Valkoinen parsapizza (ilmakuivatulla kinkulla)

Tämä valkoisen parsapizzan ohje otti silmääni lueskellessani kaappiin kertyneitä vanhoja Maku -lehtiä. En tiedä kuinka kauan tätä parsan sesonkiaikaa vielä kestää, vai onko se jo mennyt ohi (?), mutta ainakin kaupoissa vielä tuntuu parsaa olevan saatavilla.

Koska tiesin, että tuo mieheni ei tykkää pelkästä parsapizzasta vaan lihaakin pitää löytyä, kiedoin parsojen ympärille ilmakuivattua kinkkua. Tämä aiheutti sen, että yhdessä tuon täytteen kanssa pizzasta tuli melko suolaista. Syödessä olikin pakko vähän pirskotella sitruunamehua pizzan päälle ja näin siitä saikin tehtyä melkoisen suun mukaista. Mikäli ette kinkkua käytä, veikkaan että suolaisuus on ihan ok. Toki myös jättää sen sormisuolan päältä pois ja lisätä sitä vain tarpeen mukaan.

Valkoinen parsapizza 

Taikina:

1/3 pala tuorehiivaa

1 dl vettä

2½ dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

2 rkl oliiviöljyä

Täyte:

250 g ricottaa

2 dl parmesaanijuustoa

500 g vihreää parsaa

(1 pkt ilmakuivattua kinkkua)

1 sitruuna

½ tl sormisuolaa

1/4 tl mustapippuria

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Vaivaa sekaan jauhot, suola ja öljy. Kohota taikinaa vedottomassa paikassa puoli tuntia.

Kauli taikina leivinpaperin päällä ohueksi pohjaksi.

Sekoita ricotta ja parmesaani. Levitä seos pizzapohjalle.

Huuhtele parsat. Kääri niiden ympärille ilmakuivattua kinkkua. Mikäli parsat ovat paksuja, voit halkaista ne pitkittäin. Levitä ne pizzan päälle. Leikkaa sitruuna ohuiksi viipaleiksi ja levitä pizzalle. Lorauta pinnalle lusikallinen öljyä.

Paista pizzaa 225 asteessa keskitasolla noin 15 minuuttia.

Viimeistele pizza pippurilla ja ripauksella sormisuolaa ja tarjoile heti.

Jos vaikka tähän väliin muutama sananen meidän Viskistä. Synttäripostauksessa mainitsin, että hän on taas ontunut hieman toista etutassua ja nyt myös toista takajalkaa.

Kävimme viime viikolla lääkärissä ja Viski pääsikin "kokovartalokuviin". Kuvissa selvisi, että olkapään nivelrikko ei ole pahasti edennyt (luojan kiitos), eli ontuminen saattoi johtua jostain hetkellisestä kiputilasta tai pienestä tulehduksesta tms. Mutta se takapää oli nyt se pahempi ja siitä saatiin sillä tavalla huojentavia uutisia, että polvet ja lonkat oli pelkkää priimaa, eli niissä ei ainakaan nivelrikot tällä hetkellä vaivaa. Eikä kyllä näkynyt vielä mitään alkavaa rikkoakaan. Selän kivuiksi epäillään nyt ns. iskias kipuja. Täyden varmuudenhan asiaan saisi magneettikuvissa, mutta mennään nyt aluksi ainakin kipulääkityksellä ja vapaan liikkumisen rajoittamisella. Viski siis ulkoilee nyt vain ja ainoastaan hihnassa. 

Koska jalkojen refleksit toimivat vielä täysin normaalisti, voidaan olettaa että jos siellä jotain pullistuman alkua on, niin se on vielä toistaiseksi hyvin lievä. Toivotaankin että saataisiin tilanne laukeamaan nyt näillä toimenpiteillä. Jotkut suosittelevat pitämään koiran täysin levossa 4 viikkoa, mutta jotenkin se tuntuu hurjalta ohjeistukselta. Eihän ihmisiäkään suositella iskias-kipujen kanssa jäämään sängyn pohjalle. 😮 Jos jollain on kokemusta vastaavasta, niin mielellään kuulen teidän tarinanne.