Parsa-pekonipiirakka

Tämä parsa-pekonipiirakka päätyi samaan kahvipöytään tämän huippuhyvän 👉 porkkanakakun kanssa. Ei pitänyt alkuun leipoa mitään suolaista, mutta koska jääkaapissa oli sopivasti kaikki tarvittavat ainekset, niin kyllähän se oli suolaistakin leivottava. Meillä yleensä muutenkin suolainen tekee paremmin kauppansa kuin makea, joten tiesin että piirakka tulee joka tapauksessa syödyksi. Ja tämä oli kyllä hyvää, onneksi leivoin! 😋

Parsa-pekonipiirakka

Pohja:
125 g voita
3½ dl vehnäjauhoja
½ dl parmesaania raastettuna
1 kananmunan keltuainen
1 rkl kylmää vettä
ripaus suolaa

Täyte:
puolikas puntti parsaa (n.250 g)
puolikas paketti pekonia (n. 70 g)
n. 10 kirsikkatomaattia
1 pieni prk ranskankermaa
1 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
1 tl vahvaa sinappia
1 rkl sitruunanmehua
1 tl paprikamaustetta
suolaa ja mustapippuria
1 dl juustoraastetta

Pohjaa varten nypi jauhot, juustoraaste, suola ja voi murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon kylmä vesi ja kananmunan keltuainen. Sekoita nopeasti taikinaksi. Älä vaivaa. Kääri taikinapallo kelmuun ja anna sen vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia.
Valmista täyte. Huuhtele ja parsat ja napsauta puumainen kantaosa pois. Kuumenna rasva pannulla ja paista parsoja kevyesti. Leikkaa tomaatit puoliksi. Sekoita kulhossa ranskankerma, ruokakerma, munat, sinappi, sitruunanmehu, mausteet ja juustoraaste.
Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 10 minuuttia 200 asteisessa uunissa. Kaada pohjan päälle muna-kermaseos. Painele täytteen päälle pekoniin käärityt parsat ja täytä reunat tomaatin puolikkailla.
Paista piirakkaa täytteineen vielä n. 20 minuutin ajan.

 

En ehkä kestä että nyt eletään jo toukokuun viimeistä päivää. Toukokuu on yksi mun lempparikuukausista ja nyt se on taas tältä vuodelta jo kohta ohi. Tänä vuonna tuntuu että tämä kuukausi meni oikeastikin ihan vilahtamalla ohi. En ole ostanut edes yhden yhtä kesäkukkasta, siis en edes orvokkeja jotka on mun suuria suosikkeja. Kaikki aika on kyllä mennyt keskittyessä tuohon nyt 7 viikkoiseen pieneen tytöntypykkään. Ja ehkä hyvä niin, hän on vaan hetken aikaa näin pieni. ❤

 

Eilen yritettiin ottaa muutama kuva kirsikkapuun juurella, mutta eipä kuvista niin hyviä tullut kun yritin niitä itse ottaa.  Ehkä pitää tänään pyytää tuota miestäni kuvausapuun. Olisi kiva perinne ottaa meistä joka kevät samantyyppisiä kuvia kirsikkapuun äärellä. 🌸💗

..ja huomenna alkaa jo virallisesti kesä... 💛

Helpot ja nopeat parsa-pekonipiiraat

 Jääkaapin perukoille oli jäänyt muutama parsa sekä muutama siivu pekonia, ja siitä se ajatus sitten lähti. Pakastimestakin sattui sopivasti löytymään joulusta jäänyttä torttutaikinaa ja tämä oli oiva keino päästä niistä eroon - helpot parsa-pekonipiiraat. Ja sopii vielä näin kevääseen kuin nenä päähän. 

Itse nautiskelin näitä lauantaina iltapäiväkahvin kanssa. Mieheni lähti jo perjantai-iltana kalareissuun ja oli koko viikonlopun pois. Me oltiin neidin kanssa ekaa kertaa viikonloppu ihan kahdestaan kotona. Olin varannut evästä Euroviisukatsomoa varten, mutta vähän jo aavistelin että tänä vuonna taitaa omalta osalta uni viedä voiton Euroviisuista. Niinkuin kävikin. Senpä takia vedin varman päälle ja nautin osan viisukatsomoon varatuista herkuista jo iltapäiväkahvin kera. Ja nämä piiraat tuli mukaan vähän ex-tempore, mutta eikös ex-tempore herkut yleensä ole just parhaita! 😁

Näihin tosiaan voi käyttää ihan just niitä aineksia mitä sun jääkaapista ja pakastimesta löytyy. Tee siis hävikistä herkkua. 

Parsa-pekonipiiraat

lehti-tai voitaikinalevyjä
emmentaljuustoraastetta
tuoretta parsaa
pekonia
mustapippuri rouhetta

Sulata taikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan.
Puolita levyt. Katkaise parsoista puumainen kanta pois.
Laita taikinalevyn päälle hieman juustoraastetta sekä pekonin sisään kääritty parsa. Ripottele päälle hieman mustapippurirouhetta.
Taita taikinalevyn kaksi kulmaa keskelle toistensa päälle ristiin. Nipistä ja sulje cocktailtikulla.
Voitele halutessasi munalla (itse jätän useasti tämän vaiheen välistä).
Paista uunin keskiosassa 225 asteessa noin 15 minuuttia.

Piiraiden lisäksi katoin kahvipöytään mansikoita, chilillä maustettua briejuustoa, viikunahilloa ja irtokarkkeja. Niin ja kuohuvalasissa oli maustettua kivennäisvettä. 

Suomen esityksen jaksoin viisuista katsoa, mutta The Rasmus esiintyikin jo neljäntenä. Hyvä ajatukseni oli, että pistän tytön nukkumaan ja katselen itse sängystä Euroviisuja puolella silmällä. Mutta yläkerran telkkaristapa ei näkynyt mitään, joten se siitä. Ja varmasti ihan hyvä valinta, koska kunnon yöunia ei voita mikään! 😁

Eli siis ei tänä vuonna mitään viime vuoden kaltaista 👉 herkkubuffaa kisakatsomossa, mutta ehkä taas ensi vuonna ohjelmassa on sekä viisujen katselua että herkkubuffa. Nyt nautitaan vauvantuoksusta (eli maitopuklun hajusta...) ja yöunista. 😂😍

Sitä sun tätä -pelti

Bongasin Lidlissä viikonloppuna, että mitäs ihmettä, se on kevät nyt kun parsat on jo kaupoissa. Tai kai niitä jossain kaupoissa on läpi vuoden, mutta hyvännäköisiä ja suht edullisia parsoja saa yleensä vain keväällä.
Ja siitä parsapuntin ostamisesta se idea sitten lähti. Mitä muuta voisi laittaa tarjolle samaan aikaan parsojen kanssa? Parsat pitää tietenkin (tai tietenkin ja tietenkin) peittää pekonilla. Samaan aikaan uunipellille sopii monenlaiset ainekset, mutta meillä oli tällä kertaa broileria, perunaa, bataattia ja halloumijuustoa.

Laitoin uuniin ensiksi 200 asteeseen perunat, bataatin ja pankojauhoissa pyöritellyt broilerinfileepalat. Annoin niiden kypsyä rauhassa. Kun perunat oli sopivan pehmoisia, otin pellin pois uunista ja nostin uunin lämpötilaa 250 asteeseen.

Eri pellille pääsi pekoni-parsat sekä viipaloitu halloumijuusto. Nämä olivat uunissa noin 10 minuuttia.

Ja ei muuta kuin ääntä kohti, ruuan ollessa El perfecto!! 👌

Tällaiset sitä sun tätä -pellit on täydellistä tarjottavaa myös vieraille, koska jokainen voi hiukan valita omien makumieltymysten mukaisesti, että mitä haluaa syödä.  

Tein pitkästä aikaa myös 👉 tätä meidän lemppari pastasalaattia. 

Valkoinen parsapizza (ilmakuivatulla kinkulla)

Tämä valkoisen parsapizzan ohje otti silmääni lueskellessani kaappiin kertyneitä vanhoja Maku -lehtiä. En tiedä kuinka kauan tätä parsan sesonkiaikaa vielä kestää, vai onko se jo mennyt ohi (?), mutta ainakin kaupoissa vielä tuntuu parsaa olevan saatavilla.

Koska tiesin, että tuo mieheni ei tykkää pelkästä parsapizzasta vaan lihaakin pitää löytyä, kiedoin parsojen ympärille ilmakuivattua kinkkua. Tämä aiheutti sen, että yhdessä tuon täytteen kanssa pizzasta tuli melko suolaista. Syödessä olikin pakko vähän pirskotella sitruunamehua pizzan päälle ja näin siitä saikin tehtyä melkoisen suun mukaista. Mikäli ette kinkkua käytä, veikkaan että suolaisuus on ihan ok. Toki myös jättää sen sormisuolan päältä pois ja lisätä sitä vain tarpeen mukaan.

Valkoinen parsapizza 

Taikina:

1/3 pala tuorehiivaa

1 dl vettä

2½ dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

2 rkl oliiviöljyä

Täyte:

250 g ricottaa

2 dl parmesaanijuustoa

500 g vihreää parsaa

(1 pkt ilmakuivattua kinkkua)

1 sitruuna

½ tl sormisuolaa

1/4 tl mustapippuria

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Vaivaa sekaan jauhot, suola ja öljy. Kohota taikinaa vedottomassa paikassa puoli tuntia.

Kauli taikina leivinpaperin päällä ohueksi pohjaksi.

Sekoita ricotta ja parmesaani. Levitä seos pizzapohjalle.

Huuhtele parsat. Kääri niiden ympärille ilmakuivattua kinkkua. Mikäli parsat ovat paksuja, voit halkaista ne pitkittäin. Levitä ne pizzan päälle. Leikkaa sitruuna ohuiksi viipaleiksi ja levitä pizzalle. Lorauta pinnalle lusikallinen öljyä.

Paista pizzaa 225 asteessa keskitasolla noin 15 minuuttia.

Viimeistele pizza pippurilla ja ripauksella sormisuolaa ja tarjoile heti.

Jos vaikka tähän väliin muutama sananen meidän Viskistä. Synttäripostauksessa mainitsin, että hän on taas ontunut hieman toista etutassua ja nyt myös toista takajalkaa.

Kävimme viime viikolla lääkärissä ja Viski pääsikin "kokovartalokuviin". Kuvissa selvisi, että olkapään nivelrikko ei ole pahasti edennyt (luojan kiitos), eli ontuminen saattoi johtua jostain hetkellisestä kiputilasta tai pienestä tulehduksesta tms. Mutta se takapää oli nyt se pahempi ja siitä saatiin sillä tavalla huojentavia uutisia, että polvet ja lonkat oli pelkkää priimaa, eli niissä ei ainakaan nivelrikot tällä hetkellä vaivaa. Eikä kyllä näkynyt vielä mitään alkavaa rikkoakaan. Selän kivuiksi epäillään nyt ns. iskias kipuja. Täyden varmuudenhan asiaan saisi magneettikuvissa, mutta mennään nyt aluksi ainakin kipulääkityksellä ja vapaan liikkumisen rajoittamisella. Viski siis ulkoilee nyt vain ja ainoastaan hihnassa. 

Koska jalkojen refleksit toimivat vielä täysin normaalisti, voidaan olettaa että jos siellä jotain pullistuman alkua on, niin se on vielä toistaiseksi hyvin lievä. Toivotaankin että saataisiin tilanne laukeamaan nyt näillä toimenpiteillä. Jotkut suosittelevat pitämään koiran täysin levossa 4 viikkoa, mutta jotenkin se tuntuu hurjalta ohjeistukselta. Eihän ihmisiäkään suositella iskias-kipujen kanssa jäämään sängyn pohjalle. 😮 Jos jollain on kokemusta vastaavasta, niin mielellään kuulen teidän tarinanne. 

Parsa-pastasalaattia (Saaristomeren kansallispuistossa)

Tämä pastasalaatti sai alkunsa siitä, kun ostoskoriini tarttui Herkku & Lahja Murenassa herkullisen värikästä pastaa. Pasta on saanut värinsä luonnollisista värilähteistä, kuten punajuuresta, sienistä ja kurkumasta. Ruokakaupassa taas oli parsat tarjouksessa, joten siitä tuli salaatin toinen ainesosa. Ja koska mieheni ei tykkää syödä pastasalaattia ilman lihaa, valikoitui salaatin kolmanneksi raaka-aineeksi broilerin fileet. Näistä tulikin oikein kiva kombo salaatille.

Parsa-pastasalaattia broilerilla

500 g vihreää parsaa

300 g kuviopastaa

8 aurinkokuivattua tomaattia

200 g raastettua parmesaania

1 dl hienonnettua korianteria

400 g broilerin fileepihvejä

Kastike:

1 punasipuli

2 tl sormisuolaa

1 tl sokeria

2 rkl valkoviinietikkaa

1 tl sinappia

n. 1 dl oliiviöljyä

Tee ensin kastike. Kuori punasipuli ja puolita se. Leikkaa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Pane ne kulhoon. Ripottele päälle suola ja sokeri. Lisää valkoviinietikka. Anna maustua 5 minuuttia. Lisää sinappi ja öljy.

Huuhtaise parsa. Leikkaa kovat tyvet pois. Keitä parsaa suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia. Laita parsa jäähtymään kylmään veteen. Leikkaa jäähtynyt parsa suupaloiksi.

Paista broilerinfileet kypsiksi ja leikkaa suupaloiksi.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta pasta ja lisää joukkoon kastike. Sekoita hyvin. Lisää muut aineet. Anna jäähtyä ensin huoneenlämpöiseksi ja sitten jääkaappikylmäksi. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.

Tämä salaatti lähti evääksi veneily- ja kalastusretkelle. On aina ihan pirun siistiä lähteä katselemaan uusia maisemia, sivuseikka on se tuleeko sieltä kalaa, mutta pelkkää plussaahan se on jos sitä löytyy.

Eväät on tietenkin joka reissun kruunu. Tällä kertaa salaatin lisäksi söimme jääkaapista löytynyttä 👉 parsa-pekonipiirakkaa. Kahvin kanssa meillä oli mustikkapiirakkaa, mutta se ohje vaatii vielä vähän kehittelyä, joten sitä en tänne vielä jaa.

Kalastuksen ja evästyksen lisäksi veneretkillä pitää vähän tutustua myös ympäristöön. Tällä kertaa tehtiin saaripysähdys Sandön saarelle, joka kuuluu myös Saaristomeren kansallispuistoon. Sandön on osa Salpausselän harjumuodostelmaa, ihan niin kuin 👉 Jurmokin.

Kaunis, pieni saari, jossa olisi aikaa saanut kulutettua tunnin jos toisenkin. Jos olisi Viski ollut mukana reissussa, olisin ehdottomasti halunnut lähteä saaren ympäri kierrokselle. Rannat oli ihanaa hiekka- / pikkukivirantaa. Kamera ja eväät vaan mukaan ja tossua toisen eteen.

Saarelta löytyi myös tulentekopaikka, vessa sekä pöydät ja tuolit. Myös telttailu saaressa on sallittua.

Veikkaanpa, että kesäaikaan saarella ei ole yhtä autio tunnelma kuin mitä siellä nyt oli. Tuonne on kyllä päästävä uudestaan, mutta mielellään juuri tällaiseen "ei-ruuhkaiseen" aikaan.

Ja löytyihän illan tunteina sentään yksi kalakin. Olin vähän jo menettänyt toivoni ja sitä myöden omat heitotkin alkoivat olla vähän sitä sun tätä. Ajatuksella vielä yksi heitto ja sit saa riittää. Ja sehän riitti, sieltä kivenkolosta nappasi 60 cm meritaimen kiinni. Mulla on takana niin kirveleviä kalakarkuutuksia että jalat tärisi jännityksestä, jäisikö tämäkin tärppi taas pelkäksi karkuutukseksi. Mutta wuhuu, tämä kala saatiin haaviin saakka.

Ja sehän oli kuin olikin taas rasvaevällinen taimen, eli hän sai jatkaa elelyään Saaristomeren upeassa vesistössä edelleenkin!

Tuo kala kyllä kruunasi tämän reissun. Maisemat oli upeimmat taas hetkeen, ruoka oli hyvää eikä seurassakaan ollut valittamista. Näitä "tutkimusmatkoja" lisää kiitos!!

Pekoni-parsapiirakka (ja kippistelyt suolla)

Viime viikolla tuli vuosi rakkaan ystävän kuolemasta. Halusimme ystäväporukan (eli Pirkkojen) kanssa kokoontua suolle muistelemaan ystäväämme. Suolle siitä syystä, että edesmennyt ystävämme oli suuri luonnon ystävä. Lupasin hoitaa jonkinlaista tarjottavaa, jotta voidaan järkätä pienimuotoinen kuohari piknik. Koska on kevät ja parsa-aika parhaimmillaan, päätin tehdä parsa-pekonipiirakkaa. Ohje löytyi Kinuskikissan -sivuilta. Ja kun kerta alkoi leipomaan, niin samallahan siinä teki sit kaksi piirakkaa.

Parsa-pekonipiirakka

Pohja:

4 dl vehnäjauhoja

1½ dl kauraleseitä

150 g voita

½ dl vettä

Täyte:

170 g pekonia

1 sipuli

3 dl kermaa

3 munaa

3 dl parmesaaniraastetta

2 rkl valkoviinietikkaa

½ tl suolaa

rouhittua mustapippuria

vihreää tankoparsaa

Sekoita vehnäjauhot ja kauraleseet kulhossa. Lisää voi ja nypi sekaisin. Sekoita joukkoon vesi. Levitä taikina voidellun piirakkavuoan (halkaisija 24 – 26 cm) pohjalle ja reunoille. Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi ja paista pannulla rapeaksi. Hienonna sipuli ja kuullota sitä hetken aikaa pannulla öljytilkassa. Sekoita kaikki täyteainekset parsaa lukuun ottamatta keskenään. Kaada seos pohjan päälle.
Leikkaa parsat tyviosasta lyhyemmiksi, jotta saat ne sopimaan vuokaan. Kovakuorisista ja paksuista parsoista kannattaa myös poistaa hieman kuorta. Asettele parsat täytteen pinnalle.
Kypsennä 200 asteessa noin 45 minuuttia, kunnes parsat ovat pehmeitä ja täyte hyytynyt. Suojaa pinta tarvittaessa foliolla, kun se on saanut kevyesti väriä.

Tämä piirakka pääsi ruskettumaan ehkä vähän liikaakin, mutta eipä tuo makua häirinnyt.

Rakkaat terveiset H:lle sinne tunturien tuuliin, suunnaton ikävä sua!!! ❤