Tämäkin on vähän jäänyt, mutta ehkä nyt on hyvä hetki jatkaa. Yrittää taas ottaa kiinni arjesta. Jollakin tapaa. Pikkuhiljaa.
Jimin poislähtö on tuonut niin paljon surua & tyhjyyden tunnetta Koivurantaan, ettei ole tosikaan. Kyllä elämä vaan on niiiin, suoraan sanottuna, perseestä ilman koiraa!!!!!! Tuntuu että missään asiassa ei ole mitään järkeä ilman sitä uskollista kaveria. Varjoa, joka liikkuu askel askeleelta sun perässä. Vahtii ja suojelee.
Mutta eteenpäin on vaan mentävä. Jollakin tapaa. Sisulla.
Tiistaina istutettiin Jimin haudalle omppupuu ja eilen piti hakea siihen uudet lyhdyt. Ei kuitenkaan löydetty mieleisiä, eli etsintä jatkukoon. Vielä pitäisi päättää minkälainen hautakivi/kyltti siihen halutaan ja tilata se.
Joka aamu käydään yhdessä toivottamassa Jimille hyvät huomenet ja illalla viimeiseksi käydään katsomassa että kynttilät palaa ja toivotetaan samalla hyvät yöt! <3
Kiitos teille kaikille ihanille jotka olette lähettäneet ihania viestejä ja kommentteja! <3
Ihana huomata, että emme ole surumme kanssa yksin.
Raparperikakku, KLIK lähti työkavereiden iloksi.
Viikonloppulle on onneksi tiedossa ZZ Topin keikka & ehkä myös yksi paljon odotettu tapaaminen.... ;) Mutta niistä lisää myöhemmin!!
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille lukijoille!!! <3
Raparperikakku, KLIK lähti työkavereiden iloksi.
Viikonloppulle on onneksi tiedossa ZZ Topin keikka & ehkä myös yksi paljon odotettu tapaaminen.... ;) Mutta niistä lisää myöhemmin!!
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille lukijoille!!! <3
Ja taas tuli itku...jännä miten suren vierasta koiraa mutta ehkä johtuu siitä kun tietää miltä se tuntuu kun joutuu luopumaan rakkaasta eläimestä. Jää iso tyhjä aukko elämään. Onneksi teillä on ihanat kisulit iloa tuomassa.
VastaaPoistaOnnittelutkin unohtui raskaan asian alle. Myöhästyneet synttärionnittelut kadehdittavan nuorelle naiselle ♥
Nimenomaan, onneksi on nuo kissat! <3 Ei ole talo ihan tyhjä.
PoistaJa kiitos Anni onnitteluista!! :)
Ei koti ole mitään ilman koiraa. Kukaan muu ei ota kotiin palaavaa vastaan niinkuin koira.<3 Tyhjältä tuntuu ilman. Vaikka meille vielä toinen koira jäi, niin talo tuntui tyhjenevän paljon toisen menetyksestä. Poika on niin paljon isäänsä rauhallisempi, ettei aina edes huomaa. Välillä joutuu ihan etsimäänkin, missä on, kun missään ei näy eikä kuulu. Toisen kanssa ei ollut samaa ongelmaa. Meillä Remu on edelleen uurnassaan kirjahyllyllä. En ole raaskinut tuhkia mihinkään viedä, koska Remu ei yhtään pitänyt yksinolosta. Ehkä sitten joskus yhdessä Rymyn tuhkien kanssa sirotellaan johonkin sopivaan paikkaan... Kauniilla paikalla on Jimin viimeinen leposija.<3
VastaaPoistaEihän se oikein tunnu kodilta ilman koiraa! Vaikka kissatkin sinne kotiin kuuluvat, mutta kyllä koira on silti koira!! Ja vaikka kisutkin ovat ihan erityisen rakkaita, niin ei niihin kiinny ihan niin kovin kuin tuohon koiruuteen. Koiruus kuitenkin kulkee aina matkassa kaikkialla.
PoistaRymylle toivon piiiiiiitkää ikää, paljon onnellisia koiranpäiviä & paaaaljon paaaljon rapsutuksia!!!!! <3
..eikö olekin tosi kauniilla paikalla! Kyllä Jimin kelpaa siellä rauhassa makoilla <3
Kauniiseen paikkaan kotimaisemiin olette Jimin haudanneet, siellä on hyvä levätä!
VastaaPoistaKiitos Eija!! <3 Kyllä, siellä on Jimin hyvä levätä!
PoistaKiitos Heidi!! <3
VastaaPoistaKyllähän se on todella kova paikka. Koti on niin kovin tyhjä! :(
Ja kiva kuulla, että olet tykännyt seurata Jimin elämää täältä blogista. Onneksi olen blogannut paljon Jimistä, nyt ne tarinat ja kuvat ovat ihan korvaamattoman arvokkaat.
Perheenjäsenestä luopuminen on tuskallista :( Pahoittelut. Vieläkin tuoreessa muistissa itsellä kun jouduimme viemään koirani (ensimmäinen oma koira) lopetettavaksi lokakuussa. Kyllä tuntui pahalta ja vollotin ihan huolella jo eläinlääkärissä. Vieläkin tulee kyyneleet silmiin välillä kun muistelee tuota vaikka siitä on jo aikaa kulunutkin.
VastaaPoistaKiitos Susu Maaret kommentistasi!! <3 En minäkään vielä pysty ilman kyyneliä Jimistä puhumaan, etenkään niistä viimeisistä yhteisistä hetkistä. Viimeisiä videopätkiäkään en ole vielä pystynyt katsomaan. Ehkä jonain päivänä, mutta en silloinkaan ilman kyyneliä... Kyllä ne lemmikit vaan sellaisia sydämen valtaajia ovat!! <3
PoistaOsanotto suruunne <3 Tuttu tunne on ja tuoreessa muistissa. Meillä Jerry-koiran uurna haudattiin lempipaikalleen, omenapuun juurelle, jossa vietti aina parhaimmat lepohetkensä. Itselleni oli alusta asti selvää, että koko hauta istutetaan täyteen särkynyttä sydäntä - oli jotenkin niin mielialaan sopivaa <3
VastaaPoistaKiitos Anne! <3 Ja osanotot teillekin. Vaikka tapahtuneesta olisikin aikaa, ei se unohdu koskaan! <3 Itse muistan päivän surullisena, mutta toisaalta myös helpottuneena, koska Jimi pääsi viimein eroon kivuista. Ikävä on vieläkin kova...joka päivä tulee muutama kyynel tirautettua hyviä muistoja muistellessa.
PoistaTäytyykin käydä katsomassa miltä näyttää Särkynyt sydän. Me nimittäin ei olla istutettu haudalle vielä mitään muuta kuin se omenapuu...