maanantai 20. huhtikuuta 2015

Lepää rauhassa TYYNE ♥


Eipä voisi viikko enää paljoa paskemmin alkaa....
Oltiin Viskin kanssa aamulla hakemassa postia ja ihmettelin, kun Viski haisteli tosi kovin ojassa, nuuskutti ja nuuskutti. Kunnes itsekin kuulin sieltä ojasta vaimeaa naukuaa. Tajusin heti, että Tyynehän ei ole tullut aamulla sisälle syömään ollenkaan, eli Tyynehän se siellä ojassa maukuu. Ja että sen on pakko olla loukkaantunut, koska ei siellä muuten makoilisi.
Menin katsomaan ja siellä Tyyne oli, takajalat veressä. Ei muuta kuin isännälle soitto ja komennus heti takaisin kotiin. Onneksi se tuli pian ja nostettiin Tyyne pois sieltä ojasta. Sen näki heti, että peli on pelattu, takajalat olivat ihan halvaantuneet.... :(
Ajoimme someron keskustaan eläinlääkäriin ja sinne ovea kolkuttamaan, että päästäisiinkö sinne päästämään rakas kissamme kärsimyksistä.
Ja niin lähti Tyyne tänään sateenkaarisillalle, Jimin kaveriksi! ♥ 
Voi rakkaista rakkain Tynkky-Pynkkynen!! ♥ ♥

Koivurannan ENKELIT; Tyyne ja Jimi ♥
Kyllähän sen riskin tietää, että tuo iso autotie menee ihan tuossa meidän pihan vieressä ja annamme kissojen vapaasti ulkoilla pihalla. Mutta jotenkin on toivonut, että jos jompi kumpi jää auton alle, niin menis sit edes kerrasta eikä jäis kitumaan.... Kaikista kamalinta katsoa kun eläin kärsii. 

Jimi & Tyyne ♥

Olet nyt reunalla pilven,
poissa kivusta, elämää täynnä
Kuljemme kuin kuunnellen,
on poissa jotain hyvää.
Sitä emme tavoita katsellen
ja tunnemme surua syvää.



 ♥♥♥♥♥

36 kommenttia:

  1. Ihan jäätävää... onneksi löysitte Tyynen! Hän sai näin paremman lopun. Jaksamista sinne teille ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, onneksi löydettiin se! Kamalaa jos olisi vasta töiden jälkeen lähdetty Tyyneä etsimään, en pysty edes kuvittelemaan sitä tuskaa.....
      Kiitos Taru! ♥

      Poista
  2. Voi miten kurja juttu.. Osanottoni ja voimia teille!

    VastaaPoista
  3. Oih, mikä suru-uutinen. Olen niin pahoillani puolestanne, todella surullista. Lepää rauhassa Tyyne ja pidä Jimistä huoli <3

    VastaaPoista
  4. Voiiiii, taas tuli itku. :( Pieni Tynkkyläinen ❤️ *rutistus*

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Voi ei :( :( Minäkin rakkaan kissani tienposkesta hakeneena suurinpiirtein tiedän fiilikset :( Otan osaa suruunne ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Miru!! ♥ Voi ei.... No mutta siellä ne meidän kisut nyt metsästää hiiriä, paikassa jossa ei ole autoja ja muutenkin kaikki hyvin ♥

      Poista
  7. Voi tosiaan mikä aloitus viikolle.. Paljon voimia sinne ja hyvää matkaa Tyynelle! ♥ Toi kuva missä on Jimi ja Tyyne ja näkyy reseptiä on aina vaan yhtä ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minka!! ♥ Jimistä ja Tyynestä on kymmeniä yhteiskuvia, kaikki yhtä ihania! ♥ Viskistä ja Tyynestä sain lähinnä taistelukuvia, ne kun ei oikein koskaan ystävystynyt kunnolla.

      Poista
  8. Voi surkeuden surkeus. Osanotot teille ja Tyynelle autuaampia hiirimaita. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna!! ♥ Tyyne oli se meidän parempi hiirikissa, toivottavasti se jatkaa harrastustaan vielä elämän tuolla puolenkin.... ♥

      Poista
  9. Vastaukset
    1. No niin on.... ♥ Ainoa on lohtu on tosiaankin se, että nyt ovat ystävykset Tyyne ja Jimi samassa paikassa ♥

      Poista
  10. Voi Tyyne <3 Tämä oli kyllä surullisin uutinen aikoihin :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä ♥ nyt alkaa taas syytteleen itseään, että miksen huutanut Tyyneä yöksi sisälle ja miksen sitä ja miksen tätä.... Mutta eihän se Tyyneä takaisin tuo, vaikka kuinka itseäni syyttelen....

      Poista
  11. Ihan itku tuli. Tuo riski on meilläkin ja tuo on juuri pahin pelkoni, että noin kävisi. Kissojen kuuluu kuitenkin saada olla kissoja ja telmiä ja metsästellä vapaana. Tyyne sai viettää laatukissan elämää. <3 On tietysti rotukissoja, mitkä on jalostettu nauttimaan kodin mukavuuksista ja gurmee ruoka-annoksista, mutta maatiaskissat kaipaavat vapautta. Nyt vain ei ollut onni tänään Tyynen matkassa.. :,/ Vanhan kamun Jimin seuraan, pääsi pilvelle pehmoiselle köllöttelemään. Jaksamista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kirjoituksesta!!! ♥ Helpotti hieman omaa tuskaa. Kyllähän mekin nuo riskit tiedetään, mutta olen samaa mieltä, että maatiaiskissan pitää saada nauttia vapaasti elämästään. Tyyne sai viettää vajaat kolme vuotta täyttä kissan elämää. Ja mikä parasta, nyt pääsi sinne parhaan ystävänsä Jimin luo ♥

      Poista
  12. En pystynyt itkemättä lukemaan tätä :'( Voi Tyyne-pieni <3 Jaksamista ja voimia teille, rakkaan lemmikin poismeno on sydäntä särkevää ja raskasta.

    Ethän pelkää pimeää
    siel on monta kynttilää.
    Nuku vain jos väsyttää
    vielä valvon vierellä.

    Ja viimein sun matkaan
    ei pääse saattajatkaan.
    Ja lohtu on mulle
    että siellä on kaikki sulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna!!! ♥ Mä paruin jo viikonloppuna sen sun Mopsi-päivityksen johdosta, ja nyt sai sit itkeä lisää oman kisun menetyksen vuoksi.... Nää on näitä elämän paskimpia tilanteita! Mutta ei auta ajatella kuin niitä hyviä hetkiä jotka saatiin yhdessä viettää. Ja niitä onneksi riittää!! ♥

      Poista
  13. Voihan itku...onneksi kuitenkin löysitte Tyynen....meillä oli aikoinaan (silloin kun Dorakin oli vielä nuori koira) Mimmi-kissa ja se hävisi niin ettei löydetty....kyllä etittiin viikkokausia monien ihmisten kanssa, vaan turhaan. Sinulla/teillä on paljon ihania muistoja poismenneistä lemmikeitänne, eikä ne vuosienkaan saatossa minnekkään katoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo vaikka se olikin tavallaan kauheaa löytää Tyyne, mutta ainakin tiedän mitä hänelle kävi ja hän pääsi kunniallisesti hautaan. Katoaminen raastaisi omia tunteita ja ajatuksia koko loppuelämän ajan; onko elossa, onko kuollut, mitä on tapahtunut....

      Poista
  14. Osanottoni suruunne, lepää rauhassa rakas Tyyne ♥ Tällaiset uutiset on aina niitä surullisimpia.:( Minun ensimmäinen kissani katosi, Akua ei silloin koskaan löydetty. Olin silloin vasta lapsi, mutta ikävöin ensimmäistä kissaani vuosienkin kuluttua. Ei menetykseen koskaan totu, vaikka kipu muuttaa muotoaan vuosien kuluessa, kaihoisaksi ikäväksi. Onnelliset muistot säilyy sydämessä.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi!! ♥ Eihän siihen koskaan totu, ja hyvä niin. Muutenhan sitä muuttuisi ihan sisäisesti kylmäksi ihmiseksi. Tyyneä on kova ikävä, mutta lohduttaa kun tietää, että siellä hän on nyt Jimin kanssa samassa paikassa! ♥

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)