Unelmatorttu ranskanpastilleilla

Hyvää huhtikuuta! 🌞
 Tästä kääretortusta tuli ihan nostalginen fiilis. Muistan kuinka nuoruuden ystäväni Maria aina teki unelmatortun, jonka täytteeseen oli murskattu ranskanpastilleja. Ja tämä oli jo silloin niiiiiin superhyvää! Ja kun jäi yli ranskanpastilleja Pätkisrullan koristelusta, niin päätinkin vähän muistella vanhoja ja tehdä tätä kääretorttua. Marialle terkkuja, että yhtä hyvää oli vieläkin, kiitokset vaan reseptistä! ♥ 

Unelmatorttu ranskanpastilleilla

Pohja:

4 munaa

1½ dl sokeria
½ dl gluteenittomia jauhoja / vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
½ dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
Täyte:
200 g voita
2,5 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
2 keltuaista
ranskanpastilleja

 

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Siivilöi sekaan keskenään sekoitetut kuivat aineet ja kääntele taikina tasaiseksi. Kaada seos uuninpellille ja paista 225 asteessa noin 6 minuuttia. Kumoa torttupohja sokeroidun leivinpaperin päälle heti uunista ottamisen jälkeen. Irrota leivinpaperi. Anna jäähtyä liinalla peitettynä.
 Notkista voi vatkaimella ja lisää tomusokeri ja vaniljasokeri. Lisää keltuaiset ja vatkaa tasaiseksi. Mruskaa ranskanpastillit ja lisää ne kreemin joukkoon. Levitä kreemi pohjan päälle. Kääri leivinpaperilla tukien rullaksi. Anna jähmettyä jääkaapissa.

..ja koska epäonnen määrä tuntuu olevan vakio, niin nyt sit on ollut taas kissamurheita. Kiinnitin huomion jo perjantaina Pimun vessakäyttäytymiseen, ja se ei ollut ihan normaalia. Pimu saattoi tulla ulkoa sisälle ja mennä suoraan laatikolle. Ja yleensähän kissat eivät siis edes käytä sisälaatikkoa, vaan pyytävät aina ulos asioilleen.
Ja laatikossa ravattiin vähän väliä. Ja lauantai-iltana huomasin että pissa oli eriskummallisen tummaa. Kunnes sunnuntaina se sit oli jo ihan veristä. Yritä siinä sit tuumailla että onko tämä niin vakavaa, että pitää mennä heti sunnuntaipäivystykseen maksamaan itsensä konkurssiin, vai kestääkö odottaa maanantaiaamuun. Onneksi kotoa löytyi kissojen särkylääkettä, jota pystyi antamaan pahimpiin kipuihin ja odoteltiin maantaiaamuun.
Onneksi saatiinkin heti aika vakkarieläinlääkärillemme AB-klinikalle ja Pimu pääsi nopeasti hoitoon.

Kokeissa huomattiin, että munuaisarvot olivat hälyttävän korkealla. Pimu oli koko maanantain tipassa lääkäriasemalla ja sama tippameininki jatkuu nyt ainakin vielä tämän päivän. Vielä ei olla mitään diagnoosia saatu, että oliko arvojen nousu vaan ohimenevää, vai onko jo tullut jotain suurempaa vahinkoa. Mutta loppuviikosta ollaan varmaan jo asian kanssa viisaampia.
Pimu oli kuitenkin jo eilen oma pirtsakka itsensä. Ensimmäisenä piti tietenkin repiä siteet pois tassuista!

En tiedä mistä molempien kissojen yhtäkkinen sairastelu oikein johtuu, mutta nyt tein päätöksen, että siirrän myös kissat täysin raakaruualle. Heti sen jälkeen kun ollaan tultu reissusta. Reissun ajan saavat vielä syödä tuota normaalia ruokaansa. Ja toivotaan, että tuo Pimu toipuu täysin meidän reissuun mennessä. Muuten täytyy ottaa Plan-B käyttöön...