Elokuuta 💛

Moikka! Ja hitsinpimpulat, se olis elokuu jo yli puolenvälin. En ole taas hetkeen päivitellyt blogia, mutta täällä ollaan ruudun toisella puolella kaikissa sielun ja ruumiin voimissa. On vaan nautiskeltu kesästä ja yleisesti elämästä ja lomailusta niin kovin, että ei ole edes koneen ääreen ehtinyt.

Tämä viikko on jo ollut ns. normaalia arkea, kun mieheni aloitti taas maanantaina työt loman jälkeen. Hän jatkaa edelleen melkeinpä täysin etätöissä ja minä olen tytön kanssa kotosalla, joten arki sinänsä ei hirveästi mihinkään muuttunut. Toki kotoa poistumiset ehkä hieman vähentyy arjen myötä. Itsekin kävin jo juttelemassa töihin paluusta. Ennen tuon lapsen syntymää olin satavarma siitä että palaan töihin heti tammikuun alussa, vanhempainvapaan loputtua. Nyt kävin jo esimiehen kanssa juttelemassa, että millä keinoin saisin pidennettyä kotona oloa. 😁 Onneksi löytyy 6 viikkoa pitämättömiä lomia, joten saan omaa kotona oloa siirrettyä kuudella viikolla ja näillä näkymin tyttömme menisi hoitoon vasta maaliskuun alussa. Kuukausikin on mielestäni pitkä aika tässä vaiheessa, kun puhutaan hoidon aloituksen venyttämisestä. Vajaan vuoden ikäinen hän silloinkin vielä on, mutta tällä hetkellä mennään joka tapauksessa tällä suunnitelmalla. Ihanaa - saan olla vielä 6 kuukautta LOMALLA! ❤ Ja kyllä - minulle tämä on ollut lomaa, vaikka aika moni niin väittikin että äitiyslomailu on kaukana lomasta. Meitä on siunattu terveellä, iloisella tytön tylleröllä ja itse rakastan kotona olemista, joten KYLLÄ - minulle tämä on LOMAA! 

 

Yritän hieman muistella että mitä ollaan tehty sitten edellisen blogipäivityksen. Ainakin ollaan käyty Naantalin asuntomessuilla. Se oli meille kaikille kolmelle eka kerta asuntomessuilla. Aluksi syletti maksaa 30 euroa per lippu, mutta messujen jälkeen ei kyllä harmittanut enää yhtään. Tapahtuma oli hienosti järjestetty, kohteita oli niin paljon, ettei edes päivän aikana ehditty kaikkia kiertämään. Jokaisesta kohteesta sait ihan niin paljon lisäinfoa kuin vain tahdoit. Alue oli kaunis, ruoka oli hyvää ja ilmakin suosi. Olimme messuilla viimeisellä messuviikolla, joten porukkamäärä oli hyvin maltillinen, eli mihinkään kohteeseen ei tarvinnut jonottaa. 

 

Yhtäkään taloa ei löytynyt sellaista, joka olisi suoriltaan iskenyt omaan "makuhermoon", mutta paljon kivoja ideoita niistä sai. Messujen jälkeen sai äänestää omaa suosikkiaan ja itse äänestin kauneimmaksi taloksi Koti Neulasen (kohde 29). Talo oli omaan makuun ihan överisuuri, mutta siinä oli ihan mieletön terassi ja hieno keittiö (itselle hyvin tärkeitä asioita), hauskat tilaratkaisut ja se oli vaan jotenkin tosi viimeistä yksityiskohtaa myöden upeasti mietitty kokonaisuus. 

Hienoimmaksi sisustuksesti äänestin talon nimeltä Rauhalanrinne (kohde nro 23). Sisustus oli hyvin klassinen, ei mitään turhia kikkailuja. Selkeä ja kaunis. Tässä kodissa (vaikkei suoranaisesti liity sisustukseen) oli upea kodinhoitohuoneen ja vaatehuoneen yhdistelmä ja lisäksi ihan mieletön tapetti makuuhuoneessa.

Ja kauneimmaksi pihaksi äänestin Villa Aallon (kohde nro 10). Olisin voinut heti jäädä hengaamaan tämän kohteen pihamaalle. Pointsit ihanasta kesäkeittiöstä.  

Odotan kovasti, että Huvila ja huussi lähettää omat lähetyksensä Asuntomessuilta. Kiva nähdä, että mitkä kohteet he ovat nostaneet tapetille. 

 Messuilun lisäksi lomalla tuli nautittua kodin uudesta miniterassista. Tykkään! ❤ Useammat kahvit ja aamu/iltapalat tässä on jo nautittu ja toivon että monet aterioinnit ja kahvittelut on vielä edessäpäin.

Asuntomessujen lisäksi tehtiin toinenkin reissu Naantaliin. Käytiin ihan vaan kävelemässä vanhassa kaupungissa ja nauttimassa Trapin pihalla Smakufestari annokset. Namskis ja maiskis 😋

Meidän teki niin kovin mieli pizzaa (tai siis oikeastaan minä olin ennakkoon jo päättänyt että pizzaa on saatava, ja silloinhan mikään muu ei kelpaa), ja koska Naantalin vanhasta kaupungista ei oikein pizzaa tuntunut löytyvän, niin ajettiin Merimaskun Rantamakasiiniin pizzalle. Ja oli hyvä ratkaisu. Merenneitopizza (revitty bbq-kana, Aurajuusto, paprika, punasipuli) oli oikein suun mukaista 😋

Myös tämä mieheni syömä katkarapu-chilipizza (en nyt muista nimeä) oli erikoista, mutta hyvää. 

Paljon on kaikenlaista muutakin tullut tehtyä, mutta tästä postauksesta tulisi kilometrin mittainen jos tänne kaikki höpisisin. 😁 Josko vaikka seuraavaksi taas jotain ruokajuttuja. Täytyy myöntää, että en ole kesäloman aikana tehnyt mitään uutta ja ihmeellistä ruokaa, mutta toki voin nyt syksyn mittaan jaella tänne joka viikko meidän ihan normaaleja arkiruokia. Veikkaanpa, että nyt hintojen noustessa ne on muutenkin niitä jotka ihmisiä eniten kiinnostaa. Miten syödä hyvin, maittavasti mutta silti suht edullisesti. 

P.S. Pyydettiin myös kissojen kuvia, ja kuvailen kunhan heidät taas joskus jostain tavoitan. Näin kesäaikaan heitä ei juurikaan näy. Ruuat häviävät, mutta yleensä ne käydään syömässä yöaikaan ja taas homma jatkuu. 🐭 Heidät on varmasti helpompi saada kameran eteen taas syksyn tullen, kun alkaa lämpöiset sisätilat kiinnostella enemmän. ❤

Aurinkoista (ja sanoisinko hikistä) viikonloppua! 🌞

Kalaisa päivällinen 🐟

Istun parhaillaan keittiön pöydän ääressä ja kuuntelen kuinka meidän neito tuhisee vaunuissa eteisessä, mies tekee remonttia pihalla ja itse katselen sateista peltomaisemaa ja yritän muistella että millonkohan tämän kalaisan aterian oikein valmistimme. Taisi olla jo heinäkuun alkupuolella. Nyt olen kyllä ollut niin malttamaton istumaan koneen ääressä, mutta toisaalta ruokapolitiikassakin ollaan menty aika perusruuilla, joten mitään uutta päivitettävääkään ei varsinaisesti ole ollut. 

Me ollaan tosi huonoja käymään missään ulkona syömässä. Etenkin nyt kun on vanhempainpäivärahalla ja kaikki hinnat kallistuu kallistumistaan, niin en osaisi nauttia ravintolassa syömisestä vaan miettisin vaan koko ajan että kuinka paljon olisin tällä hinnalla saanut ostettua ruokaa kotiin. Tyhmää, mutta tällä hetkellä niin totta. Ja toisaalta onneksi tykkään itse laittaa ruokaa, joten en koe että jäädään mistään paitsi. Ja juuri tästä edellä mainitusta seikasta johtuen teimme kotiin myös tämän kalaisan aterian, joka kyllä vastasi ihan 5 tähden kalaravintolan kala-ateriaa. 😋

Kala-ateriamme sisälsi:
🐟 Jokirapu-caesarsalaattia
🐟 Gin-katajanmarja silliä
🐟 Täytettyjä kananmunanpuolikkaita
🐟 Uusia perunoita
🐟 Lohimedaljongeja
🐟 Kermaviilikastiketta
🐟 Yrttivoi-patonkia

Tämä kaikki herkullisuus huuhdeltiin alas pirskahtelevalla valkoviinillä. 

Ei huono... ❤

Maanantaina kävimme nauttimassa hyvästä ruuasta Itämeren aalloilla. Keväällä 2020 peruuntunut Ruotsin reissu vaihdettiin Siljan lahjakorttiin ja nyt oli aika tuhlata se. Kävimme siis piknik-risteilyllä perheen kera. Eipä tuo pikkulikka vielä reissusta mitään irti saanut, mutta me vanhemmat ainakin saimme vatsat täyteen. Ensin kuohari-aamiaisella ja iltapäivällä vielä buffetissa. 😍

Laivan lähtiessä pois Ahvenanmaalta ja saapuessa Turun saaristoon saimme seurata kun rajavartioston helikopteri harjoitteli useamman kerran laskeutumista liikkuvan laivan kannelle. Näimme myös amerikkalaisia sotaveneitä, jotka painelivat menemään kovaa kyytiä. 

 

Ehkä seuraavan kerran laivalle sit ihan kahdestaan tuon miehen kanssa. Haaveissa olisi päästä jossain vaiheessa testaamaan uusi Viking Glory, kunhan vaan raaskii jossain vaiheessa jättää tuon minin hoitoon... 😬😭

Nautitaan heinäkuun viimeisestä viikonlopusta ja odotellaan ihania, tunnelmallisia & toivottavasti lämpöisiä elokuun iltoja! 💛

Vanhaa rautatietunnelmaa aistimassa

Eka kesälomaviikko lusittu. Viikko kului aika pitkälti kotinurkissa siivoillen, loikoillen, syöden, saunoen, veneillen, pyöräillen jne jne. Keskiviikkona päätettiin kuitenkin Viskin kanssa lähteä käymään jossain, ja tällä kertaa kohteena oli Jokioisten museorautatie ja nimenomaan Minkiön aseman kesäkahvila. En ole ikinä (?) tainnut siellä käydä, mutta tässä taannoin ajellessani ystävien mökille näin kyltit kahvilasta ja päätin että tänä kesänä sinne on pakko mennä käymään. 

Ja taas kävi niin, että en oikein odottanut paikalta yhtään mitään. Muuta kuin että saan sieltä ehkä ostettua kupposen kahvia ja jos vaikka muutaman valokuvan otettua. Mutta mehän viihdyttiin Viskin kanssa paikalla toista tuntia kierrellen ja kaarrellen ja kyllähän ne kahvitkin nautittiin. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt tästä paikasta. Taas tuli todettua että aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, vaan lähialueeltakin löytyy edelleen tuntemattomia helmiä.

 

23 kilometrin mittainen rautatieyhteys Humppilasta Jokioisten kautta Forssaan avattiin väliaikaiselle liikenteelle 9.12.1898 ja henkilö-ja tavaraliikenteelle 25.10.1899. Kyseessä on ns. kapearaiteinen, eli raideleveys on vaan 750 mm. Kapea raideväli oli huomattavasti leveämpää halvempi valmistaa. 

 

Autokannan vahvistuessa junaliikenne menetti asiakkaita, ja matkustajaliikenne tällä rataosuudella päättyikin vuonna 1954. Tavaraliikenne kulki vielä tämän jälkeen parikymmentä vuotta. Rautatiestä purettiin heti Forssa-Jokioinen osuus ja tämän jälkeen vielä Minkiö-Humppila välinen osuus. Vuonna 1977 perustettiin Jokioisten Museorautatie Oy, joka rakennutti uudelleen tuon jo aiemmin puretun Minkiö-Humppila osuuden. (Historia lähde: Jokioisten museorautatie)

Veturihallissa oli paljon ihmeteltävää. Parasta itselleni oli se tuoksu. Tuli ihan Linnanmäki mieleen 😂 Junissa ja vetureissa olisi saanut käydä sisälläkin ihastelemassa, mutta tuon koiran takia jätin tällä kertaa sisätilaihastelut väliin.

Viski sai taas paljon ihastelua osakseen. Hän sai luvan tulla kahvilaankin, mutta vein Viskin kuitenkin oman kahvittelun ajaksi autoon. Saan itse nautittua kahvin paremmin rauhassa, kun ei ole yhdessä kädessä hihnaa ja toisessa kahvikuppia ja jätskitötteröä. 😁 Ihmiset ihastelivat että on mahtavaa että voi noinkin ison koiran kanssa tulla tällaiseen paikkaan ja se on aivan rauhallinen. No, meidän ylienerginen Viski on siitä vieraskorea että kotona aivan apina ja kylillä se hyväkäytöksinen herrasmies.

 

Täältä olisi myös saanut vuokrata resiinan käyttöön. Vähän olisi mieli tehnyt vuokrata, olisi ollut hauska näky kun oltaisiin Viskin kanssa lähdetty kahdestaan reissun päälle. Tosin en tiedä olisiko Viskistä ollut paljoa apua resiinan liikuttelussa, joten asia jäi muhimaan. Ehkä seuraavaksi otan matkaan "lainalapsia" ja lähdetään resiina-ajelulle.

Museojunilla olisi myös mahdollista päästä ajelulle. Elokuussa museojunat liikennöivät lauantaisin. Museokahvila on avoinna (ja samalla myös resiinat vuokrattavissa) elokuussa ma-pe klo 10.30-17 ja lauantaisin 9.30-17.  

 

Museorautatiellä on kolme asemaa; Humppila, Minkiö ja Jokioinen. Tämän lisäksi on seitsemän seisaketta. Käytiin samalla reissulla tsekkaamassa myös tuo Jokioisten asema.

Jokioisten asema oli huomattavasti pienempi, mutta kuitenkin käynnin arvoinen sekin. 

Lisäinfoa junien aikatauluista yms. löytyy 👉 täältä.