perjantai 29. huhtikuuta 2022

Pääsiäinen 2022


 Täytyy sanoa, että pääsiäinen meni tänä vuonna vähän "kuplassa", en edes oikein tajunnut että elettiin pääsiäisaikaa. Yleensä on tullut leivottua jotakin pääsiäisleivonnaisia, joka omalta osaltaan on viritellyt pääsiäisfiilikseen. Nyt leipominen vähän jäi, vaikken keittiöstä ihan kokonaan malttanutkaan pois olla. 


Meillä kävi pääsiäislauantaina kylässä ystäviä sekä tytön setä ja täti perheineen ja toinen mammoista. Ja pääsiäismaanantaina kävi mun vanhemmat. Muuten ollaan ihan vaan rauhoituttu kotiin ja opeteltu vähän tutustumaan toisiimme tuon uuden perheenjäsenen kanssa.


 

Kärrylenkkejä on tehty heti kotiutumisesta saakka. Tai mun ulkoilua vaunujen kanssa ei lenkkeilyksi alkuun voinut kutsua. Menetin synnytyksen yhteydessä yli 2 litraa verta, jonka johdosta hemoglobiini laski lähelle 60. Eli olo ei vieläkään ole ihan timanttinen. Vauvan kyllä jaksan hoitaa ja kodinhoitokin jo sujuu, mutta maratonia en ihan vielä lähtisi juoksemaan. 😁


Kotipihalla on ollut aikamoiset kevättulvat taas. Viskissä on kova piteleminen ettei mene ajamaan sorsia rannasta niin että ui vielä varmuudeksi muutaman metrin niiden perässä. Vesi on turhan kylmää vielä uimishommiin. Tai ainakin tuollaisen vanhan miehen nivelille käy kovasti tuo kylmässä vedessä lotraaminen.


Pääsiäissunnuntaina tehtiin ruokaa muurikan kanssa, koska miksipä ei - ulkona keli oli mitä mainioin. Tänä vuonna kyllä pääsiäisen lomailijoita hellittiin aurinkoisilla keleillä. 💛


Ja minä sain maistaa raskauden jälkeisen ensimmäisen omenasiiderin - *slurps* 😋 sitä olin odottanut. Suu napsasi pitkin raskausaikaa kylmän ja hapokkaan omppusiiderin perään ja vaikka tiesin, että eipä siitä yhdestä siideristä olisi vauvalle haittaa ollut, niin periaatteestakaan en sitä juonut. Mutta sitä paremmalle se nyt maistui! 😁


Pääsiäisen jälkeen meillä kävi rakas ystäväni, Kuvaus Jonnalan Jonna ottamassa meidän neidistä newborn -kuvat. Olimme ERITTÄIN tyytyväisiä kuviin! ❤ Onneksi ne otimme, jää hauska muisto sekä meille vanhemmille että neidille itselleenkin. Viskiä vähän harmitti kuvaustilanne, kun hänen lampaantaljansa varastettiin rekvisiitaksi. 😂


Ja huomenna juhlittaisiin sit jo vappua... APUA - mihin tää aika oikein menee. Tai siihen että syötä, vaihda vaippa, sylittele, nukuta ja toista sama monta kertaa päivässä. Ajan kulua ei oikein edes huomaa, kun elää vähän erilaisessa rytmissä tällä hetkellä. Veikkaan siis että meidän tämän vuoden vappu ei eroa muista päivistä millään tavalla. Paitsi ehkä jossain välissä syödään nakkeja ja perunasalaattia ja ehkä otetaan lasillinen kuohuvaa. Koska VAPPU ja elämä muutenkin hymyilee! 🎈😍


En halua lähteä juhlimaan
mihinkään hämärään kuppilaan.
Avaan kevääseen ikkunan,
siihen kukkakimpun asetan.
Lasillisen helmeilevää kohotan
Sulle hauskaa Vappua toivotan!
Birgit Ahokas

6 kommenttia:

  1. Lämpimät onnittelut pienestä suloisuudesta! On aina yhtä sykähdyttävää kun uusi ihminen syntyy. Teillä on nyt ihania ja ikimuistoisia hetkiä siellä. Toivottavasti kuntosi kohenee pikku hiljaa. Mukavaa vappua! t. Ella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Ella! ❤ Aikamoista tunnemylläkkää vielä tämä elämä, mutta eiköhän se tästä tasoitu kun tutustumme puolin ja toisin toisiimme paremmin. Kunto onneksi kohenee päivä päivältä. :) Oikein mukavaa alkanutta toukokuuta! ❤

      Poista
  2. Voi kuinka söpö tyttö! Toivotan sinulle pikaista toipumista ja ihanaa toukokuuta koko perheelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne ❤ ja sitä samaa sinulle - oikein ihanaa toukokuuta! ❤

      Poista
  3. Voihan Viski! :D Onnenpoika kun saa haukata kahta jäätelöä yhtä aikaa :D Ihania vauvakuvia ♥ Ja kylläpä näyttää kivalta nuo teidän lenkkimaastot. Siellä voi ihan rauhaksiin kävellä ja hankkia voimia takaisin. Aikamoisen paljon verta menetitkin synnytyksessä! Kuulostaa hurjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen jäätelö oli kyllä tarkoitettu mulle, mutta kuvauksen tiimellyksessä Viski saattoi vähän sitäkin maistaa... ;) Meidän lenkkimaastot on kivat heti teiden kuivuttua ja näin valoisilla keleillä. Syksyn pimeydessä on kyllä välillä ikävä katulamppujen ääreen, kun mielikuvitus alkaa laukkaamaan että keiden kaikkien kanssa siellä pimeydessä tuleekaan kuljettua! :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)