistini mukaan tainnut käydä läheltä katsastamassa kuin Isokarin majakan. Mutta Gotlannissa niitä on paljon ja täällä Öölannissakin muutamia. 


Långe Erikin majakka on rakennettu 1845. Se on ollut "miehitettynä" aina vuoteen 1976 saakka. Majakkasaarella on majakan lisäksi vanhat tuvat, joissa on majakanvartijat ovat asuneet. Vanhat rakennukset ovat kaikki säästyneet. Kesäaikaan majakalla on myös kahvio, ja uskonpa että silloin on mahdollista päästä tutustumaan sekä majakkaan, että näihin sitä ympäröiviin rakennuksiin. 



Majakkasaaren ympäri menee kävelypolku. Polku on muuten mukava, mutta toiselta sivulta se on niin suurta kivenmurikkaa, että koira ei sitä kovin mielellään kävele. 


Aurinko lähtee laskemaan majakan taa ja sainkin otettua hauskoja kuvia majakasta. Onnekseni, koska koko päivän oli ollut pilvistä, vettä tullut taivaan täydeltä ja kamera oli saanut pysyä autossa.


Tai pieni sadekuuro tuli tälläkin reissulla, mutta se ei haitannut, päinvastoin. Se toi esiin upean sateenkaaren. Ja sateenkaaren päästähän löytyy aina...AARRE....kalamies...tai kolme.... 😂