Suunnitelmissa oli tehdä raparperipiirakkaa, mutta koska raparperia ei juuri siihen hätään ollut, piti tyytyä mustikkapiirakkaan (pakastemustikoista). Tähän piirakkaan voi siis hyvin käyttää mitä tahansa marjoja. Veikkaanpa että vadelmastakin tulisi aika hyvää.
Vaniljainen mustikkapiirakka
pellillinen
Pohja:
3 munaa
3 dl sokeria
1½ dl maitoa
100 g sulatettua voita
4½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
500 g pakastemustikoita
hieman perunajauhoja (jos käytät pakastemustikoita)
Kuorrutus:
1½ dl sokeria
5 tl vaniljasokeria
3 rkl perunajauhoja
2 dl kermaa
4 rkl voita
Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Lisää maito ja voisula. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet varovasti taikinaan. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Ripottele perunajauhossa pyöritetyt mustikat taikinan päälle. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.
Tee kuorrutus, kun olet ottanut piirakan uunista. Yhdistä kuivat aineet kattilassa. Lisää kylmä maito ja kerma voimakkaasti sekoittaen. Lisää voi. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos saostuu kiisseliksi. Kaada nopeasti hieman jäähtyneen piirakan päälle, levitä lastalla.
Työpäivät on ollut niin kiireisiä, että ei juuri kissaa ole ehtinyt sanomaan. Onneksi iltaisin on saanut nollattua päätä kun on ollut kaikkea kivaa tekemistä. Keskiviikkona käytiin veljen pojan kanssa vähän lenkillä, syömässä ja jätskillä. 😍
Ja eilen käytiin ihan oman perheen voimin lenkillä ja torikaffella.
Ai että nautin, kun Viskin jalka kestää taas pieniä lenkkejä. ❤
Vielä en uskalla tuulettaa että vaara olisi ohi, mutta ainakin nautin täysin sydämin nyt kaikista pienistäkin lenkeistä mitä saadaan yhdessä tehtyä.
Cartivettiä voin muuten myös suositella Viskille. Tippa söi sitä nuorempana, kun sillä oli polvivaivoja. Hevoset, kun siirtyivät laiduntamaan ja lopetin syöttämisen niin ei mennyt montaa päivää niin vaivat palasivat. Testailin tätä pariin otteeseen ja näin kävi aina. Oliskohan siinä noin viikko mennyt, kun aloitti syöttämisen niin vaiva taas helpotti. Taukoihin oli syynä se, että Cartivet on melko hintavaa. Kengittäjäkin huomasi Cartivetin tuovan Tipalle helpotusta, koska kengitykset sujuivat paremmin. Tipalla onneksi lihasmassan kasvaessa vaiva helpottui itsekeen. Myös iäkkäämmälle hoitohevoselleni aikoinaa tuota syötettiin ja hevonen alkoi ratsastaessa liikkumaan paremmin. Cartivettiä myydään koirillekkin jauheena ja tablettina. :)
VastaaPoistaKiitos vinkistä! <3 Tästä tuotteesta olen kuullut, mutta ei ole mitään käyttökokemuksia. Jimi söi aikanaan saman valmistajan Lypromaxia, mutta hänellekään en tätä cartivetiä tajunnut testata.
PoistaPitääkin laittaa heti tilaukseen.