Savulohipiirakka (pellillinen)

Tästä piirakasta tuli kyllä heittämällä mun suosikki! Maku oli just eikä melkein kohdallaan. 

Eli kannattaa suosiolla tehdä tämä pellillinen kerralla. Toki ainekset puolittamalla saa tehtyä myös tavalliseen piirakkavuokaan. 

Kiitos taas Tarulle (Tarun Taikakakut) reseptivinkistä 😘

Savulohipiirakka

pellillinen

Pohja:

 250 g maitorahkaa
250 g voita
4½ dl vehnäjauhoja (tai gluteenitonta jauhoseosta)
1 tl leivinjauhetta
(ripaus suolaa)

 Täyte:
2 prk (á 200g) raejuustoa
2 prk (á 120g) smetanaa
2 kananmunaa
2 rkl sitruunan mehua
½ tl valkopippuria
1 tl suolaa
300-400 g lämminsavulohta
1 dl tilliä (maun mukaan)
1 dl juustoraastetta


Sekoita/nypi keskenään pehmeä voi ja jauhot. Lisää lopuksi rahka. Käytä käsittelyssä reilusti jauhoja kun kaulitset ja painelet taikinan pellille.
 Sekoita raejuustosta, smetanasta, kananmunasta, sitruunan mehusta, suolasta ja pippurista massa. Levitä tämä seos tasaisesti pohjan päälle. Paloittele sitten tähän päälle savukala, silputtu tilli ja juustoraaste.
Paista 200 asteessa alatasolla n. 30 minuuttia.
 

Tarjoa keitetyn kananmunan ja silputun punasipulin kanssa.

Kesäloma alkoi vauhdikkaasti viikonloppuna Espoo-Helsinki -akselilla. 

Läheskään kaikista paikoista ei tullut otettua valokuvia, joissa tuli käytyä. Tässä kuitenkin muutamia paikkoja.

Vihdoinkin pääsin käymään Bodomjärven murhapaikalla. Vitsit että on ollut kaunis paikka järkyttävän kolmoismurhan näyttämönä. ❤

Oittaa oli muutenkin kiva paikka. Sinne on ehdottomasti mentävä uudestaan. Harmillisesti en ottanut yhtään muuta kuvaa sieltä. Käytiin myös syömässä Ravintola Oittaan buffetissa. Oli edullinen ja maittava lounas.

Lounaan päälle pitää tietenkin juoda kunnon kahvit. Käytiin ensin Espoossa Bembölen kahvituvassa juomassa kahvit Bebe-leivosten kera ja siitä sitten vielä juomaan "jälkikahvit" Helsingin Regattaan. Ihania paikkoja molemmat. Bembölestäkin mielestäni otin kuvia, mutta en tiedä mihin ne ovat hävinneet. Jonnekin puhelimen syövereihin. 

Cafe Regatta oli ihana paikka täynnä pieniä kivoja yksityiskohtia. 

+tietenkin hyvät korvapuustit ja tummapaahtoinen kahvi 🍮 eikä maisemissakaan valittamista.

Espoon satamia ja uimarantoja tuli käytyä katsomassa useampiakin. Tässä kuvia Haukilahdesta sekä Nokkalasta. 

Kiitokset isäntäväelle, joka sinnikkäästi jaksoi meitä kierrättää kahviloissa ja merenrantapaikoissa!! 😘

P.S. Lauttasaaren Casa Maressa on ihan törkeen hyvät pizzat!

Hyydytetyt lohileivokset

Työkaveri täytti 40vee ja mikäs sen parempi lahja, kuin leipoa jotakin synttärisankarille mieluisaa.
Ja koska sankari on lappalainen, niin tykkää (tietenkin) kala ja riista jutuista. Kala on itelle mieluisampi, niin päädyin sitten tekemään näitä Celebration Treats 4U -blogista löytyneitä hyydytettyjä lohileivoksia.
Nämä olivat kyllä erityisen näppärää tarjottavaa. Ja mielestäni suht näyttävän näköisiäkin. Sankari oli ainakin erittäin tyytyväinen ja sehän se oli tärkeintä!

Hyydytetyt lohileivokset

10 kpl

130 g leipämuruja (ruisleivästä tai saaristolaisleivästä, reunat pois leikattuna)
4 rkl voita, sulatettuna

4 liivatelehteä
3 rkl limen mehua
1 prk/200 g Crème Fraichea
1 prk/250 g kermarahkaa
1 dl turkkilaista jogurttia
2 rkl tuoretta korianteria, silputtuna
250 g kylmäsavulohta, pieninä paloina (jätä pieni osa koristeluun)
1 punasipuli (jos oikein suuri, puolikas), pieninä paloina
2 kevätsipulin vartta, silputtuna
1/2 (luomu)limen kuori raasteena
mustapippuria ja suolaa maun mukaan

Mittaa monitoimikoneeseen tai vastaavaan leipä, josta olet poistanut reunaosat. Aja pieneksi muruksi leipäpalat. Sulata voi esim. mikrossa ja sekoita se leipämuruihin. Jätä odottamaan.
Leikkaa  20 kpl pitkulaista suikaletta pakastepussista/tuorekelmusta ja aseta ne ristiin kymmenen muffinsikolon pohjalle.
Upota liivatelehdet kulhoon pehmenemään kylmään veteen 5-10 minuutiksi.

Mittaa kulhoon Crème Fraiche, kermarahka, jogurtti ja limen kuoriraaste.
Leikkaa/hienonna punasipuli, lohi, korianteri ja kevätsipuli ja lisää ne rahkaseokseen. Kylmäsavulohien suolaisuudessa on aika paljon eroja, joten voi olla, ettei suolaa tarvitse laittaa ollenkaan. Siksi kannattaa maistaa ensin ja sitten vasta tarvittaessa lisätä suolaa. Mausta mustapippurilla ja suolalla ja tarkista maku.

Kuumenna limenmehu mikrossa/kattilassa ja liota siihen käsin kuivaksi puristamasi liivatelehdet. Jätä hetkeksi jäähtymään ja sekoita sitten täytteen sekaan huolellisesti.
Lusikoi noin 1,5 - 2 rkl lohihyytelöä esivalmistelemiisi muffinsipellin koloihin ja painele seos teelusikan avulla tasaiseksi. Kun olet annostellut kaiken lohihyytelön, ripota jokaisen hyytelön päälle noin 2,5 tl leipä-rasvaseosta päälle. Painele taas teelusikalla leipämuruseos tiiviiksi.
Peitä muffinsipelti muovilla ja laita muffinsipellin päälle raskas leikkuulauta tai vastaava. Laita jääkaappiin hyytymään useaksi tunniksi/seuraavaan päivään.

Jos sinulla oli leikkuulauta lohileivosten päällä painona, kumoa leivokset sille, kääntämällä muffinsipelti ylösalaisin. Muuten ota joku tasainen alusta, jolle voit kumota leivokset. Ota varovasti muovisuikaleet pois ja koristele mieleiselläsi tavalla ennen tarjolle laittoa.
Koristele kylmäsavulohella, punasipulisilpulla ja korianterilla.

Isäntä huomautti, että hänen makuunsa näissä leivoksissa oli vähän liikaa tuota limenmehua. Jos lime ei oikein uppoa, niin vaihtakaa sitruunaan TAI vähentäkää ihan hiukan tuota mehun määrää. Itsekin sain yhdestä limestä irti vain n. 2 rkl mehua. Silti se limen maku oli aika hallitseva. Itseä se ei häirinnyt eikä sankariakaan.

Nämä ovat erityisen näppärä tarjottava esim. YO-juhliin, joissa porukkaa voi lapata koko päivän ajan. Näitä on näppärä lisätä tarjolle aina sitä mukaa kun niitä menee. Jos laitat aamusta voileipäkakun pöydälle ja illalla tulee viimeiset kahvivieraat, niin voi olla että illalla se voileipäkakku alkaa oleen jo eilisen päivän tavaraa, etenkin jos siinä on käytetty majoneesia.

 
Makeaksi tarjottavaksi synttärisankarille tein Pätkisrullan.
Eikä se pettänyt taaskaan, nam nam!!

Pakko vielä vähän kertoa lauantaisesta "seikkailusta". Lupasin kummitytölleni 11-vee lahjaksi, että vien hänet Reckless Loven keikalle. Ja kun sitten Helsingin Nosturissa oli ikärajaton Monster Double -kiertua, jossa keikan vetivät 69 Eyes ja Reckless Love, niin mentävähän se oli.
Ja niin oli kummityttö tyytyväinen! ♥ Etenkin kun sai vielä keikalta mukaansa Reckless Loven T-paidan,  kassin, hihamerkin ja vielä valokuvan Reckless Loven rumpalin kanssa.

Kiitos Hessu Maxx! 💋

Ja ehkä olin itekki ihan vähän onnellinen, kun näin Olli Hermannin niin läheltä.... :D

Olen kyllä niin ylpeä tuosta kummitytöstäni. Hän ei mene massan mukana, vaan kuuntelee just sitä musaa mistä tykkää ja pukeutuu just niinkun tykkää!
TÄÄLTÄ voit käydä lukemassa meidän edellisestä seikkalustamme Radio-Rock risteilyllä.
Siinä on kasvamassa kyllä sellainen rokkimimmi, että oksat pois!

Ehkä ihan hiukan nauratti tuolla Nosturissa muutaman naisen arvostelut, kuinka edesvastuuton olen kun toin nuoren tytön tuollaiseen paikkaan. Ja ainoat känniläiset häiritsijät koko iltana olivat juuri nämä kyseiset n.50-vuotiaat naiset. Ehkä tälläinen tilaisuus ei olisi sallittu, mikäli keikkajärjestävät näkisivät siinä olevan jotain pahaa tuollaiselle nuorelle tytölle. Reckless Loven keikka alkoi jo klo 21 ja heti sen perään 69 Eyes ja keikkasetit olivatkin jo ohi klo 00.00. Normaalistihan keikat alkavat vasta tuossa puolenyön aikoihin. 

69 Eyes.

Kiitokset Monster Double bändeille, tullaan toistekin teidän keikoille!! 👊

Punajuuri-fetajuustopaistos

Vitsit että mun päivitykset laahaa pahasti jäljessä. Kaikkea hyvää on tullut kokkailtua, etenkin tuossa viikonlopun aikana, ja oikein kutkuttaa jo päästä niitä tänne kirjailemaan. Mutta kaikki aikanaan. Tässä tulee nyt ensin punajuurilaatikon ohje, jota tuli tehtyä tasan viikko sitten. Meillä oli iso purkillinen tölkkipunajuurta jääkaapissa. Sitä vähän jäi isännän 30 vee synttäreille tehdyistä rosollista ja punajuurisalaatista. Samoin jäi vähän smetanaa. Ja kas kun kävikin hyvä tuuri, ja silmiin otti Ketoosiin -blogista tälläinen punajuuripaistos. Tämä oli alkuperäisessä ohjeessa tehty Aurajuustosta, ja siitä minäkin tämän olisin kaikista mieluiten tehnyt. Mutta joku (lue:minä) juustohiiri oli käynyt syömässä paketillisen juustoa pois jääkaapista, joten pakko oli tyytyä fetajuustoon. Eikä ollut huonoa näinkään - ei ollenkaan.

Punajuuri-fetajuustopaistos

25g voita
700g tölkkipunajuurta kuutioina
2 sipulia
4 valkosipulin kynttä
120g smetanaa
150g fetajuustoa (tai aurajuustoa)
1tl mustapippuria
2rkl balsamico-etikkaa
juustoraastetta
rakuunaa

Kuutioi sipuli ja kuullota kevyesti suuressa pannussa. Lisää valutetut ja huuhdellut punajuurikuutiot ja paista hetki sekoitellen.
Lisää smetana, aurajuusto, etikka sekä pippuri ja sekoita hyvin, niin että kaikki juusto sulaa ja seoksesta tulee tasaista.
Kaada seos uunivuokaan, ripottele päälle juustoraastetta sekä reilusti rakuunaa ja paista 200-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.

Nautimme punajuuripaistosta superherkullisen Mustapekkapossun kanssa. Vitsit tuota possua pitää tehdä taas uusiks heti kun saa vaan possua jostain edullisesti!! Niiiiiiiiin taivaallisen hyvää.

Ja tämän annoksen voimalla jaksoikin nauttia Volbeatin keikasta Helsingin Hartwall-areenalla. Vitsit että oli hyvä keikka ♥
Viime keikasta olikin aikaa jo vierähtänyt melkein kolme vuotta.

Yötä olimme tällä kertaa GLO-hotel Kluuvissa ja täytyy sanoa, että oli aika täydellinen aamupala siellä!! Ihan just ja just sai vatsansa täyteen.... ☺

Ristiin rastiin Viaporia

Eilen oli määrä lähteä noutamaan isäntä kotiin Helsingistä ja samaan reissuun olikin hyvä yhdistää käynti Suomenlinnassa. Viime kesänä siellä pikaisesti kävin kummitytön kanssa, mutta kauan on jo haaveissa siintänyt mennä sinne ihan ajan kanssa ja ottaa kamera mukaan. Tälläkin kertaa tuota ajan kanssa menoa hieman haittasi vesisade. Oli odotettava että Forecan lupaama ilta-auringonpaiste alkaa ja sit vasta menoksi kohti Suomenlinnaa. 

Viskille käynti Suomenlinnassa oli ihan ensimmäinen ja niinpä Suomenlinnan lautallakin hän oli ekaa kertaa. Mutta Viskihän on niin tottunut reissaaja, että ei tunnu missään tuollaiset lauttamatkat ja ihmisryysikset.

Tällä kertaa kiersimme Suomenlinnassa Iso Mustasaaren, Kustaanmiekan ja Susisaaren ympäri. Ensi kertaa jäi vielä odottamaan Pikku Mustasaari ja Länsi-Mustasaari.

Suomenlinnassa oli ihanan vehreää. Vanhojen talojen, pienien kujien ja kaiken sen vehreyden keskellä kävellessä ei aina oikein tajunnut edes, että minähän olen nyt Suomessa. Hyvin olisi voinut luulla olevansa jossain Etelä-Euroopan maassa. Mitä nyt ehkä kirpakka ilma välillä muistutti, että Pohjolassa ollaan.... :)

Minulla oli repussa Suomenlinnan opaskirja, jonka olin ihan tätä reissua varten lainannut kirjastosta. Mutta haasteita kirjan lukemiseen matkan aikana aiheutti puuttuvat kädet. Yksi käsi piteli Viskin hihnaa ja toisessa kädessä oli kamera. Mihis sen opaskirjan olisi sit enää saanut! :) Ensi kerralla pitää ottaa reissuun mukaan sellainen kaveri, joka ei marise vaikka kilometrejä kertyy kävellen kymmenen jos toinenkin kymmenen, sekä ystävällisesti jaksaa pitää Viskin talutusremmistä kiinni. Näin saisi itse keskittyä enemmän valokuvaamiseen sekä opiskella vähän samalla paikan historiaa. Ja sitä kautta vierailustakin saisi varmasti vielä enemmän irti.

Kustaanmiekka on kyllä niin upea paikka. On se käsittämätöntä, että kuinka pienestä välistä laivat itsensä luovivat satamaan. Kovalla merenkäynnillä saa varmaan aika tarkkana olla, ettei tule kosketusta Kustaanmiekkaan tai toisella rannalla sijaitsevaan Vallisaareen.

Harmillisesti osa noista Kustaanmiekan "tykkidyyneistä" oli reerattavana, eli sortumisvaaran vuoksi niihin ei ollut asiaa mennä. Niistä vaan on niin kivat näkymät merelle, että harmi sinänsä. Mutta toisaalta hienoa, että Suomenlinnasta pidetään niin hyvää huolta. 

Suomenlinna on ilmeisen suosittu juhlapaikkana, koska törmättiin ainakin kahteen eri juhlaseurueeseen. Ja mikäs sen hienompi miljöö pitää juhlia.

Samaan aikaan Suomenlinnassa vietettiin myös Viaporin Tuoppia eli purjehduskilpailua puuveneillä. Vierasvenesatama oli täynnä toinen toistaan hienompia puupaatteja ja tunnelma rannalla oli muutenkin ihan katossa.

Itselläni oli tarkoituksena lähteä Suomenlinnasta niin, että saisin lautalta kuvata hienoa auringonlaskua. Toisin kävi, myöhästyin. Mutta kun siellä oli vaan niin kiva rauhaksiin tepastella sinne tänne ja ihastella upeita maisemia. Kaiken lisäksi siellä oli aika vähän ihmisiä (muualla kuin tuolla Viaporin Tuopissa), että sai ihanan rauhaksiin mennä ja katsella. Pahimpaan turistirysiisaikaan vierailusta ei varmastikaan nauti ihan samalla tavalla.

Kiitos Suomenlinna, tulemme varmasti takaisin! ♥ ..ehkä jo syksyllä...