Ajeltiin Viskin kanssa lauantaina Turun seudulle, ystävän luo kahville. Mietiskelin siinä ystävän luota lähtiessä, että menisikö lenkkeilemään Naantaliin vai Ruissaloon. Onneksi miestiskelin ääneen ja minulle suositeltiinkin ehdottomasti Ruissaloa. Ja se olikin hyvä valinta. En ole Ruissalon rannoilla kävellyt sitten sen jälkeen kun Ruisrock oli vielä rock. Eli vuosia sitten. 😲
Keli oli sen verran harmaa, että se oli varmaan pelottanut enimmät ihmiset pois. Ja sehän sopi meille. Ennemmin vaikka kissoja ja koiria taivaalta, kun kävelemään ihmisten kansoittamille lenkkipoluille. Saaronniemessä saatiin olla lähes koko aika ihan kaksistaan. Oli ihana pysähtyä rantaan seisomaan, haistella merituulta ja vaan nauttia ❤
Viskikin selvästi nauttii meren läheisyydestä. Sitä ei tuulen tuiverrus haittaa, vaan malttaa istahtaa paikalleen ja vaan katsella merta. Ei näkynyt kuin yksi vene liikenteessä.
On kiva, että säilytetään tällaisia ulkoilupaikkoja, joissa jokaisella ihmisellä on oikeus olla lähellä merta. Yleensä merenrantatontit myydään yksityiskäyttöön ja monessa paikassa on hankala edes päästä rantaan. Toivottavasti Ruissalo pysyy aina tällaisena paikkana ❤
Poluilla kulkiessa Viskillä oli vauhti päällä, koska metsäpläntit suorastaan kuhisivat oravia. Ja tämä meidän metsäläinen "metsästän kaikkea mikä liikkuu" -tyyppi oli tietenkin ihan fiiliksissään.
Ja tiedoksi, että kyllä hän kulkee tällaisissa paikoissa aina hihnassa. Ainostaan kuvaustilanteessa otan hänet hetkeksi vapaaksi, jotta saan otettua kuvat ilman hihnaa.
Ja olihan se tietenkin pakko käydä kävelemässä myös Ranta-Promenadilla, kun täällä kerran oltiin. Harmillisesti vaan alkoi juuri hämärtää kun päästiin promenadille ja kuvat ovatkin vähän "suttua". Pitää kyllä ehdottomasti mennä joskus uudestaan, vähän vaan valoisammalla kelillä.
Tässä on ilmeisesti Ranta-Promenadin kuvatuin uimamaja. Siis tämä vaaleanpunainen. Ja onhan se hieno!! Tuo väri tuo tietenkin ihan oman mausteensa siihen.
Suurimmassa osassa huviloista oli pihalla kurpitsalyhtyjä palamassa. Mietiskelin vaan kävellessä, että itse en kyllä uskaltaisi Halloweenia näissä huviloissa juhlia. Veikkaanpa että taloilla on sen verran historiaa takanaan, että joku siellä joka tapauksessa kummittelee. Tai sit mulla vaan on vähän vilkas mielikuvitus... 👻
Ja pieni majakanvartija minussa nosti taas päätään... Vaikka tämä olikin tällainen pieni loisto, ei majakka, mutta silti. Näissä on vaan sitä jotain!!
Merenkulun historiaa. ❤
Tällä reissulla näimme ehkä 1/100 siitä mitä Ruissalolla on meille tarjota.
Sinne on siis mentävä uudelleen, seikkailut jatkukoon! 😉
Mukavaa marraskuuta!! 🌞
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)