Marry me -kana & Viskin kuulumisia

 
 

Tää Marry me -kana eli naimakana on ollut mulla to do -listalla jo vaikka kuinka kauan. Onneksi se tuli nyt kokeiltua, koska tämä kyllä jäi meidän ruokalistoille ihan vakkariin. Oli sen verran hyvää ruokaa. Toki mulla oli myös maailman paras keittiöapulainen. 💗 Mietittiin just, että jos hän tätä vauhtia oppii avustamaan mua keittiöhommissa, niin noin vuoden päästä olen itse jo eläköitynyt ruuanlaittopuuhista ja meillä on tuo nuorimmainen vastuussa keittiöstä. 😁

Marry me -kana

800g broilerin fileitä
vehnäjauhoja leivitykseen
1½ dl aurinkokuivattuja kirsikkatomaatteja
3 valkosipulinkynttä kuorittuna ja hienonnettuna
2 tl kuivattua oreganoa
1 broilerin lihaliemikuutio
1½ dl vettä
4 dl ruokakermaa
n. 1 dl raastettua parmesanjuustoa
tuoretta basilikaa
rouhittua mustapippuria

Suolaa ja pippuroi kana ja pyöritä jokainen filee vehnäjauhoissa.
Ruskista kanat voissa molemmin puolin. Älä kuitenkaan paista kypsäksi, vaan ota vaan pinta pannulta. Laita kanat sivuun hetkeksi.
Kuullota tomaatit ja valkosipulit samalla pannulla, mausta oreganolla. Kaada joukkoon vesi ja liemikuutio. Sekoita niin, että liemikuutio sulaa. Lisää kerma. Anna kiehua muutama minuutti. Mausta pippurilla ja tarvittaessa lisää suolaa.
Kaada joukkoon raastettu parmesan ja sekoita, jotta juusto sulaa kunnolla.
Lisää kanat pannulle ja anna niiden kypsyä kastikkeessa. Lusikoi kastiketta kanojen päälle kypsennyksen aikana. Sekoita silloin tällöin. Silppua päälle tuoretta basilikaa.
Tarjoile esim. riisin tai pastan kanssa. 

Me maisteltiin tätä sekä riisin, että perunoiden kanssa. Ehkä ensi kerralla sit pastan kanssa. 

 

Tässä mun apulainen maustaa uuniperunoita. ❤ 

Meidän Viski täytti toukokuussa jo 10 vuotta! 🎈 Ihan uskomatonta, että hän on elänyt jo näin vanhaksi. Hän on niin koheli koira, että ajateltiin että hän ei tule näkemään edes 5v synttäreitään. Ja kun se 5 vuotta tuli täyteen, ajateltiin että kaikki siihen päälle on pelkkää plussaa. Ja plussat on sen kun paukkunut.

Toukokuussa, itse asiassa meidän Ruotsin reissun aikana, saatiin tietää että hänen silmät vuotaa tosi kovin ja on vähän verestävät. Ajateltiin vaan, että ehkä kova keväinen tuuli ärsyttää silmiä. Mutta myöhemmin selvis, että hänelle on silmiin iskenyt sakemanneille erittäin tyypillinen silmäsairaus, pannus. 

Pannus oli niin ärhäkkää laatua, että tiedettiin heti sokeutumisen olevan se päätepiste johon tämä tarina tulee päättymään. Ja eihän siinä sit mennytkään kuin heinäkuun loppuun, kun hän sit oli jo sokea. Tai sanotaanko, että hän on menettänyt näkökykynsä n. 90-95 prosenttisesti. Ei siis ole ihan täysin sokea, vaan erottaa vielä jotakin valoja ja varjoja ja liikkuvia juttuja. 

Alkuun vähän kaikilla oli sopeutumista tähän tilanteeseen, mutta nyt on mennyt jo paljon paremmin. Ihan uskomattomia nuo koirat miten ne sopeutuvat tällaisiin muutoksiin niin nopeasti. Ja mikä muisti heillä onkaan siihen, että missä mikäkin sijaitsee. Aika paljon joutuu Aadaa muistuttelemaan, että et voi tehdä mitään majaa juuri Viskin pedin eteen, koska Viskihän siihen sit kompastuu kun ei kerran näe mitään. 

Nyt hän saa keikkua meidän ilonamme niin kauan kun vaan virtaa riittää ja terveys kestää! Otamme ilolla jokaisen meille annetun yhteisen päivän vastaan 🙏❤

❤ Teräshäät ❤

Sitoutua niin syvästi että muuttuu
pohjattomaksi.

Puristaa niin lujasti että muuttuu
rajattomaksi.

Rakastaa niin mielettömästi ettei
mikään enää ole vailla merkitystä.

-Tommy Tabermann

 

 

Meillä on tänään 11.hääpäivä ❤

Olipas hassua lukea hääpostauksia (täällä ja täällä), tuntuu että häistähän on jo IKUISUUS aikaa, vaikka vasta 11 vuotta. 😱 

Vuosiin on mahtunut monen moista, ja niistä saisi kilometrin mittaisen postauksen, mutta onhan tänne blogiin aika paljon kaikkia tarinoita matkan varrelta tullut jaettuakin.

Tässä juhlitaan 10vee hääpäivää Turussa 😁

 

Meillä on pieni neiti tänään hoidossa ja me juhlistetaan hääpäivää kalastuksen ja toivottavasti myös hyvän ruuan merkeissä!❤ 

Kaikki on hyvin kuha on kalaa 😁

Kevätreissu Ruotsiin

 Olenkin tainnut jo mainita, että päivitykset raahaavat ihan "hieman" perässä... Haluan kuitenkin tämänkin reissun edes jollain tapaa tänne blogiin tallentaa, joten palataanpa tunnelmissa noin nelisen kuukautta taaksepäin. 

Olen viimeksi käynyt tällä samaisella "perinnereissulla" vuonna 2019. Tarinoita siitä reissusta voit käydä lukemassa TÄÄLTÄ, TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ. Sit tuli "koronavuodet" 2020 ja 2021, jolloin meillä oli reissut varattuna, mutta jouduttiin ne sit perumaan. Vuonna 2022 meille syntyi pieni prinsessa just keväällä. Ja vuonna 2023 olin juuri keväällä aloittanut työt äitiysloman jäljiltä, enkä halunnut heti olla kinuamassa lomaa. Mutta nyt oli hyvä aika lähteä taas reissuun. Viski jäi tällä kertaa Suomeen, ekaks hoitolaan muutamaks päiväks ja sit mun vanhempien luo loppureissun ajaksi. 

 

Tämä ei ollut Aadan eka laivareissu, mutta edellisellä kerralla hän oli 3 kuukauden ikäinen, joten tämä oli eka reissu josta hän oikeasti otti ilon irti. 😁 Pallomeri oli tietysti se kovin juttu. Tax Free ei ihan vielä saanut hurraa -huutoja aikaiseksi, mutta veikkaan että jossain kohtaa se pallomeri vaihtuu shoppailuun. Parasta oli myös se, että sai nukkua "isojen tyttöjen sängyssä" ihan yksin, kun pyydettiin infosta hänelle lisälaita sänkyyn. Se olikin äärimmäisen näppärä kapistus.

 

Meillä oli Öölannista viikon ajan vuokralla pieni mökki. Mökki oli ihan siisti ja siinä oli tosi kiva lasitettu terassi, mutta vähän epäkäytännöllinen se oli noin muuten toiminnoiltaan. Sijainti oli kuitenkin kiva ja siitä oli pyörällä näppärä käydä esimerkiksi kaupassa. Ja toki pyöräiltiin muutenkin paljon ja ihasteltiin maisemia. Ei taida Suomessa olla ihan näin hienoja pyöräilyreittejä meren äärellä. 😍

Näitä sarvipäitä näkyi paljon. Ja jo ennen kun heitä näkyi, kuului pyörän "takapenkiltä" kommentti: "Äiti, mikä haisee? Lehmän passsska!" 😂  

(Kaikki maalla asuvat varmasti ymmärtävät, että jopa lapsikin tajuaa että täällä ei haise kakka, vaan ihan kunnon paska!) 😉

Yleensä kevät on Ruotsissa tosi paljon Suomea edellä, mutta nyt ei ollut niin selvää eroa. Sielläkin kevät oli tosi paljon myöhässä, kiitos takatalven joka yllätti myös naapurimaalaiset.  

Vähän jännitti, että miten meidän neiti jaksaa hengata rannoilla päivästä toiseen, koska kalastus oli se juttu minkä takia tähän reissuun lähdettiin. Mutta hyvinhän hän jaksoi. 

Tuli muun muassa keräiltyä kiviä, syötyä eväitä, leikittyä jne. Ja kuvista päätellen ollaan vaan lähdetty syömään Muumi-keksejä Ruotsiin. 😂

Säät suosi meitä ja aurinko paistoi koko reissun ajan. Silti mikään superlämmin ei ollut, että vaatetta kyllä sai olla päällä.

Yleensä näillä reissuilla ei juurikaan käydä ulkona syömässä, mutta nyt käytiin useammankin kerran. Paras ruoka oli ehdottomasti Böda Sandin rantaravintolassa. Ja juuri sinä päivänä kun sinne mentiin, kelikin helli ja saatiin syötyä terassilla.

Böda Sandissa on huikeat leikkipaikat lapsille. Ehkä saatettiin ne ihan pikaisesti testata. 

Meidän "lähiravintolassa", Sandviks Fisk och Hamnkök, on myös ihan älyttömän hyvä ruoka. Toimii samalla myös kalakauppana. 

Onneksi kalaa ei tarvinnut kaupasta ostaa, vaan sitä nousi syötäväksi merestä. Tuli siis syötyä niin graavitaimenta, paistettua taimenta, taimensoppaa kuin taimencevicheäkin. 

Ja vielä paremmalta se ruoka maistui tietenkin kun se valmistettiin siellä meren äärellä, josta se oli kalastettukin. 

Ja hei mikä siisteintä, itse sain tällä reissulla oman enkkataimenen! 💥 Kaikista hauskinta tässä oli se, että koko päivän miesväki oli heitellyt pelkkää tyhjää, ja itse sain heti kolmannella heitolla kalan siiman päähän. Lajin helppous viehättää (tietäjät tietää)! 😂 

Enkkakalan kunniaks oli ihan aihetta vähän kippistää, itselle ja hyvälle reissulle.

 

Vappuaattoakin tuli juhlittua reissun päällä. Ruotsissa vappua juhlitaan kokon äärellä. Olin varustautunut myös serppentiinillä, mutta taisin olla juhlijoiden joukosta ainoa jolla sitä oli. Ilmeisesti serpenttiini ei kuulu ruotsalaisten vappuun! 😁

Saa nähdä mitä ensi keväänä keksitään. Lähdetäänkö "perinnereissulle" vai keksitäänkö tällä kertaa jotain muuta, sen aika näyttää. 

Kiitos Öölanti - olit taas juuri niin ihana kuin olla voit! ❤ Toivottavasti tapaamme vielä....