torstai 11. kesäkuuta 2020

Mokkapala-kääretorttu ja pieni palanen Paraisten nähtävyyksiä


Meillä on nyt ahkerasti yritetty saada "kesäautoa" (tai niinkuin kummityttöni sanoi - romuautoa) ajokuntoon, ja siitä syystä remontoijia on rampannut viikottain. On aina kiva kun tietää etukäteen, että joku on tulossa kyläileen, niin saa mahdollisuuden vähän leipoa kahvin kanssa jotakin. Ja tämä sakki on sellaista että uskaltaa kokeilla uusiakin ohjeita, kun tietää että syövät vaikka pieniä kiviä jos ne vaan on pistetty tarjottimelle kahvipöytään.

Mieli teki leipoa kääretorttua. Ja koska tiesin, että mokkapalat on lähes 99 % kaikkien mieleen, päätin tehdä mokkapala-kääretorttua. Ohje löytyi Yhteishyvän -sivuilta.

Mokkapalakääretorttu


Pohja:
4 munaa
1½ dl sokeria
1½ dl perunajauhoja
½ dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta

Täyte ja kuorrutus:
3 rkl kuumaa vahvaa kahvia
25 g sulatettua voita
2 rkl kaakaojauhetta
2½ dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
200 g maustamatonta tuorejuustoa
koristeluun nonparelleja tms.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Siivilöi ja sekoita munavaahtoon.
Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa 7–8 minuuttia.
Kumoa torttulevy puhtaalle, sokeroidulle leivinpaperille. Anna jäähtyä. Irroita leivinpaperi.
Sekoita kahvista, voista, siivilöidystä kaakaojauheesta, tomu- ja vaniljasokerista kuorrutus.
Notkista tuorejuusto ja sekoita joukkoon 1 dl kuorrutusta. Levitä täyte torttupohjalle ja kääri rullalle.
Levitä tortun päälle loppu kuorrute ja ripottele pinnalle nonparelleja.



Viime viikolla 👉 Seilin reissulla pysähdyimme samalla myös Paraisille. Siitä kun kerran läpi ajettiin, niin tulin maininneeksi kalkkikivilouhoksen näköalatasanteesta. En ollut siellä itsekään koskaan käynyt, vaikka Paraisten läpi on tullut monestikin ajettua. Mutta nyt onneksi veljeni lapset olivat mukana yllyttämässä ja olihan se hieno elämys käydä katsomassa.



Haluaisin myös joskus olla paikalla räjäytysten aikaan. Ajatuksissa kävi, mitäköhän lähialueen talot tykkäävät jatkuvista räjäytyksistä. Mutta kai se on sit niin katsottu, että niistä ei ole haittaa ympäröiville taloille.



Jotenkin kyllä aika huikaiseva näky. 😱



Samalla kun Paraisilla olimme, teimme myös pienen lenkin Paraisten vanhassa kaupungissa, eli Vanhalla Malmilla. Koska veljeni lapset asuvat itsekin samanmoisella vanhalla puutaloalueella, mietimme että mikä tekee Paraisten puutaloalueesta niin erikoisen. Emme keksineet vastausta, mutta ehkä he vaan ovat osanneet markkinoida tätä hyvin ja siitä syystä paikasta on tullut "isompikin" nähtävyys. Hienoahan siellä oli, sitä ei voi kieltää. Todella viehättäviä pieniä, nätiksi laitettuja pihoja, hiekkateitä, ihania ikkunakoristeita jne jne.


Ympäri Vanhaa Malmia löytyi myös opastekylttejä, jossa kerrottiin tarkempia tietoja ja historiaa kaduista sekä alueen taloista.



4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista katseltavaa ja luettavaa, parainen on suht lähellä, mutta en ole tiennyt että siellä on tuo kaivos, pari kertaa olen paraisella käynyt, historiallinen nähtävyys on säilytetty.
    Tuon kääretortun ohjeen otan talteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähikohteisiin on mukava tehdä piristäviä "minireissuja". Minunkin on pakko vielä palata Paraisille koska muutama museo ja yksi kahvila jäivät vielä käymättä. :)

      Poista
  2. Testasin kääretorttuohjeen ja hyvää tuli. Meinasi vaan herkästi hajota Leikatessa, joka johtunee varmaan siitä että pohjassa vain perunajauhoja. Sulla on kiva Plogi, jota olen seuraillut pitkään. Helppoja ja maukkaita leivontaohjeita.
    Kirjoitteli Leena Kemistä ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena kun kävit jättämässä kommentin.
      Perunajauholla tosiaan on sellainen vaikutus. Toisaalta pohjasta tulee myös älyttömän pehmeä, mutta tuo hajoavuus on vähän tylsä ominaisuus.
      Ja kiitos <3 ihana kuulla että joku inspiroituu Koivurannan leipomuksista!
      Mukavaa juhannusviikkoa!!

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)