Hyvänmielen väriä kotiin ♥ + ARVONTA

Meillä on koko alkutalven/kevään ajan ollut kova vimma siivota kotia kaikesta turhasta tavarasta. Ja huh, kyllä sitä oli kertynytkin. Lähinnä vaatteita, joita oli ostettu vaan koska halvalla oli saanut ja JOS vaikka joskus olisi käyttöä. Nimimerkillä lähes aina samat loppuun saakka kulutetut vaattet päällä. Kirjoja oli kauheat kasat, ja kirjoja on edelleenkin, koska niistä ei oikein millään raaskis luopua. Joitain pokkareita sentään pistin jakoon. Ja lehtiä, leikattuja lehtileikkeitä yms. Niitä oli vaikka kuinka ja paljon. Mulla on paha tapa repäistä lehdestä aina etenkin mielenkiintoiset reseptit talteen, mutta harvoinpa niitä tulee koskaan tehtyä.

Ja kun yläkerran "romuhuoneesta" alkoi lattia näkymään, sitä pakostakin alkoi miettimään omaa kuluttamistaan. Miksei aina ostopäätöstä tehdessä voisi kaksi kertaa miettiä, että tarvitsenko tätä oikeasti? Ja eikös se mene niin, että köyhän ei kannata ostaa halpaa? Voisinko ehkä siis odottaa hetken ostopäätöksen tekemistä, ja säästää rahaa kentien laadukkaampaan tuotteeseen? Voisinko ehkä ostaa tuotteen jostakin sellaisesta paikasta, että samalla tukisin jotain hyvää asiaa? Kas tässäpä pohdittavaa.

Näiden kysymysten takia en epäröinyt hetkeäkään kun Sukhi matot kysyivät halukkuuttani testata heidän tuotteitaan. Sukhimatot tuo maahan mattoja ja huopapalloalusia Nepalista, Marokosta, Intiasta ja Turkista. Tuotteet ovat paikallisten, taitavien käsityöläisten tekemiä. Mattojen tekijät saavat työstään kunnon korvauksen ja työoloistakin on huolehdittu.

Kun ostat Sukhilta maton, saat osallistua myös sen suunnitteluun tilatessasi. Värivaihtoehtoja on monissa matoissa paljon ja kokokin saadaan räätälöityä juuri sinulle sopivaksi. Maton valmistus alkaa vasta tehtyäsi tilauksen, joten toimitusaika ehkä saattaa olla hieman pidempi kuin tavallisessa Sotkan matossa. Mutta hyvää kannattaa odottaa.

Itse valitsin meidän kotia piristyttämään värikkään huopapalloalusen. Meillä on muuten niin kovin synkeää, kun lattia on tummanruskea ja vielä tällä hetkellä suurin osa kalusteistakin on tummanruskeita. Tälläinen ihana alunen tuo auringonvalon kanssa sopivasti värikkyyttä tähän meidänkin torppaan.

Löysin kyllä sivuilta myös monta mattoa, jotka TODELLAKIN nyt pistän harkintaan. Esimerkiksi tämä Beni Quarain Khadija-matto sopisi meidän olkkariin kuin nenä päähän.Vaikka hinta ehkä tilatessa hiukan pistää sukat pyörimään jaloissa, niin miettikääpä mitä oikeasti vanhaan (hyvään) aikaan matot on maksanut. Maltaita!! Ja matot kiersivätkin sukupolvelta toiselle. Nykyään kun kaikki on kertakulutustavaraa, niin lentää matotkin roskakoriin kun väri alkaa tympimään.

Ja kyllähän nämä huopapallomatot on aika suloisia. Sukhin Instagram-sivuilta olen seuraillut, kuinka etenkin lemmikkiperheissä kissat ja koirat ovat tehokkaasti vallanneet huopapallomatot omikseen. Ja eihän sellainen matto voi olla huono, jossa mukavuudenhaluinen kissa haluaa aikansa viettää.

Sukhin sivuilta löytyy erittäin hyvät huolto-ja hoito-ohjeet matoille. Ja yrityksessä on niin ihanaa väkeä töissä ♥, että veikkaanpa että sieltä uskaltaa ihan rohkeasti kysäistäkin sekä maton valintaan vinkkejä että sitten itse maton hoito-ohjeita.

Ja hei mikä tässä kaikessa on parasta, saan arpoa teillekin yhdelle onnelliselle samanmoisen huopapalloalusen kuin mitä meidän kotiin jo muutti. Saatte tosin itse valita alusen värin. Ei tarvitse valita sateenkaarta kotiin jos se ei ole oma juttu! Alusen halkaisija on noin 21 cm. Ja voin sanoa, että meillä ainakin on ollut jo niin monessa kattauksessa ja niin monessa eri käyttötarkoituksessa mukana, että tästä en kyllä enää luovu. Sen sijaan mietin uusia väriyhdistelmiä.... 😍

Arvontaan voit osallistua kertomalla vastauksessasi mitä sana Sukhi tarkoittaa ja miksi juuri sinä haluaisit voittaa tälläisen huopapalloalusen. Suoritan arvonnan kaikkien vastanneiden kesken 23.07.2017.

 P.S. Sellaisen vinkin annan, että vastaus saattaa löytyä TÄÄLTÄ...

Onnea kaikille arvontaan ♥ ja kiitos vielä Sukhimatoille ihanasta yhteistyöstä! ♥

** huopapalloalunen saatu yhteistyöstä Sukhimattojen kanssa**

Luumu-kräämitortut ja jouluvaloja ♥

Sunnuntain mokkahyydykekakusta jäi kermaa yli jonnin verran ja sehän päätyi sitten näihin "räämitorttuihin". Nämä kuulemma veivät voiton jopa meidän työpaikan viereisen kahvilan kermamunkeista! JES! ☺ Ja kuinka helpolla!

Luumu-kräämitortut

torttutaikinaa
kananmuna
luumuhilloa
vispikermaa
sokeria
tomusokeria

Leikkaa hieman sulaneet torttulevyt kahtia, voitele ne munalla ja paista 225 asteessa noin 10 minuuttia.
Leikkaa jäähtyneet tortut kahtia. Laita väliin luumuhilloa ja vatkattua (sokerilla maustettua) vispikermaa. Sihtaa valmiiden leivosten päälle vielä hieman tomusokeria.

Eilen viimein saatiin asennettua pihaankin vähän jouluvaloja. Olisin halunnut talon ikkunoiden alle laatikot ja niihin havunoksia sekä valot. Mutta ei sellaisia parvekelaatikkoja löytynyt tähän vuodenaikaan mistään. Tai jos löytyikin, niin hintakin oli kyllä sen mukainen.
No, isäntä näppäränä miehenä oli silti laittanut valot ja havuköynnökset ikkunoiden alle.
On mulla vaan ihana miäs!! ♥ Kyllä nyt on niiiiin pal joulutunnelmaa!!!!

Eilen saatiin myös kuusi asennettua olkkarin nurkkaan, mutta laitan siitä kuvaa vasta kun ollaan saatu se koristeltua. Ensin täytyy vaan käydä vähän koristekaupoilla.... Salon Herkku ja Lahja Murena, täältä tullaan!!! ☺

 "Taivaalla tuikkiva joulun tähti muistuttaa, että ilman pimeyttä emme näkisi valoa."
 ♥

Lasagnea & kesäkurpitsaskonsseja

Viikonloppu meni niin vauhdikkaasti, että ei paljon ehtinyt kauhan varressa heilua. Ja kun normiarki taas alkoi, niin pitihän sitä ottaa vähän takaisin viikonlopun "tekemättömyyttä".
Lasagne on yksi minun herkkuruuistani. Edellyttäen että se on tehty itse. Yritimme muutama vuosi sitten syödä ns. puolivalmislasagnea, mutta emme saaneet enää sitä syötyä. Kyllä itse tehty vaan voittaa sen sata-nolla. Vähän aikaa se ottaa, mutta sen syöminen korvaa kyllä kaiken. Tämänkin lasagnen tein vähän oikaisemalla, mutta täytyy kyllä joku päivä tehdä lasagnea kunnon Béchamel -kastikeella.

Lasagne

9 lasagnelevyä

Jauhelihakastike:

400 g jauhelihaa

400 g tomaattimurskaa

4 dl vettä

n. 1 tl suolaa

2 rkl ketsuppia

mustapippuria

1 rkl kuivattua oreganoa

1 tl paprikajauhetta

1 tl chilimaustetta

1 tl valkosipulijauhetta

tilkka vettä

2 rkl vehnäjauhoja

Juustokastike:

2 rkl öljyä

2 rkl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

2 dl ruokakermaa

3 dl vettä

2 dl mozarellajuustoraastetta

1 dl emmentaljuustoraastetta

Jauhelihakastikkeen valmistus: Paista jauheliha, lisää tomaattimurska, vesi ja mausteet ja keittele 15 minuuttia. Sekoita vehnäjauhot kylmään vesitilkkaan ja suurusta kastike. Tarkista maku.

Juustokastikkeen valmistus: Mittaa kattilaan öljy ja jauhot ja sekoita. Lisää kerma ja vesi ja kuumenna kastike. Keitä pari minuuttia. Sammuta levy ja lisää suola sekä juustoraasteet ja sekoita, kunnes juusto on sulanut kastikkeen sekaan.

Kaada vuoan pohjalle kolmasosa jauhelihakastikkeesta ja noin neljäsosa juustokastikkeesta. Nosta päälle kolme lasagnelevyä. Tee toinen kerros samalla tavalla ja peitä lasagnelevyillä. Tee vielä kolmas kerros pelkällä jauhelihakastikkeella, peitä lasagnelevyillä ja kaada pinnalle loput juustokastikkeesta. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes pinta saa hyvin väriä.

Lasagnesta tulee myös aina hyviä ruokamuistoja mieleen. 

Muistan kun joskus lapsena olimme kummitätini luona yökylässä. Teimme ruuaksi lasagnea ja laitoimme sinne lasagnelevyjen väliin aina raejuustoa. Ja se oli niiiiiiiin hyvää!! 

Pitäisi kai kokeilla näin aikuisiälläkin raejuustoa lasagnessa.

Koska uuni oli lämpöisenä, niin pyöräytin samalla juustoiset kesäkurpitsaskonssit. Wikipediasta löytyi seuraavanlaista tietoa skonsseista: "Skonssit ovat skotlantilaisperäisiä välipalaleipiä. Skonssit ovat vehnä-, ohra- tai kaurapohjaisia pieniä leipiä, joissa on käytetty leivinjauhetta kohottavana ainesosana. Brittiläiset skonssit voivat olla joko makeita tai suolaisia, kun taas niiden yhdysvaltalaiset vastineet ovat suurempia ja kuivempia, ja makeita."

Sain hukattua näihin taas hiukan kesäkurpitsaa. Kesäkurpitsa antoikin jännää makua näihin, mutta en silti oikein osannut päättää että olivatko nämä hyviä vai eivät... Epäilen että minulla lipsahti siirappia vähän liikaa taikinaan, ja en oikein tiennyt että olivatko skonssit suolaisia vai makeita. 

Ohje on Yhteishyvän.

Juustoiset kesäkurpitsaskonssit (8 kpl)

2 dl vehnäjauhoja
2 dl täysjyvävehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 dl juustoraastetta
1,5 dl karkeaksi raastettua kesäkurpitsaa
½ dl rypsiöljyä
1 rkl siirappia
2 dl maustamatonta jogurttia

Pinnalle:
1 dl juustoraastetta

Yhdistä kulhossa jauhot, leivinjauhe ja suola. Lisää juusto- ja kesäkurpitsaraaste, öljy, siirappi ja jogurtti. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Muotoile taikinasta jauhojen avulla litteä pötkö ja leikkaa se vinottain veitsellä kolmionmuotoisiksi paloiksi. Nosta palat leivinpaperoidulle uunipellille. Pistele skonssit haarukalla ja ripottele päälle juustoraaste. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia tai kunnes skonssit ovat kypsiä.

Pakko vielä kertoa, että noin puolentoista vuoden etsinnän jälkeen löysimme LOPULTAKIN lampun olkkariin! :) Siellä oli sellainen karsea lamppu, edellisten omistajien jäljiltä, joka antoi niin kelmeää valoa että olkkarin vaaleanharmaat seinät näyttivät aivan vihreiltä. Uhkasin jo, että jos ei lamppua kohta ala löytymään, niin maalaan seinät. No, naapurikaupungin Prismasta onneksi se sitten lauantaina löytyi. Eikä tämäkään ollut ihan sitä mitä haimme, mutta olimme jo molemmat niin kypsiä siihen etsimiseen, että tyydyimme seuraavaksi parhaaseen vaihtoehtoon.

Ja täytyy sanoa, että lopultakin olkkarissa näkee jotakin!! :) Ja lapun väri sointui hyvin ruskeaan puulattiaan.

Ongelmana olkkarin kanssa oli se, että mitään roikkuvaa lamppua ei voi laittaa, koska huonekorkeus on niin pieni. Roikkuvia malleja olisi kyllä löytynyt hienoja vaikka millä mitalla. 

Pakko vielä laittaa kuva Lyytistä, joka "rukoilee" ulospääsyä! Jos oikein kauan tuijottaa ovea, se saattaa jopa aueta itsestään! :)

Saako huussiin muuttaa...?

..kun siellä näyttää niin kovin kivalta, että voisin vaikka oikeesti muuttaa sinne asumaan! :)

Nyt on meillä loppusiivousta ja muutamaa hyllykköä vaille valmis, uusi puucee!! 

Eilen sain verhot paikkaansa (ikkunat tosin on vielä pesemättä).

Ja mattokin löysi tiensä lattialle:

Suuri kiitos äitille ihanasta matosta & Hannalle verhojen ompelemisesta!!!! <3 <3

Jos tänään saisi vielä muutaman hyllyn seinälle, johon saisi laitettua vessapaperit ja mahdollisesti jotakin huussiluettavaa.

Ja seinillekin pitäisi jotain hauskaa saada, mutta luulenpa että niitä kertyy sinne pikkuhiljaa.

Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen!!! :)

Kiirettä pukkaa!!

Samalla kun kirjoitan tätä, saaristolaisleivät kypsyy uunissa, huussi odottaa sisustajaansa, navettaa pitäisi siivota jne jne. Kiirettä siis pukkaa! Navettabaari pitäisi saada lauantaiksi auki. Hyvältä kyllä sen suhteen näyttää, mutta yllättävän paljon on aina sellaista pikku näprättävää.

Tänään olen väkästellyt kylttejä:

Nämä ovat karjakeittiön oviin. Vielä pitäisi kotioveen tehdä samanlainen.

Kääntökyltti baarin ulko-oveen.

 ..sekä yhden taulun:

Mainos on leikattu jostain vanhasta aikakauslehdestä.

 ..sekä sisustellut baaria:

Lontoon tuliaisia.

Äitin vanha polkypyörä.

Vanhat airot on löytynyt navetasta.

Ja likat ovat ihan ihmeissään että mitä täällä oikein tapahtuu! :)

Nyt alkaakin kello olla jo sen verran että saa alkaa ruuanlaitto puuhiin.

Ja lisäksi talon lämmityspuuhiin. Yöt alkavat olla niin kylmiä ja kosteita, että pakko tehdä vähän valkeeta pönttöuuniin ja leivinuuniin.
Tervetuloa ihana syksy!!! <3

Love is...

...Mies, joka valmistaa Sinulle ihanan viinipullo ja -lasi telineen!! <3

Riitti, että näytin Pinterestistä tämän kuvan:

..ja johan alkoi saha laulamaan!

Onneksi on jemmassa vanhaa lautaa.

Tuo alkuperäinen otos taitaa olla esimerkki siitä, kuinka kuormalavoja voi käyttää uudelleen.

Lasit on jo olemassa, mutta pullo täydennystä pitää vielä tehdä! ;)

Ja suuren suuri ongelmahan on myös se, että jääkö tämä ihana hyllykkö navettaan, vai pääseekö se sisälle...

Hampurilaissämpylät Ameriikan malliin

Viime viikolla tuli jo tehtyä yhdenlaisia hampparisämpylöitä. Mutta koska ikinä ei voi olla täysin tyytyväinen omiin tuotoksiinsa :) piti tänään kokeilla taas uutta ohjetta. Ohje on ilmeisesti alunperin julkaistu New Your Timesissä, mutta minä bongasin ohjeen Karamellikengät -nimisestä blogista.
Hamppareita ei olla vielä maistettu, johtuen siitä että väliin tuleva nyhtöpossu on vasta kypsymässä. Mutta jaan tämän ohjeen jo, sillä ulkomuodon perusteella nämä ovat aivan täydellisiä hampurilaissämpylöitä. Sopivan isoja ja sopivan lättänöitä, mutta silti kuohkean paksuja. Maltan tuskin odottaa että pääsen käsiksi näihin! :)

Hampurilaissämpylät (8 kpl)

2dl vettä
4rkl maitoa
2tl kuivahiivaa
2rkl sokeria
2 munaa
8dl vehnäjauhoja
1,5tlsuolaa
3rkl pehmeää voita
voiteluun muna ja päälle seesaminsiemeniä

 Yhdistä lämmin vesi, maito, hiiva ja sokeri.
Anna seistä n. 5 minuuttia.
Vatkaa muna kevyesti mukissa, käsin vatkaus riittää.
Yhdistä toisessa kulhossa jauhot ja suola. Nypi joukkoon voi niin, että saat aikaan pieniä muruja.
Lisää joukkoon vesi-hiivaseos, sekä kevyesti vatkattu muna ja sekoita taikinaksi.
Siirrä taikina kevyesti jauhotetulle pinnalle ja vaivaa muutama minuutti, kunnes taikinasta tulee sileää ja elastista.
Taikina on tahmaista, joten voit joutua lisäämään hiukan jauhoja vaivaamisen helpottamiseksi.
Kohota kaksinkertaiseksi noin 1-2 tuntia. Aika tuntuu pitkältä, mutta on sen arvoista! :)
Pyörittele palloiksi, litistä vähän ja kohota liinan alla toiset 1-2 tuntia.
Ilman pitkiä kohotusaikoja sämpylät eivät tule oikeanlaisiksi, mutta hyvää kannattaa odottaa.
Haluttaessa voitele munalla ja lisää seesaminsiemeniä.

Paista 200° noin 10-15 minuuttia.

 Tälläistä kylttihässäkkää olen värkkäillyt tänään pihamaalle. Vähän jäi vielä kesken kun yllätti sekä sade että Jimin vesijuoksuun lähtö.

Tässä onkin rehvakas herra tulossa vesijuoksusta kotia kohti. 

Väsynyt Jimpusti <3

Kyllä oli Toimivan koiran hierojakaksikolla hauskaa, kun näkivät millä kulkuvälineellä Jimi tuli treeneihin, ja kuinka rehvakkaana hän aina istuu Chevellen kyydissä! :)

Meidän pieni lympylä Lyytikin täyttää jo lauantaina 5 kuukautta!! <3

Äkkiä aika on rientänyt. Ja kovin on neiti kasvanut, vaikka vieläkin on Tyyneen verrattuna aikamoinen rimpula.

Wanhan Rauman Kellari

Lauantaina tuli käytyä ex-tempore reissulla Raumalla. Haettiin sieltä navettaan vähän kalusteita, ja samaan reissuun piti tietenkin yhdistää ravintola käynti. Olin netistä valmiiksi katsonut, että haluan Wanhan Rauman Kellariin syömään. Pöytävarausta emme ennakkoon tehneet, mutta onneksi juuri yksi pöytä oli vapaana ja pääsimme syömään. Ruoka oli erittäin hyvää ja palvelukin oli toimivaa. Suosittelen kyllä lämpimästi tätä paikkaa mikäli Raumalla päin ajelette!!

Alkuruoaksi lohi-ja porotartar saaristolaisleivällä, nam!!

Ja pääruoaksi pariloitua siikaa, kampasimpukoita, smetanakastiketta ja uuniperunaa.

Täyteen tuli niin että ei tarvinnut edes harkita jälkiruokaa! :)

Perjantaina tuli muuten pitkästä aikaa käytyä Someron Kuismalla. Siellä oli taas vaikka mitä ihanaa sisustustavaraa, mutta onnistuin pitämään itseni kurissa. Tälläinen heppa kuitenkin tarttui mukaani! :)

Kotoa löytyy oma vanha keinuhevoseni, ja mietin, että pitäisikö se maalata samaan tyyliin..?! Jotakin maalia se joka tapauksessa pintaansa kaipaa. No, vielä on hetki aikaa harkita. Aion kaikki maalausprojektit suorittaa navetan ylisillä, eli kuivia ja lämpöisiä kelejä odotellessa! :)