torstai 21. toukokuuta 2020

Parsa-pastasalaattia (Saaristomeren kansallispuistossa)


Tämä pastasalaatti sai alkunsa siitä, kun ostoskoriini tarttui Herkku & Lahja Murenassa herkullisen värikästä pastaa. Pasta on saanut värinsä luonnollisista värilähteistä, kuten punajuuresta, sienistä ja kurkumasta. Ruokakaupassa taas oli parsat tarjouksessa, joten siitä tuli salaatin toinen ainesosa. Ja koska mieheni ei tykkää syödä pastasalaattia ilman lihaa, valikoitui salaatin kolmanneksi raaka-aineeksi broilerin fileet. Näistä tulikin oikein kiva kombo salaatille.

Parsa-pastasalaattia broilerilla

500 g vihreää parsaa
300 g kuviopastaa
8 aurinkokuivattua tomaattia
200 g raastettua parmesaania
1 dl hienonnettua korianteria
400 g broilerin fileepihvejä

Kastike:
1 punasipuli
2 tl sormisuolaa
1 tl sokeria
2 rkl valkoviinietikkaa
1 tl sinappia
n. 1 dl oliiviöljyä

Tee ensin kastike. Kuori punasipuli ja puolita se. Leikkaa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Pane ne kulhoon. Ripottele päälle suola ja sokeri. Lisää valkoviinietikka. Anna maustua 5 minuuttia. Lisää sinappi ja öljy.
Huuhtaise parsa. Leikkaa kovat tyvet pois. Keitä parsaa suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia. Laita parsa jäähtymään kylmään veteen. Leikkaa jäähtynyt parsa suupaloiksi.
Paista broilerinfileet kypsiksi ja leikkaa suupaloiksi.
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta pasta ja lisää joukkoon kastike. Sekoita hyvin. Lisää muut aineet. Anna jäähtyä ensin huoneenlämpöiseksi ja sitten jääkaappikylmäksi. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.



Tämä salaatti lähti evääksi veneily- ja kalastusretkelle. On aina ihan pirun siistiä lähteä katselemaan uusia maisemia, sivuseikka on se tuleeko sieltä kalaa, mutta pelkkää plussaahan se on jos sitä löytyy.



Eväät on tietenkin joka reissun kruunu. Tällä kertaa salaatin lisäksi söimme jääkaapista löytynyttä 👉 parsa-pekonipiirakkaa. Kahvin kanssa meillä oli mustikkapiirakkaa, mutta se ohje vaatii vielä vähän kehittelyä, joten sitä en tänne vielä jaa.



Kalastuksen ja evästyksen lisäksi veneretkillä pitää vähän tutustua myös ympäristöön. Tällä kertaa tehtiin saaripysähdys Sandön saarelle, joka kuuluu myös Saaristomeren kansallispuistoon. Sandön on osa Salpausselän harjumuodostelmaa, ihan niin kuin 👉 Jurmokin.




Kaunis, pieni saari, jossa olisi aikaa saanut kulutettua tunnin jos toisenkin. Jos olisi Viski ollut mukana reissussa, olisin ehdottomasti halunnut lähteä saaren ympäri kierrokselle. Rannat oli ihanaa hiekka- / pikkukivirantaa. Kamera ja eväät vaan mukaan ja tossua toisen eteen.



Saarelta löytyi myös tulentekopaikka, vessa sekä pöydät ja tuolit. Myös telttailu saaressa on sallittua.


Veikkaanpa, että kesäaikaan saarella ei ole yhtä autio tunnelma kuin mitä siellä nyt oli. Tuonne on kyllä päästävä uudestaan, mutta mielellään juuri tällaiseen "ei-ruuhkaiseen" aikaan.



Ja löytyihän illan tunteina sentään yksi kalakin. Olin vähän jo menettänyt toivoni ja sitä myöden omat heitotkin alkoivat olla vähän sitä sun tätä. Ajatuksella vielä yksi heitto ja sit saa riittää. Ja sehän riitti, sieltä kivenkolosta nappasi 60 cm meritaimen kiinni. Mulla on takana niin kirveleviä kalakarkuutuksia että jalat tärisi jännityksestä, jäisikö tämäkin tärppi taas pelkäksi karkuutukseksi. Mutta wuhuu, tämä kala saatiin haaviin saakka.



Ja sehän oli kuin olikin taas rasvaevällinen taimen, eli hän sai jatkaa elelyään Saaristomeren upeassa vesistössä edelleenkin!



Tuo kala kyllä kruunasi tämän reissun. Maisemat oli upeimmat taas hetkeen, ruoka oli hyvää eikä seurassakaan ollut valittamista. Näitä "tutkimusmatkoja" lisää kiitos!!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)