Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jälkiruuat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jälkiruuat. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. syyskuuta 2022

Kiisseli punaviinimarjoista

 Täytyy rehellisesti tunnustaa, että suurin osa marjoista jäi tänä vuonna puskiin. Kävin kyllä syömässä mustaviinimarjoja ja kirsikoita ihan niin paljon kuin napa aina yhdellä kertaa veti. Mutta pakkaseen saakka en kyllä saanut mitään poimittua. Enkä kyllä jaksa siitä nyt itseäni syyllistää. Syököön linnut sit loput marjat. Sen verran poimin punaherukoita, että sain tämän yhden ainoan kiisselin tehtyä. Ja hitsit, mutta olikin hyvää. Jäi oikein mietityttämään, että olisiko pitänyt poimia lisääkin, jotta olisi saanut tehtyä tätä kiisseliä toistekin. 

Punaherukkakiisseli


½ litraa vettä
½ litraa punaherukoita
½ dl sokeria
2½ rkl perunajauhoja (+ tilkka vettä)

Keitä vesi ja punaherukat. Siivilöi mehu. Kaada takaisin kattilaan ja lisää sokeri. Suurusta kylmään vesitilkkaan liotetuilla perunajauhoilla. Anna olla hellalla kunnes kiisseli pulpahtaa kerran. Anna jäähtyä ja tarjoile kermavaahdon kanssa.


Ja koska alkoholin nauttiminen on lapsen synnyttyä jäänyt aika vähälle, niin kandee toki käyttää kauniita laseja tarjoilumaljana, ettei ihan pölyty kaapissa! 😎


Viime viikon lopulla taisin kertoakin, että meillä oli 9.hääpäivä ja sitä halusin juhlistaa eväsreissun merkeissä. Eväsreissuun ei kuitenkaan lähdetty, mutta reissuun kylläkin. Lähdimme koko porukan voimin päiväksi Naantaliin. Ja kylläpä Naantali näyttikin meille jälleen aurinkoiset kasvonsa! 🌞

Jätimme auton muutaman kilometrin päähän vanhasta kaupungista. Teimme ensin kävelylenkin toiseen suuntaan, eli keskustasta pois päin. Ja ruokapaussin jälkeen lähdettiin sit toiseen suuntaan, eli vanhaa kaupunki kohti. Kävelemällä näkee kyllä niin paljon enemmän kuin auton kyydistä. 


 

Ruokapaussi pidettiin paikallisella Nesteellä. Ollaan muutenkin huoltsikka lounaiden ystäviä, löydämme aina itsemme huoltsikalta syömästä, sen sijaan että menisimme johonkin hienoon ravintolaan. Niissä useimmiten hinta-laatusuhde kohtaa erittäin hyvin. Eikä ollut pettymys tämäkään lounas! 👌


Täysillä vatsoilla oli hyvä lähteä rantareittiä pitkin kulkemaan vanhaa kaupunkia kohti. Aurinko paistoi niin upeasti, jopa välillä Viskin kannalta vähän turhankin kuumasti. Ja selvähän se oli, että siideri/oluthammasta alkoi kolottaa ja pakkohan se oli yhdet käydä rantabaarissa juomassa. Kovin vähän oli muita terassilla istujia, vaikka ilma oli mitä upein. Meidän pikkuneidin mielestä terassilla parasta oli katsella lipputangossa liehuvia lippuja! 😂

Sen verran evästelyä reissuun mahtui, että kävimme juomassa termarikahvit kalliolla, josta olikin upeat maisemat merelle. ❤


Tämä on sellainen reissaamisen muoto, jota itse rakastan. En ole kiinnostunut ulkomaista ja lentomatkustamisesta, mutta tällaiset koko perheen reissut, jossa kuljetaan suurimmaksi osaksi jalkaisin, on kyllä niin parasta reissailua! 😍

perjantai 25. maaliskuuta 2022

Hyvää vohvelipäivää ❤


Tänään 25.3. vietetään kansainvälistä vohvelipäivää. Yleensä missaan aina nämä tärkeät juhlapäivät (korvapuustipäivä, suklaakakkupäivä ja mitä näitä nyt on). Mutta nyt kun jääkaappiin oli jostain jäänyt puolikas purkki maitoa (ja aina ei jaksa tehdä pannukakkua) niin päätin pitkästä aikaa kaivaa vohveliraudan kaapista pölyttymästä. Ja koska vohvelitaikinan ohje ei tule minulla takaraivosta, piti vähän internetin syövereistä kaivella ohjeita ja koota niistä itselle mieleinen. Ja samalla siis selvisi myös tämän vohvelipäivän olemassaolo. Vohvelipäivä on lähtöisin naapurimaastamme Ruotsista ja päivän tarkoitus on juhlistaa talven kääntymistä kevääksi. No, taitaa kyllä kelit muuttua taas keväisestä takatalviseksi, mutta käännetään silti henkinen kello jo kevättä kohti. 

Itse en tykkää pannukakku-, vohveli- enkä lettutaikinaan laittaa sokeria ollenkaan, ainoastaan suolaa. Joten siitä syystä sokeri on suluissa. Lisätkää sokeri taikinaan jos tykkäätte makeammasta taikinasta.

 

 Vohvelit
n. 8 kpl


2 munaa
2 dl maitoa
2 dl vichyä
2 dl vehnäjauhoja
1 dl maissijauhoja
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
(½ dl sokeria)
1 dl voisulaa/pullomargariinia/öljyä

Vatkaa kevyesti munien rakenteet rikki kulhossa. Lisää joukkoon vichy ja maito sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi voi/margariini. Sekoita taikina tasaiseksi.
Anna taikinan hetki turvota jääkaapissa.
Kuumenne vohvelirauta. Voitele esim. voisulalla molemmat pinnat siveltimellä. Tarjoile mieluiten heti haluamillasi höysteillä. 




Viimeksi kun kaivoin vohveliraudan kaapista, tein 👉 näitä suolaisia vohveleita kesäloman alkamisen kunniaksi. Suosittelen 👌 toimii aamupalana, brunssilla, kevyenä lounaana jne. 



Ja pitihän kokkikaverinkin saada omansa. Tietenkin pienellä kermavaahtonökäreellä ja yhdellä mansikalla höystettynä. 😂 Ja Viskihän ei turhia kursaile. Hän käy tarjottavien kimppuun heti välittömästi luvan saatuaan.


Me ollaan Viskin kanssa ehdottomasti sitä mieltä, että vohvelipäivä saisi olla vaikka joka päivä.... 😊

tiistai 1. helmikuuta 2022

Omenapaistos suolapähkinöillä


 Jo aiemmin mainitsemieni appelsiinien lisäksi himoitsen tällä hetkellä myös omenia. Ja koska omppuja kotoa löytyi, piti niistä tehdä myös jälkkäriä. Tämä Yhteishyvän ohje houkutteli ihan vaan siitä syystä, että tässä oli laitettu omenapaistokseen myös suolapähkinöitä. Ja kyllä taas kannatti uuden reseptin kokeilu.

 Omena-murupaistos suolapähkinöillä


800 g omenoita (n. 4 kpl)
1 pienen sitruunan mehu

Muruseos:
1 dl sulatettua voita
1½ dl fariinisokeria
1 tl kanelia
1 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1 dl rouhittuja suolapähkinöitä

Kuori ja lohko omenat ja poista niistä siemenkodat. Siirrä omenalohkot voideltuun uunivuokaan ja pirskottele päälle sitruunanmehu.
Mittaa kulhoon muruseoksen ainekset. Nypi ne nopeasti yhteen ja ripottele seos omenien päälle. Paista 200 asteisen uunin keskitasolla noin 35 minuuttia.
Tarjoa sellaisenaan tai vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa. 


Ja ai että, kyllä maistuikin vaniljajäden kanssa! 😋 Paahtuneet pähkinät toivat tähän ihan erityisen lisämakunsa. Tätä voisin tehdä toistekin. 


Se olis hei jo helmikuu! Tänään on itse asiassa toiseksi vanhimman kummityttöni 16-vee synttärit! ❤ Muistan vieläkin kuin eilisen päivän sen kun hän syntyi. Tiesin tarkalleen päivän milloin hän syntyy ja voi sitä kellon ja puhelimen tuijottelua, että koska saadaan jotain uutisia. Ja aikamoinen itkuhan siinä pääsi kun uutinen lopulta tuli että minusta on tullut ensimmäistä kertaa täti! ❤ Nyt niitä "tädinmurusia" on jo viisi 💙💙💙💗💗 Niin se aika lentää! 

Lupasinkin, että käyn vähän kuvailemassa viikonloppuna myllertäneen Valtteri-myrskyn jälkiä. Meillä se ei aiheuttanut mitään sen enempää vahinkoa, kuin järjettömän lumikaaoksen. Aamulla kun katsoi ulos, tuntui että olisi jossain Siperiassa ollut, kun ikkunoista hädin tuskin näkyi ulos. Niin lumen peitossa ne olivat tuulen puolelta.


"Hauskinta" oli se, että ensin tuuli etelästä, jolloin tuuli muodosti kinokset sellaisiin paikkoihin pihallemme johon tuuli pääsi osumaan. No kesken päivän se vaihtoikin pohjoistuuleksi, jolloin kinokset muodostuivat taas eri paikkoihin voimakkaan tuulen seurauksena. Meille pääsee pohjoistuuli puhaltamaan pitkän matkaa peltojen poikki, joten voitte vaan kuvitella kuinka paljon sitä lunta kerääntyi kinoksiin. Onneksi koko päivä oli varattu vain ja ainoastaan lumen kolaukselle.


Vähän kävi sääliksi miestäni, joka käsipelin joutui lumihommia tekemään. Useampi tunti siinä meni ja siltikään ei ollut vielä koko piha kolattuna, mutta tärkeimmät kulkureitit kuitenkin. Itse tykkään olla normaalisti mukana kolailemassa, mutta tällä hetkellä vatsa menee niin kovaksi palloksi muutaman minuutin lumentyöntelyn jälkeen, ettei minusta paljoa apua ole. 


Jos tällä tavalla tulisi kerralla joka talvi lunta, niin voi olla että meiltäkin se mönkkäri / traktori tallista löytyisi! 😁


Viski tykkäsi kyllä lumesta, mutta tuo järjetön tuuli ei ole sen(kään) lemppariasioita. Viskille pitäisi kehitellä joku pipo, johon saisi korvansa suojaan. Kun tullaan tuulesta ja tuiskusta (tai vaikka vesisateesta) sisälle, vaatii hänen korvat oman käsittelynsä, koska kukapa sitä nyt pystyisi märillä korvilla olemaan. 😊

maanantai 24. tammikuuta 2022

Appelsiinilotta 💛


 Olen tainnut appelsiinilotan tehdä viimeksi yläasteella köksän tunnilla, eli jo oli aikakin tehdä uudestaan. 😁 Nyt on appelsiinit ollut monessa kaupassa tarjouksessa ja niitä on tullutkin syötyä aika tavalla. Lemppari iltapalani tällä hetkellä onkin appelsiinit kreikkalaisessa jogurtissa chian-siemenillä maustettuna. Joten tämä appelsiinilotta jälkkärinä oli oikeinkin mieluinen. Ensi kerralla vaan vähennän liivatelehtien määrää. Kuusi on mielestäni makutuloksen kannalta hieman liikaa, vaikka lotta pysyikin hyvin kasassa leikattaessa. Ehkä 4-5 liivatelehteä olisi sopiva määrä. Ja sokerin määrässäkin olin hiukan liian nuuka. Yleensä en rahkoihin lisää sokeria ollenkaan, vaan marjojen / hedelmien tuoma sokeri riittää. Mutta tässä olisi saanut olla sokeria hieman ripausta enemmän. Mutta veikkaanpa että tätä tulee tehtyä toistekin, joten ehkä saan muokkailtua reseptiä seuraavalla kerralla enemmän omaan makuuni sopivaksi.

Appelsiinilotta


3 appelsiinia
250 g maitorahkaa
2½ dl vispikermaa
oman maun mukaan tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
6 liivatelehteä
½ dl appelsiinimehua

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Kuori ja appelsiinit ja leikkaa kaksi appelsiinia siivuiksi. Vuoraa sopiva kulho ensin tuorekelmulla ja sitten appelsiinisiivuilla. Paloittele kolmas appelsiini pieniksi paloiksi. Vaahdota vispikerma ja sekoita joukkoon maitorahka ja appelsiinipalat. Makeuta rahkaseos tomusokerilla ja mausta vaniljasokerilla.
Kuumenna appelsiinimehu kiehuvaksi ja liuota siihen liivatteet. Anna liivateseoksen hetki jäähtyä ja kaada se sitten ohuena nauhana koko ajan sekoittaen rahkaseoksen joukkoon.
Kaada seos kulhoon ja tasoita pinta. Laita appelsiinilotta jääkaappiin, kunnes hyytelö on hyytynyt. Kumoa appelsiinilotta tarjoiluvadille ja poista tuorekelmu. 


Tämä on kyllä siihen malliin hyvin kadonnut jääkaapista, että taisi itse lotan tekijä kaikesta huolimatta tykätä tästä. 🙈 Tai toki tällä hetkellä tosiaan tekee kauppansa kaikki missä on appelsiinia. Moni on kysellyt että onko ollut jotain raskausajan mielitekoja, mutta en ainakaan itse ole pistänyt merkille että olisi mitään mielitekoja ollut sen enempää kuin normaalistikaan. Mulla menee aina niin, että innostun jostain hedelmästä / kasviksesta / marjasta aivan hullun tavalla ja syön kiintiöni parissa viikossa täyteen ja vaihdan seuraavaan. 😂 Nyt on menossa siis appelsiinikausi. Mielenkiinnolla odotan mikä on seuraava. Tosin runsas C-vitamiinin tankkaus tällaisena flunssakautena on ihan hyväkin juttu. 


Eilinen sunnuntai oli ihan täysin lepopäivä - IHANAA. Äänestyspaikalla käymistä lukuunottamatta. Pitkästä aikaa pääsin päiväsaunaankin. 


Luksusta. ❤

Näillä eväillä uuteen viikkon - oikein mukavaa tammikuun viimeistä kokonaista viikkoa! 😊

torstai 16. joulukuuta 2021

Lakulimppu


Hiukan raahaa nyt päivitykset perässä, mutta ei anneta sen häiritä. Nämä kuvat ovat itsenäisyyspäivän aamulta. Tein edellisenä iltana aamupalapöytään lakulimppua. Tämäkin on ollut to-do -listalla jo kauan. Mieheni ei ole mikään lakun ystävä, joten tässä oli hyvä testin paikka että kuinka vahvasti limppu maistuu lakulle.

Tein ohjeen puoleen litraan appelsiinimehua ja tällä määrällä olisi pitänyt suosiolla ymmärtää tehdä vain yksi leipä. Minäpä ajattelemattomana jaoin taikinan kahteen pieneen leipävuokaan, lopputuloksena kaksi kitukasvuista limppua. No, eipä se makuun onneksi vaikuttanut. Lakun paloista leivässä tuli ainoastaan sen verran kyselyä, että ei kai vaan ne ole rusinoita. 😁 Eli upposi kuin väärä raha. Limpun ohje on Soppa365- sivustolta. 

 Lakulimppu
1-2 kpl
 


n.100 g lakritsia
5 dl appelsiinimehua
50 g tuorehiivaa
1 dl tummaa siirappia
2 tl suolaa
1 rkl raakalakritsijauhetta
1½ dl vehnäleseitä
2 dl ruisjauhoja
5 dl vehnäjauhoja

Hienonna lakritsi veitsellä silpuksi. Mikäli lakupalat tarttuvat kovin toisiinsa, pyöräytä ne pienessä määrässä vehnäjauhoja.
Lämmitä appelsiinimehu kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon hiiva ja liuota sekoitellen. Lisää hienonnetut lakritsipalat, siirappi, suola, lakritsijauhe, leseet ja jauhot. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa leivinliinalla peitettynä 1 tunti. Kaada taikina yhteen isoon (vetoisuus 1½ l) tai kahteen pienempään suorakaiteen muotoiseen leipävuokaan ja anna kohota vielä puoli tuntia.
Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
Paista leipää uunin alaosassa 1-1½ tuntia. Voitele halutessasi paiston loppuvaiheessa siirappivedellä (2 rkl siirappia ja 2 rkl vettä).

 


Tuo siikamousse ostettiin Helsingin silakkamarkkinoilta syksyllä ja ai vitsit mutta se on taivaallisen hyvää! Harmi kun tuli ostettua vain yksi purkki. Tuli aika täydellisiä leipiä, kun laittoi lakulimpun päälle palasen kunnon kermajuustoa, keitettyä kananmunaa ja siikamoussea.


Mansikkarahkan päälle taiteilin pensasmustikoista Suomen liput. Ajatuksena oli ensin jälkkäriksi paistaa vohveleita kermavaahdolla ja mustikoilla, mutta siitähän olisi seurannut aivan jäätävä ähky heti aamuun! 😁 Ja siis tästä ruokamäärästähän ei sitä seurannut... 🙈


sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Taatelirahkaa


Luumurahka kuuluu ihan ehdottomasti mun jouluuni. Tai jos ei luumurahkaa ole, niin luumusoppa kermavaahdon kera kelpaa myös! Bongasin K-ruoka -sivustolta taatelirahkan ja pakkohan sitä oli testata. Aina on kiva kokeilla jotain uutta twistiä joulun ruokiin ja jälkkäreihin, vaikka ne eivät itse joulupöytään päätyisikään. Tässä oli parasta se, että makeus rahkaan tuli täysin taateleista. Mukaan voi halutessaan lisätä hieman vaniljasokeria, mutta millään tapaa välttämätöntä se ei ole. Sitruunaa kannattaa olla hollilla, jotta saa rahkan makuun hieman happamuutta. Ja AVOT - ei muuta kuin ääntä kohden!

Taatelirahka


200 g pehmeitä (kivettömiä) taateleita
2 dl vettä
250 maitorahkaa
n. 1 rkl sitruunanmehua
1 tl vaniljasokeria
2 dl kuohukermaa
koristeluun piparkakkuja

Hienonna taatelit ja keitä niitä vedessä noin 5 minuuttia, kunnes ne pehmenevät hieman. Soseuta sauvasekoittimella ja anna jäähtyä.
Sekoita taatelisose, rahka, sitruunanmehu ja vaniljasokeri. Vaahdota kerma ja lisää rahkaseokseen. Jaa annosmaljoihin ja koristele halutessasi piparkakuilla.

Nämä Iittalan Essence kuoharilasit on niiiiin ihanat! ❤ Ja käytännölliset, koska samat lasit käy niin kuoharille, drinksuille kuin jälkkäreillekin.


Tulin samalla testanneeksi Alkon uutuus glögiä, alkoholitonta Ystävän glögiä. Tämä oli erittäin positiivinen ylläri. Glögin tuoksu oli todella herkullinen, ihan sellainen kuin glögin tuoksun kuuluukin olla. Glögiä suositellaan juotavaksi niin kuumana kuin kylmänäkin. Testasin ekaksi kylmää versiota. Glögi sellaisenaan oli mukavan makuista, ei liian makeaa ja ei tippaakaan esanssisen makuista. Makuina glögissä on puolukka ja punaherukka ja ne tässä kyllä aidosti maistuivatkin. Vähän kun olisi poretta saanut mukaan, niin olisi ollut ihan valmis jouludrinksu (tosin holiton sellainen).


Alkon sivuilla kehotettiin lisäämän kylmän glögin joukkoon inkivääriolutta ja minähän tein työtä käskettyä. Uskon, että tästä drinksusta saa tehtyä erityisenkin hyvän, sillä inkiväärin antama jälkipotku tälle drinksulle oli erittäinkin makoisa. Mutta tämä valitsemani inkivääriolut oli kyllä liian makeaa omaan makuuni ja kun sen yhdisti vielä suht makeaan glögiin, oli lopputulos ihan liian makea. Mutta siis todellakin kehittämisen arvoinen jouludrinksu! 🍹


Nyt on aika mennä ottamaan happihyppely metsään Viskin kanssa. Siellä on hetkellisesti jopa maa hennon valkoisen lumen peitossa. Ja sit alkaakin armoton ruuanvalmistus - ajattelin yllättää kalareissusta palaavan mieheni notkuvalla ruokapöydällä! 😍 Mukavan leppoisaa sunnuntaipäivää kaikille! ❤