maanantai 2. kesäkuuta 2014

Koivurannan pieni suuri taistelija - JIMI


Saimme viime viikolla eläinlääkäriltä vähän ikäviä uutisia... Se Jimin mastsolukasvain olikin ärhäkämpää lajia mitä kuviteltiin, ja on nyt lähtenyt leviämään vauhdilla. Sellaisella vauhdilla, että leikkauksesta ei enää ole apua...


Voitte uskoa, että täällä oli mieli aika kovin maassa perjantaina kun nämä uutiset kuultiin!!
Mutta ei auta kuin taistella. 
Taistella pirun syöpäläisiä vastaan!!!


Jimi ei onneksi ole vielä luovuttanut. Emmekä mekään. Nyt nautimme jokaikisestä jäljellä olevasta päivästä. Niitä voi olla jäljellä vain 1. Niitä voi olla jäljellä 10. Niitä voi olla jäljellä 100 tai enemmänkin. Sitä kukaan ei tiedä. Mutta nyt me teemme vain kivoja juttuja!


Muistakaa halata omia karvaturrejanne joka ikinen päivä!! Ja niinkuin Peggy minua neuvoi, laitan kaikki hyvät yhteiset muistot iiiisoon arkkuun ja se tiukasti säppiin ja arkku vintille. Sieltä on hyvä sitten loppuelämän ajan käydä hakemassa niitä ihania muistoja! <3 Kiitos Peggy ja kiitos kaikki muutkin ihanat ystävät, jotka ovat minua tässä asiassa tukeneet!!!! Olette aarteita! <3

36 kommenttia:

  1. Voi Jimi <3 Toivottavasti niitä päiviä olisi vielä paljon jäljellä <3

    Tiedän niin hyvin miltä susta tuntuu. Mun rakkain karvaturri, Iita, sai vanhoilla päivillään emätinkasvaimia. Koska Iita oli rotikaksi vanha, ei enää suositeltu leikkausta. Se päivä, kun Iita vietiin viimeisen kerran eläinlääkäriin, oli yksi kauheimmista. Mutta tärkeintä oli, ettei Iitan tarvinnut enää kärsiä, sillä oli lopulta melko kipeä.

    Voimia ystäväiseni ja nauttikaa jokaisesta yhteisestä hetkestä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu!! <3 Nautitaan, ihan varmasti nautitaan!!!<3

      Voi Iita... <3 Siellä hän on monien ihanien, koiraystävien kanssa, kirmaa vihreillä niityillä & syö herkullisia luita! Ei kipuja eikä murheita! Ja seuraa ja vahtii ihan varmasti joka päivä mitä sulle kuuluu!!

      Poista
  2. Voi ei... :( nyt vain nautitte ajasta Jimin kanssa ja teette niitä kivoja juttuja. Koskaan ei tiedä mikä päivä on viimeinen, joten paljon voimia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari!!! <3 Kyllä, nyt tehdään vaan ja ainoastaan kivoja juttuja! Vihdoinkin Jimi saa syödäkin ihan niin paljon kun tahtoo!! :) Ja ehkä jopa tulla sohvallekin..ehkä... ;)

      Poista
  3. Voih, itkuhan se mullaki tuli silimään, tämä ku o mullaki nii ajankohtane asia kahen vanahan ja mun ensimmäisten koirien kansa. Tsemppiä ja voimia koko poppoolle, mää lähetän täältä lämpimiä voimarapsuja Papparaiselle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne!! <3 Muistelinkin jotain sun postausta lukeneeni jossa juhlittiin iäkkäämmän koiran synttäreitä. Kuinka näihin karvaturreihin kiintyykin näin pirun kovin.....
      Sinne teille toivon kans paaaaaaljon vielä yhteisiä vuosia!! <3 Muistahan rutistella omia kullannuppujasi joka päivä!!! <3

      Poista
  4. Siis voi ei!!!! En ole blogeja ehtinyt selailemaan viime aikojen kakkuilujen takia, nyt tänne tulin ja luin tästä Jimin jutusta! Voimia ihan kauhean paljon, halaus!!! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuren suuri kiitos Tita!!! <3
      P.S. ..ja ihania kakkuja olitkin taikonut, wau!!! :)

      Poista
  5. Voi itku, miten huonoja uutisia!:( Tiedän hyvin mitä käytte nyt läpi, kun meiltä syöpä vei elämämme koiran ihan yllättäen vajaassa kuukaudessa kolme ja puoli vuotta sitten. Ilman syövän pirulaista yhteistä aikaa olisi voinut olla jäljellä vielä vaikka kuinka paljon, kun ei ihan kahdeksaa vuotta ehtinyt täyttämään. Oli elämäni kovin päivä, kun viimeinen matka eläinlääkäriin tehtiin. Suru ja ikävä tuntuu seuraavan aina mukana. Nyt jo on hieman helpompaa, mutta edelleen välillä alkaa itkettämään. Niin nytkin, kun tällaiset uutiset tuo omatkin muistot mieleen. Toivon teille mahdollisimman paljon vielä hyviä, yhteisiä päiviä. Olette ajatuksissani.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja!!! <3
      Voi syöpä pirulainen...niin ihmisillä & kuin eläimilläkin!!!! Vie ihan liian aikaisin pois, liian rakkaita ihmisiä & eläimiä elämästämme!!
      Jimillä toki on jo ikää (sakemannin keskimääräinen elinikä tällä hetkellä n. 9,5 v) ja on saanut nähdä ja kokea paljon asioita, mutta silti sitä toivoisi että se vain nukahtaisi joskus vanhana pois, eikä tarvisi kärsiä syöpäpirulaisen aiheuttamista kivuista yms.
      Ja olen myös kuullut tuon saman, ystäviltäni jotka ovat rakkaista koirista joutuneet luopumaan, että pahin tuska hiukan hellittää, mutta suuri ikävä ei koskaan katoa mihinkään... Ja onneksi hyvät muistot elävät ikuisesti!! <3

      Poista
  6. Voi Nanne <3 Itken, kirjoitan ja itken.....
    Haleja Jimille, haleja teille! Jaksamista, voimia, ja onnellisia yhteisiä päiviä!
    Sanat ei riitä kertomaan, mitä haluasin sanoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Peggy!!! <3
      Jimi on kuitenkin saanut elää pitkän ja hyvän elämän jo. Ja eihän sitä tiedä kuinka pitkä siitä vielä tulee. Teidän ihana pieni hellavahti on minulla aika usein ajatuksissa, kuinka joku voi joutua lähtemään täältä niin aikaisin pois.... :(

      Nyt kerätään vielä lisää yhteisiä kokemuksia ja muistoja, nyt vielä, kun ei ole liian myöhäistä!! <3

      Poista
  7. Voi ei :'( lemmikin sairastuminen on ihan kamalaa! Meillä oli mopsi joka jouduttiin lopettamaan vuosi sitten tammikuussa ja vieläkin ikävä on ihan suunnaton <3 kyllä nämä karvaiset kaverit jättävät ikuisen tassunjälken sydämeen <3 Halauksia teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän ne jättävät! <3 Onneksi hyvät muistot elävät ikuisesti!! Ja valokuviakin koiruudesta on useita tuhansia ja lisää tulee joka päivä! Kiitos halauksista! <3

      Poista
  8. Voihan vietävä! Veteraanikoirien, joiden kanssa on monta vuotta yhteistä taivalta takana, vakava sairastuminen saa aina hiljaiseksi.......myötätuulen puhallus meidänkin karvalaumalta. Toivotaan, että yhteisiä päiviä on vielä monen monta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri kiitos! <3 Sitä mekin toivomme, että edes hiukan aikaa vielä saisimme tämän ihanan karvaturrin pitää luonamme.... <3

      Poista
  9. Voi Jimi-koiraa, tippa tuli silmään lukiessa. Eläimistä on niin paljon iloa mutta myös suurta surua. Jaksamisia sinne ja paljon silityksiä pappastille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuit Anni naulan kantaan, paljon iloa, mutta myös paljon surua & murhetta!! Mutta onneksi sitä iloa on enemmän!! <3

      Poista
  10. Päivä kerrallaan.. Sitä se on toisaalta aina tilanteesta huolimatta. Paavo kyllä sano, että "kyl me syksyllä pidetään kymppi bileet Jimin kanssa.." <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välitä Paavolle terkut, että niin me pappastit pidetäänki oikein kunnon bileet!! <3

      Poista
  11. Voi että, olipa surullisia uutisia! Tätähän se elämä on, ilojen ja surujen vuoristorataa. Toivon teille kuitenkin vielä monia monia onnellisia yhteisiä päiviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tätähän se on, elämän vuoristorataa! Onneksi kuitenkin saimme varoituksen ajoissa, jotta ehdimme vähän valmistautua tulevaan & ottamaan ilon irti joka päivästä! <3

      Poista
  12. Sniiff, kurja uutinen. :,/ Täällä pidellään koiruudelle peukkuja pystyssä pitkän iän puolesta! <3

    VastaaPoista
  13. Olipa täällä surullisia uutisia. :( Oman lemmikin sairastuminen on niin vaikeaa kun et voi tehdä mitään muuta kuin toivoa parasta. Aivan älyttömän paljon tsemppiä teille sekä Jimille, toivottavasti teillä on vielä monen monta yhteistä hetkeä edessä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret kiitokset myös Herkkuhoviin tsempeistä!! <3

      Olette kyllä kaikki niin ihania! Tulee itsellekin vähän parempi mieli & taistelufiilis näitä kommentteja lukiessa!! <3

      Poista
  14. Voi Jimiä, toivotaan paljon päiviä hälle <3 Ja jaksamista ja voimia teille, nämä kun ovat niin raskaita asioita. Minä jouduin lopettamaan 3 kissaa (13v, 13v ja 5v) noin vuoden sisään (kaikilla löytyi kasvaimia ja epäiltiin jotain tarttuvaa tautia...) ja se oli kyllä todella vaikeaa ja jokainen kerta oli aina yhtä vaikea. Nauttikaa nyt kaikista yhteisistä hetkistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taru!!! <3
      Uskon että on ollut vaikeaa aikaa!! Tuntuu niin pahalta pelkkä ajatus siitä että joku tästä hyvin hioutuneesta eläinlaumasta jättäisi lauman.... :(
      Kyllä nautitaan, jokaikisestä päivästä!! <3

      Poista
  15. Niin murheellisia uutisia :( On liiankin tuoreessa muistissa oman koiran taistelu syöpää vastaan. Kymmenvuotiaana leikattiin meidän Jerry-labbikselta sertolisolukasvain. Kaikki piti olla hyvin, mutta kolmen vuoden kuluttua alkoi kovasti läähättää ja henkeä ahdistaa. Ultrassa paljastui kasvaimien leviäminen vatsaonteloon, kipuja ei silti ollut ja vanhus nukkui ja söi vielä hyvin. Siitä alkoi kova luopumisen tuska: paruin varmasti viikkoja eläinlääkärillä käynnin jälkeen, kuvasin koiraa joka paikassa -kauneimmat valokuvat onkin seinällä näistä tuskien viikoista. Jerry sai elää vielä 1,5 vuotta näiden uutisten jälkeen. Sitten koitti se pelätty päivä, jolloin tuskat alkoi ja jalat petti: eläinlääkäri saapui kotiimme sunnuntaina ja Jerry sai nukkua rauhallisesti pois omalla petillään, meidän sylissä. Tuska tuntuu vieläkin kipeästi. Halatkaa karvakuonoanne ja nauttikaa yhteisistä hetkistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne kun jaoit tämän teidän tarinan! <3 Kyllä nuo syöpäläiset on oikeita pirulaisia..... :( Meillä tuo syöpä oli valitettavasti niin ärhäkkää lajia, että siitä kun todettiin että on lähtenyt leviämään, ei tainnut mennä kuin 2,5 viikkoa ja koiralla oli jo niin kovat kivut, ettei ollut enää mitään tehtävissä.... :(
      Samperi kun noihin eläimiin kiintyy niin kovin!!!!

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)