Gratinoitua possupataa & loppiaistulia

Sisäpakastimen tyhjennys jatkuu. Loppiaisena pakastimesta napattiin possun ulkofilettä ja siitä valmistui Kotiäidin 3K -blogin ohjeella gratinoitua possupataa. Tähän olis sopinut oikein passelisti myös broileri possun tilalle. Minä söin tätä riisin kanssa ja isäntä sekä riisin että perunan kanssa. Molempi parempi kuulemma! :) 

Ja nyt kun tätä ohjetta tässä kirjoittelin ylös niin tajusin, että multa unohtui kokonaan laittaa nuo herkkusienet. No, ensi kerralla sitten... Mutta kannattaa yrittää muistaa laittaa nekin, sopivat tähän ihan varmasti.

Gratinoitu possupata 

500 g possun ulkofilettä

2 siivua pekonia

1 tölkki kokonaisia herkkusieniä

1 sipuli

2 valkosipulin kynttä

1 punainen paprika

mausteita (suola, grillimauste, mustapippuri, sinappi)

1-2 rkl vehnäjauhoja (käytin maissitärkkelystä)

1-2 dl vettä

2,5 dl ruokakermaa

 emmental-juustoraastetta

Leikkaa possun ulkofilee suikaleiksi. Pilko sipulit, paprika ja pekonisiivut. Ruskista ensin pekonit pannulla, lisää silputut sipulit, paprikat ja herkkusienet. Kääntele hetki pannulla ja ota syrjään. Ruskista possusuikaleet ja mausta ne. Ripottele lihojen päälle vehnäjauhot ja ruskista vielä hetki. Lisää syrjään otetut jutut takaisin pannulle, kaada vesi joukkoon. Jos käytät maissitärkkelystä, liota se ensin veden joukkoon ja kaada sitten vasta lihojen joukkoon. Hauduttele hetki, lisää sitten ruokakerma ja anna vielä hautua kannen alla jonkin aikaa. Kaada ruoka uunivuokan, ripottele päälle juustoraaste ja gratinoi 225 asteisessa uunissa, kunnes juusto saa väriä. 

Loppiaisena meille tuli hinku lähtee jokea pitkin lenkille, mutta onneksi tuo isäntä kävi ensin testaamassa jään paksuutta.

Jäätä oli ihan rannassa noin 10 senttiä, mutta heti kun meni vähän kauemmas rannasta, jään paksuus oli enää 5 cm. Ja yhdessä kohtaa meni jo jalkakin läpi jäästä, vaikka oltiin suht rannassa. Eli ei asiaa vielä jäälle!!!!

Loppiaisena sytyteltiin taas perinteisiä Härkätien loppiaistulia. Me ei tänä vuonna laitettu kuin roihuja tienviereen ja pihatielle kynttilöitä muovisiin "jäälyhtyihin". 

Niin ja poltettiinhan me puuta myös nk. jätkänkynttilöissä ja yhdessä padassa.

Kyllä tuli vaan luo tietynlaista tunnelmaa!! ♥

Sinappinen salaatinkastike

Taisin jo joulun jälkeen jotain mainitakin, että mulla heitti taas kilppariarvot häränpyllyä joulun jälkeen. Tai oikeastaan tää kaikki kaaos alkoi jo ennen joulua. Tai oikeastaan jo hyvin paljon ennen joulua. Nyt kun olen oikein ruvennut miettimään että mitä kaikkea sitä tuli suuhun pistettyä ja mitä ei. Salaatit ja kasvikset jäi aivan liian vähälle ja se on aiheuttanut tiettyjä juttuja ja ne taas aiheuttaneet tiettyjä juttuja x 100. Näin se vaan ihmisen kroppa toimii, että ei tarvitse tulla kuin pieni heitto balanssiin niin kaikki heittää häränpyllyä. Ainakin jos on jotain ongelmia ollut jo alunperinkin. Mutta nyt siis keskitytään siihen, että ruuat eivät sisällä pelkkiä kehoa happamoittavia juttuja, vaan myös niitä alkalisoivia. Siksi salaatit astuu taas erittäin voimakkaasti mukaan kuvioihin. Ja koska valmiita kaupan salaatinkastikkeita ei tee mieli enää ostella (kun on lueskellut tuoteselosteita), niin tekaisin sitten yhden version itse, ja erittäin hyväähän tämä oli. Ohje löytyi Kotikokista.

Sinappinen salaatinkastike

2 dl öljyä (oliivi/rypsiöljy)
4 rkl sinappia
0,25 dl vettä
2 rkl hunajaa
2 rkl sitruunamehua
1 tl mustapippuri rouhetta

Laita kaikki ainekset korkeareunaiseen kulhoon/mitta-astiaan ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi kastikkeeksi. Maista ja lisää aineksia tarvittaessa oman maun mukaan.

 Kaadoin valmiin kastikkeen pakasterasiaan, josta aina annostelen sitä pieneen nokalliseen kannuun. Tälläisessä kastikkeessa varmaan on ihan suht hyvä säilyvyys, mutta eipä taida meidän kastike ainakaan kovin kauaa tulla kaapissa vanhenemaan! :)

 

Viskiin ei pakkanen ole pahemmin purrut. Samalla tavalla olis pihalla kuin muutoinkin. Itse on vähän sitä himmailtava. En oikein tykkää että se makoilee kylmällä maalla. Eikä ole sopivaa takkiakaan mitä laittaa päälle. Jimiltä jäi viimotteen päälle hieno toppatakki, mutta sehän on Viskille aivan liian suuri! :)

 

 Kisut sen sijaan viihtyvät sisällä erittäin hyvin! :)
 

Mustikkapiirakka (vehnätön)

Lupasin uudeksivuodeksi leipoa jotakin makeaa syötäväksi kahvin kanssa. Oman haasteensa leipomiselle asetti mun viljattomuus ja talon emännän munaton ja maidoton ruokavalio. Muistan, että olen tälläisiä ohjeita johonkin reseptikansioon pistänyt, mutta kiireessä niitä ei tietenkään mistään löytynyt. Onneksi talon emäntä ilmoitti, että jos leivonnainen on paistettu, niin maito ja munakin on ok. Senpä takia päädyinkin tähän mustikkapiirakkaan. Tässä kuitenkin maitotuotteiden osuus jää suhteellisen pieneksi, kuin mitä olisi jäänyt esim. paistetussa juustokakussa.

Ohje on Tinskun keittiöstä. Muuten noudatin ohjetta, mutta vaihdoin tuon Pofiber perunakuidun kookosjauhoihin. Minusta kookosjauhot sopivat erinomaisen hyvin makeisiin leivonnaisiin.

Mustikkapiirakka (vehnätön)

Pohja:

125 g sulatettua voita

1,5 dl karppisokeria / tavallista sokeria

2 d mantelijauhoa

1 dl Pofiber perunakuitua / 4 rkl kookosjauhoa

1 kananmuna

0,75 dl maitoa

1 tl leivinjauhetta

hieman vaniljajauhetta

Täyte:

n. 4 dl mustikkaa

200 g kermaviiliä

½ dl tai maun mukaan karppisokeria/tavallista sokeria

1 kananmuna

1 rkl sitruunamehua

vaniljajauhetta mausteeksi

HUOM! Täysin maidottomaksi reseptin saa käyttämällä pohjaan maidotonta margariinia ja kasvipohjaista "maitoa" sekä vaihtamalla kermaviilin esim. soijajogurttiin.

Sekoita kaikki pohjan aineet sekaisin keskenään. Kaada taikina piirakkavuokaan.
Esipaista pohjaa noin 10 min 200 asteisessa uunissa. Levitä mustikat esipaistuneen pohjan päälle.
Sekoita muut täytteen ainekset keskenään ja kaada mustikoiden päälle.
Paista uunin alatasolla 180 -200 asteessa noin 25 min tai niin kauan kun täyte on hyytynyt. Täyte saa olla vähän "tutisevaa"se jähmettyy vielä jäähtyessään.

PS. Varo käräyttämästä piirakkaa. Mantelijauho ottaa väriä melko helposti.

Esipaistettu pohja odottelee lisää mustikoita päälleen.

Piirakan kanssa sopii hyvin esim. vaniljajätski tai miksei joku ihana kanelilla maustettu kermavaahtokin, nam! ☺

Kissat on jostain ihmeen syystä viihtyneet hyvin sisällä. Kovilla pakkasilla tuskinpa on asian kanssa mitään tekemistä! :D Lauantaiaamuna laitoin molemmat kisut hetkeksi pihalle, että sain heistä vähän kuvia. Pimu menikin taas mielellään tarkistamaan autotallin hiiritilanteen, mutta Lyytiä ei oikein olis hotsittanut olla ulkona. Heti kun menin kyykkyyn, kuvausasentoon, istua pönötti kissa jo sylissä. Yritä siinä sit jotain kuvia niistä ottaa! :)

Elämää Koivurannassa vuonna 2015

Käydään nyt vielä lyhykäisesti läpi mitä muuta Koivurannassa tehtiin vuonna 2015 kun vaan leivottiin ja laitettiin ruokaa.

Huhtikuussa käytiin lyhyellä pääsiäislomalla Ylitorniossa. Hiihdettiin ja nautittiin ihanasta, aurinkoisesta talvisäästä. Täällä etelässä satoi vettä, mutta onneksi noilla leveysasteilla nautittiin vielä talvikeleistä.

Huhtikuussa jouduimme luopumaan ihanasta kissastamme, Tyynestä!! ♥ Tyyne jäi auton alle, eikä muuta vaihtoehtoa ollut, kuin antaa hänen päästä haudan lepoon. Minulla meni jotenkin tosi pitkä aika käsittää, että en enää Tyyneä näe. Ikävä iski ihan toden teolla vasta muutamien kuukausien päästä. Tyyne oli kyllä rakkaista rakkain kissa. Lepää rauhassa Tyyne!!! ♥ 

Toukokuussa käytiin taas koko sakki Gotlannissa lomalla. En voi kuin suositella Gotlantia lomakohteena! Etenkin koiran kanssa matkustavalle. 

Toukokuussa ihana villikkomme Viski täytti 1-vuotta!! ♥

Aavasaksaa Ruotsin puolelta kuvattuna.

 
 Heinäkuun alussa tehtiin pikainen reissu pohjoiseen, Ylitornioon. Isäntä kalasti ja me Viskin kanssa lenkkeiltiin, se mitä hirveältä "ihmissyöjäötökkäparvelta" pystyttiin. Ei enää IKINÄ heinäkuun alussa Lappiin, ainakaan ilman kunnon myrkkyjä!! Kuvaussatokin jäi aika köyhäksi, kun ei kerta kaikkiaan voinut pysähtyä sekunniksikaan paikalleen, mutten olisi tullut syödyksi elävältä.

Kuva: Kata Puupponen, VorssaInk

Heinäkuussa ystäväni Vorssa Inkistä ikuisti Tyynen kuvan toiseen sääreeni. I love it ♥ 

Heinäkuussa meille muutti myös uusi perheenjäsen, Pimu. Pikkukissan nimi oli aluksi Lempi, mutta ei hän kyllä ollut yhtään "Lempimäinen". Kutsuimme häntä Pikku-Mustaksi, josta nimi lyheni aika pian Pimuksi. Pimu otti paikkansa laumassa todella nopeasti. Lyytillä oli vähän sopeutumisongelmia uuteen perheenjäseneen, mutta Feliwayn avulla nekin saatiin selätettyä. 

Syyskuussa käytiin perinteisellä patikkareissulla, joka suuntautui tällä kertaa Hossaan. Ja taas ollaan montaa kokemusta rikkaampia!! Kyllä metsäterapia vaan on ihan parasta ♥

Ja vaikka ja mitä muuta...mutta tässä kai ne tärkeimmät ja mieleenpainuneimmat!! ♥ 

Toivottavasti jaksat lukea meidän seikkailuista vielä vuonna 2016 vuonnakin!!

Mieleenpainuvimmat reseptit vuonna 2015

Kun oikein rupesi läpikäymään kaikkia viime vuonna tehtyjä juttuja, niin kyllä sitä taas aika paljon oli tullut erilaisia reseptejä kokeiltua. Tein nyt pienen kollaasiin mieleenpainuneimmista resepteistä. Juuri niistä joista luettuani omaa blogia taaksepäin, tuli sellainen tunne, että tuota on PAKKO tehdä uudelleen! :)

Taivaallisen hyvää kanapastaa tuli tehtyä tammikuussa. Ikinä en ole ollut mikään suuri pastanystävä, mutta tämä kastike vei kyllä kielen mennessään. Tehty hyvin simppeleistä aineksista, mutta ehkä juuri se olikin tämän jutun juju.

Tämän vuoden ehkä yksi herkullisimmista kakkujutuista oli kyllä ehdottomasti tämä "Snickers-piirakka", jota tein ensi kerran helmikuussa. Isäntä tasaisin väliajoin aina pyytää tätä leipomaan ja aina se häviää yhtä nopeasti parempiin suihin. Kehittelin tästä myös vehnättömän version.

Värikästä pastasalaattia tarjoiltiin jo meidän häissä vuonna 2013, mutta jostain syystä resepti jäi silloin kirjaamatta tänne blogiin. Tämä on kyllä sellaista pastasalaattien aatelia, ilman mitään majoneeseja yms. 

Samettista suklaajuustokakkua tein kahvipöytään, kun hyvä ystävä Ruotsista tuli perheensä kanssa kylään. Tätä suosittelen testaamaan heti kun mansikka-aika alkaa, nam!! On kyllä nimensä mukaisesti erittäin samettista kakkua. 

Maissikeitto taisi olla yksi ensimmäisiä vuonna 2015 tekemiäni kasviskeittoja. Ja tällä oli hyvä aloittaa, koska tämä oli ERITTÄIN herkullista! 

Jauheliha-enchilladat, tomaattinen maissisalsa ja guacamole olivat kyllä ehdottomasti viime vuoden parasta meksikolaista antia! Tässä setissä kaikki maut osuivat kohdilleen ja syöminen oli yhtä ilotulitusta. Jos arvostelut tuntuu vähän ylisanoilta, niin kokeilpaaka itse! :)

Mikäs sen parempi tapa aloittaa aamu, kuin herkullisella aamiaispiirakalla. Tämä oli ihan uusi tapa nauttia munat ja pekonit ja ei ollenkaan huono, ei... :)

Marinoitua kaalisalaattia tehtiin ekan kerran kesäkuussa ja se sai kyllä välittömästi pysyvän sijan meidän ruokapöydästä. Enää ei olla coleslawta muulla reseptillä tehtykään. Mielestäni tässä on tuplasti enemmän makua kuin niissä muissa kaalisalaattiohjeissa.

Mutakakkua Daim-kermalla nautittiin mun synttäreillä kesäkuussa ja siitä päätelleen, että kakku hävisi pienintä murua myöden, se ei voinut olla huonoa. 

Kesäkuussa tehty taimen-piparjuurikeitto jäi palavasti mieleen herkullisen maun takia ja tällä reseptilä onkin tullut keittoa tehtyä myös niin lohesta kuin muistakin kaloista. Jos ette ole vielä kokeileet, niin KOKEILKAA! Sitä ei ehkä ihan heti usko kuinka upean maun keittoon tuovat smetana, suolakurkut ja piparjuuritahna. 

Pastitsio ja itsetehty punajuurisalaatti on pakko mainita kun puhutaan viime vuoden mieleenpainuvimmista jutuista. Edullista ja niiiiiin herkullista ruokaa!! Ja tuo punajuurisalaatti vei kyllä 100-0 voiton Forssan punajuurisalaatista. 

Samettinen Aura-punajuurikeitto vie kyllä viime vuoden parhaimman kasviskeitto-tittelin. Tätäkin on tullut tehtyä jo monet kerrat uudelleen. Etenkin sen jälkeen kun hokasin, että säilykepunajuurista saa tehtyä myös oikein oivallisen keiton.

Heinäkuun lopulla jouduin muuttaamaan ruokavaliota eli peruna ja suomalaiset viljat jäi pois (sillon vielä tosin oli kaura kuvioissa, nyt ei enää sekään). Tuntui että tämä ruokavaliomuutos oli muille ihmisille kovempi pala kuin minulle itselleni. Mulle se avas taas uuden oven ihan täysin uusiin resepteihin!! :) Nämä vehnättömät riisipuurorieskat olivat kesällä aika kovaa huutoa. Korvaavat kyllä aika helposti karjalanpiirakat.

Erilaiset hotdogit oli ihana löytö! Näitä on tullut tehtyä jo kerran jos toisenkin. 

Siemennäkkäri oli kyllä ihan paras "leipälöytö". Tämä korvaa niin leivän, sipsit, popparit jne jne. Ihan täydellistä herkuteltavaa, ja hei, kaiken lisäks vielä terveellistä! :D 

Osterikastike oli kiva löytö ja tämä possua ja kasviksia osterikastikkeessa pääsikin kertaheitolla meidän luottoresepteihin. Pitääkin taas muistaa tehdä tätä!! ;)

Yhtä makujen ilotulitusta tämäkin ruoka - puolukkajäädyke ja kolakastike. Kaikista parasta tässä oli vielä se, että sain syödä kaiken ihan itse!! ;) 

Pohjaton tonnikalapiirakka oli yksi parhaista suolaisen piirakan resepteistä tälle vuodelle. Tästä on tehty jo monenlaisia variaatioita, mutta kyllä tämä tonnikalaversio taitaa edelleen pitää kärkisijaa. 

Vehnätön focaccia vei kielen mennessään ja tätä miettiessä odottelen kesää ja grillikautta ja kunnon salaattibuffettia mihin tämä leipä sopii kuin nenä päähän!!! 

Ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpinä mainittakoon suklaatryffelikakku Daimilla ja Baileysillä. Tämä pääsi kahvipöytään ihan sillä perusteella, että pohjaan ei tullut jauhoja ollenkaan. Ja tämä kyllä pääsee uudestaankin meillä kahvipöytään. Herkullinen, aikuiseen makuun olevan kakku, nam!! 

Olihan siinä niitä aika sikermä. Alkoikos jonkun reseptin kokeileminen kutkuttamaan jo jauhopeukaloa...?! :)