Salami-paprikapizzakka

Tässä ihan huippuhyvä tarjottava esim. illanistujaisiin. Ihana sekoitus

pizzan ja piirakan parhaita puolia! Vähän sellainen pannupizzamainen tuo pohja.

Ja tuorejuusto tomaattimurskan sijaan tuo kivaa vaihtelua.

Ohje on Kinuskikissalta.

Salami-paprikapizzakka

Taikina:

3 dl rasvatonta maitoa

½ pkt hiivaa

1 tl suolaa

2 rkl öljyä

1 rkl siirappia

1 ½ dl kauraleseitä

6 dl vehnäjauhoja

Täyte:

150 g salamisiivuja

1 punasipuli

1 keltainen paprika

150 g paprika-chilituorejuustoa

1 tomaatti ohuina siivuina

fetajuustoa kuutioina

3 dl juustoraastetta

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna hiiva joukkoon. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut maitoon. Lisää suola, öljy ja siirappi. Sekoita taikinaan pienissä erissä kauraleseet ja vehnäjauhot ensin puuhaarukalla sekoittaen, sitten kädellä vaivaten. Anna kohota lämpimässä paikassa liinalla peitettynä täytteen valmistamisen ajan.

Kuutioi salamisiivut. Leikkaa punasipuli ja paprika suikaleiksi. Kuullota kasviksia pannulla öljytilkassa, kunnes ne ovat pehmenneet jonkin verran.

Kauli taikinasta leivinpaperin päällä iso, pyöreä levy. Vedä levy leivinpapereineen pellille. Sivele pinnalle paprika-chilituorejuustoa. Levitä päälle sipuli-paprikasuikaleet, salamikuutiot, tomaattisiivut ja fetajuusto. Ripottele pinnalle juustoraaste. Taita reuna parin sentin matkalta täytteen päälle ja painele sormella ryppyjä.Kohota liinan alla 10 minuuttia. Voitele reunat munalla ja ripottele reunoille kauralesettä koristeeksi.

Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 20-25 minuuttia.

Some-munakasta & sämpylöitä

 Ilta-Sanomissa kohuttiin kovin Henri Alen Twitterissä kirjoittamasta munakkaasta, tästä siis nimi some (sosiaalinen media) munakas.

Päätin kokeilla ohjetta, ja aivan erinoimainen munakashan tällä ohjeella tuli.

Tein ohjeen kaksinkertaisena, eli käytin 6 munaa. Näin sain sen riittämään hyvin kahdelle henkilölle.
Munakas sai kaverikseen pekonia & saaristolaisleipää (KLIK) savulohiterriinin kera (KLIK).

Eli tässä Alenin twiittaama munakasohje kokonaisuudessaan:

"Täydellinen munakas on kuohkea kuin souffle, kiiltävä ja kostea. Jos se ei ole pannulta lautaselle 50 sekunnin aikana, on se ylikypsä

1. Riko kolme munaa astiaan, lisää 0,5dl kuohukermaa. Riko rakenne haarukalla, mutta vain hieman. Mausta suolalla.

2. Varaa itsellesi puuhaarukka, tai lasta jossa reiät. Näillä sekoittaessa munakasmassa menee niistä läpi ja kuohkeutuu.

3. Kuumenna pannu niin kuumaksi että se savuaa. Ja nyt nopeaa toimintaa. Lisää lusikallinen voita ja heti munakasmassa pannulle.

4. Liikuta pannua rauhallisesti eteen ja taakse hellalla, samalla kokoajan sekoittaen massaa voimakkaasti puuhaarukalla.

5. Kun munakas alkaa näyttää reikäiseltä, lopeta puuharukalla sekoittaminen. Liikuta pannua edestakaisin jolloin munakas kokoontuu taas.

6. Poista liedeltä ja laita keskelle täytettä jos haluat, esim. Juustoa. Taita taskuksi ja nauti heti.

Munakkaan teko perustuu kuumaan pannuun ja munamassan liikkeessä pitämiseen. Eli nopeasti kypsytys, ja vispauksella kuohkeus."

Henri Alen kertoo oppineensa munakkaan ohjeen toiselta huippukokilta, Markus Maulavirralta.

Sämpylöiden ohje löytyi tällä kertaa Skorpionin keittiöstä. Juuritaikina ehti lepäämään noin 4 tuntia ennen sämpylöiden valmistusta.

Kauraiset sämpylät juureen

Juuritaikina:

5 dl vettä

25 g tuorehiivaa

5 dl vehnäjauhoja

Sämpylätaikina:

2 tl suolaa

½ dl rypsiöljyä

2 dl kaurahiutaleita (käytin neljänviljan hiutaleita)

4 dl vehnäjauhoja

2 dl graham-jauhoja

Sekoita kädenlämpöiseen veteen tuorehiiva. Lisää jauhot ja peitä kulho tuorekelmulla. Anna juuritaikinan käydä vähintään ½ tuntia. Juuritaikinan voi tehdä myös edellisenä iltana ja sämpylät voi leipoa sitten seuraavana päivänä. Juuri on valmis, kun taikina kuplii ja tuoksuu happamalle.

Sekoita juuritaikinaan suola, rypsiöljy ja kaurahiutaleet. Anna turvota hetki. Lisää loput jauhot ja vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista. Peitä leivinliinalla ja anna kohota ½ tuntia.

Leivo kohotetusta taikinasta n. 18 kpl sämpylöitä. Nosta uunipellille leivinliinan alle kohoamaan ½ tunniksi. Voitele kohonneet sämpylät vedellä, viillä pintaan koristeet, jos haluat. Uunin pohjalle voi laittaa metalliseen astiaan vettä, niin sämpylöihin saa rapeamman kuoren. Paista sämpylöitä 225C asteessa 12-15 minuuttia.

Savulohiterriiniä & poronkäristystä

Ensinnäkin, oikein hyvää Isänpäivää kaikille iseille!! <3 

Ja etenkin sille omalle, joka tietenkin on maailman paras ISKÄ!!!! :)

Meillä ei Isänpäivää mitenkään juhlittu, kun oman perheen sisältä ei isää löydy. Omalle isälle kävin lahjan viemässä (tosin yksi osa siitäkin unohtui kotiin).

Mutta kyllä meillä silti syötiin viikonloppuna vähän normaalia paremmin. Olen jo muutaman kuukauden ajan käynyt Tupun tuvassa kuolaamassa savukalaterriinin ohjetta, ja nyt otin härkää sarvista ja sen tein. Ja ai vitsi mutta oli hyvää!! Tätä syödään kyllä meillä joulupöydässä!!

Savulohiterriini

500 g ruodotonta savulohta

n. 200 g voita

4 keitettyä kananmunan keltuaista

1 1/2 rkl sitruunanmehua

1/2 tl valkopippuria

(suolaa tarvittaessa)

1 dl ruohosipulia tai tilliä

Hienonna savukala joko tehosekoittimella tai haarukalla hienoksi. Lisää joukkoon huoneen lämpöiset voi ja keltuaiset.

Sekoita niin, että seos on tasaista.Lisää mausteet ja sitruunamehu sekä mauste yrtit joukkoon. Tarkista maku.

Vuoraa suorakaiteen muotoinen vuoka kelmulla. Täytä vuoka kalamassalla ja käännä kelmun reunat peitoksi.

Nosta jääkaappiin jäähtymään.

Kumoa kelmua apuna käyttäen vadille.

Ja pääruokana syötiin poronkäristystä ja muusia. Ensimmäistä kertaa laitoin käristyksen joukkoon vähän pekonia, ja hyvää oli näinkin.

Poronkäristys

300 g käristyslihaa

3 rkl voita

n. 2 dl tummaa olutta

2 rkl silputtua pekonia

1 sipuli

Silppua sipulit hienoksi. Kuumenna paistinpannu keskilämpöiseksi. Sulata voi pannulla. Lisää käristyslihat ja pekoni pannulle ja ruskista. Kuullota myös sipuleita hetki. Kaada lihojen päälle olut ja hauduta kannen alla noin ½ tuntia. Mausta tarvittaessa suolalla. 

Itse siirsin padan leivinuunin lämpöön hautumaan.

Nauti käristystä muussin ja suolakurkkujen kanssa. Meiltä ei, yllättäen, löytynyt suolakurkkuja mutta onneksi oli sentään kurkkusalaattia.

Tuunaus iltamat

Me "Pitkäjärven Pirkot" (eli minä & Marttilan tilan Jonna) lähdimme torstai-iltana oikein kaupunkireissulle (WUHUU!!) ja eksyimme Salon RTV:ssä järjestettyyn tuunausiltaan. Tuunaustarvikkeet iltaan tarjosi Hanart Oy, ja sieltä oli myös edustaja paikalla, joka opasti ja neuvoi tuotteiden käytössä.

Kutsussa luki että tuo mukaasi jokin "pieni" puinen juttu, jonka haluat tuunata.

Tässä meidän tuunattavat, eli Jonnalla tuollainen puinen jakkara ja itselläni oli tuo puinen kulho.

Tuotteita & värejä oli jos jonkin näköisiä. 

Myös valmiita esimerkkejä oli jonkin verran, joista sai ottaa ideoita omiin töihin.

 Tässä valkkaillaan vielä värejä. Kuvassa myös Hanartin edustajana toiminut Lauri Koski.

Jonna työntouhussa! :)

Jakkara on saanut aika paljon uutta ilmettä vai mitä...?!

Meidän työpiste! :)

Minun kulhoni sai päällensä petsiä ja Jonnan jakkara vihreää liitutaulumaalia sekä tapetista leikattuja koristeita. Olisin halunnut maalata kulhon hienolla hopeamaalilla, josta edustajalla oli näytekappale mukana. Mutta valitettavasti kyseistä maalia hänellä ei ollut mukana, eikä sitä löytynyt edes kaupasta. Hopeinen kulho olisi sopinut niin hyvin jouluun. Mutta olen kyllä tuohon tummaan väriinkin oikein tyytyväinen.

Kerittiin tuunausillan lomassa myös kiertelemään ympäri ämpäri Salon RTV:tä, ja voi vitsi mitä ihania sisustustuotteita siellä myytiinkään!!! Eikä ollut edes pahan hintaisia. Tässä joitakin ihanuuksia, joista tuli napattua kuva:

Tuunausiltamassa oli tarjolla myös pientä purtavaa. Ja aikamoista herkkupurtavaa olikin! :)

Tarjolla oli siis ihanaa broiskusalaattia, currymajoneesia ja tuoretta leipää. Salaattiin sai heittää lisukkeeksi juustoa ja suolapähkinöitä, nam nam!! Olin taas ihan seitsemännessä taivaassa.

Ilta oli siis kaikinpuolin onnistunut. Aika paljon sai vinkkejä omaan tekemiseen. Nyt olisi kova into kokeilla johonkin sekä krakelointia että mineraalimaalia. Saas nähdä mitä keksin. Pitänee mennä mamman vintille mylläämään, että josko sieltä löytyisi jotain huonekaluja/pieniä puisia esineitä, joita saisi tuunailla.

Ai niin, ja tulipa tilattua samalla myös meille uusi eteisen käytävämatto. Vanha kun päätyi ennen hääjuhlia navettabaariin matoksi ja siitä saakka ollaan oltu ilman eteisen mattoa. Tilaamani matto lähti vielä kantattavaksi, mutta emmeköhän se tässä lähipäivinä saa noutaa.

Naudan sisäpaistia uunissa

Nauta on minulle vähän vieras raaka-aine. En sitä ole juurikaan valmistanut, enkä sitä kyllä niin paljon tykkää syödäkään verrattuna possuun.

Tarjouksesta kuitenkin tarttui kyytiin naudan sisäpaisti ja Keittiökriitikolta yritin ottaa oppia kuinka naudan sisäpaisti tulisi valmistaa. Meilläkin tuo pala oli vähän epätasaisen kokoinen, joten se ei paistunut ihan tasaisesti. Isännän mielestä liha oli hyvää, itselleni se oli hiukan liian punaista. Laitoin kyllä lihalämpömittarin ja sen mukaan lämpöä paistissa oli 63 astetta kun se otettiin uunista, mutta luulenpa että olin tunkenut mittarin liian syvälle lihaan, eli ei mitannut sitä lämpöä keskeltä vaan ihan alareunasta. No, sattuuhan näitä! :)

Omat lihasiivut upposivat erittäin hyvin koiran suuhun ja minä söin tyytyväisenä perunoita ja aivan ihanaa paistoliemestä tehtyä kastiketta. 

Ja tässäpä hyvä ateria vaikkapa Isänpäivään. 

Naudan sisäpaistia uunissa

1 kg naudan sisäpaistia

1rkl karkeaa merisuolaa (per kilo lihaa)

pippurirouhetta

rypsiöljyä

voita

Poista paistista mahdolliset kalvot. Hiero paistin pintaan öljyä, suolaa ja pippuria. Kääri paisti kelmuun tai folioon ja anna maustua huoneenlämmössä tunti tai pari, hieman paistin koosta riippuen.

 Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Kuumenna paistinpannulla voi ja pari rkl öljyä. Paista kaikki pinnat kiinni, eli ruskista paisti kauttaaltaan joka kohdasta, myös päädyt. Paistia on helppo käännellä pannulla joko käsin tai kahdella puulastalla. Tarkoitus ei ole kypsentää vaan ainoastaan sulkea lihassyyt, joten paistaminen tapahtuu nopeasti. Nosta paisti folion päälle vuokaan ja valele pannulle jääneellä paistoliemellä (parhaat maut ovat siinä), kääräise folio paketiksi lihan ympärille. Työnnä lihalämpömittari paistin paksuimpaan kohtaan siten että mittarin kärki on paistin keskikohdassa. 

Nosta liha uuniin ja tiputa lämpö 125 asteeseen. Kun mittari osoittaa haluttua lämpötilaa nosta paisti reunalliselle alustalle ja peitä liinalla, anna vetäytyä rauhassa mielellään ½ tuntia.

Vetäytymisen jälkeen leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi ja tarjoile hyvän kastikkeen kanssa! (Paiston ja vetäytymisen aikana irtoava liemi kannattaa ehdottomasti käyttää kastikkeeseen)

Tässä vielä Keittiökriitikon vinkit onnistuneeseen paistiin:

*tärkeää on että paisti on huoneenlämpöinen ennen paistamista, liian kylmästä lihasta tulee sitkeää ja se kypsyy epätasaisesti

*voit maustaa lihaa yrteillä, hiero esimerkiksi timjamia tai rosmariinia paistin pintaan suolan ja pippurin lisäksi

*sisälämpötilan voi valita makunsa mukaan, 60 asteinen paisti on vielä punertava mutta 75 asteinen on jo täysin kypsä

*vetäytyminen on yhtä tärkeää lopputuloksen kannalta kuin sisälämpötilakin joten anna paistin oleskella rauhassa ennenkuin leikkaat

Helppo kastike paistoliemestä

paistolientä

kuohukermaa

mustapippuria

punaviiniä

(suolaa)

maizenaa tai vehnäjauhoja

Ota talteen kaikki liemi mitä paistista valuu uunissaolon ja vetäytymisen aikana. Laita kattilaan liemi, mustapippuria ja lorauta mukaan desi punaviiniä, kiehauta. Lisää haluamasi määrä kuohukermaa ja tarkista suolaisuus. Suurusta maizenalla tai vehnäjauhoilla, kiehauta ja tarjoile kuumana paistin kera.

Piti vielä vähän kommentoida Hävikkiviikkoa, jota siis nyt vietetään. Meillä kun tuota ruokahävikkiä ei juurikaan tule, suuri kiitos yhdelle isolle & erittäin nälkäiselle koiralle ja kahdelle erittäin nälkäiselle ja kaikkiruokaiselle kissalle! :) Se vähä mitä meiltä ruokaa jää yli, niin maistuu kyllä erittäin hyvin eläimille. Taas voimme siis todeta että eläimistä on erittäin suuri hyöty ihmisille!! <3

SuperPoweria aamuun!!

<3 AAMUT <3

 

  En tiedä onko koskaan tullut mainittua että olen niiiin aamuihminen!
 Nautin siitä kun saan herätä aikaisin ja kaikessa rauhassa touhuta omia juttujani.
 Viikonloppuaamut on ihan parhaita, mutta kyllä nämä arkiaamutkin ihan kivoja on.
 Etenkin nyt kun olen alkanut herätä vielä aiemmin.
 Nyt on varattuna tunti aikaa eläinten hoitamiseen ja 45 minuuttia vielä täysin omaa aikaa.

 Ja aamu alkaa tietenkin savivedellä! Olen tästä ennenkin postannut, KLIK, mutta savi on kyllä minulle ihan ehdoton aamunaloitus! Bentoniittisaven olen kylläkin vaihtanut vihreään saveen. En tiedä onko vihreä savi yhtään parempi tehoista kuin tuo harmaasavi, mutta ainakin se on paremman makuista.
 Saven juonnin jälkeen on hyvä odottaa tunti, vähintään kuitenkin puolituntia, ennenkuin nauttii mitään ruokaa. Yleensäkin tälläisten aineiden nauttimisen jälkeen, jotka tasaavat kehon PH-arvoa, on syytä pitää vähän väliä ruokailun kanssa.
 Ja aamupalaksi on muotoutunut tämä ihana herkku: Turkkilaista jogurttia, marjoja, Lucuma-jauhetta, Maca-jauhetta ja Chian siemeniä. NAM!! 

 

 

Joskus vaihtelun vuoksi pyöräytän blenderissä aamupalapirtelön, joka sisältää mm. seuraavia aineksia: mansikoita, turkkilaista jogurttia, maitoa, banaania ja avokadoa, NAM!! Maistuu ihan jätskiltä, mutta on oikeastaan paljon parempaa!!
Juomaa voi myös makeuttaa, esim. Lucuma-jauheella saa pirtelöön vähän sellaista kinuskista aromia.

 

 

Olen siis ihan koukussa Superfoodseihin! :) Jimikin on joutunut osalliseksi Superfoods innostuksesta ja aamuiseen kasvissoseeseen onkin yleensä sekoitettu joko Spirulinaa tai Chlorellaa. Jimi on joutunut viime aikoina syömään niin paljon lääkkeitä, että ihan hyvä vähän puhdistaa kehoa.Ja ilmeisesti ne ovat myös tepsineet, koska Jimiltä juuri tarkistettiin maksa-ja munuaisarvot ja kaikki arvot oli kuin oppikirjasta! Jimin nivelrikkoon syömä Trocoxil-lääkitys kun saattaa olla haitallinen koiran maksalle ja munuaisille. Puolenvuoden välein täytyy käydä tarkastastuttamassa arvot eläinlääkärillä.

Kisutkin odottavat omaa aamupalaansa! :)

"Mää mikään saabi oo" - wasabilla maustettua lohipiirasta

Kaikki Autot 2:sen nähneet muistavat varmasti tuon Martin legendaarisen lauseen! :) Martti on kyllä ihan paras hahmo Autoissa.

Wasabi oli mulle ihan uusi tuttavuus. Ei ole tullut koskaan käytettyä. Nyt oli pakko kokeilla, kun arkistojen kätköistä löytyi tälläinen lohipiiraan ohje johon sitä oli käytetty. Oli aika mielenkiintoisen makuinen. Ei ollut pahaa, mutta ei kyllä ihan normaali lohen lisukekkaan. Ehkä isänpäivään isälle sopiva piirakka, koska tässä oli pikkaisen sitä isien kaipaamaa potkua! :) Tosin uudelleen lämmitettynä se potku kyllä hävisi johonkin, ja piirakka maistui taas tuiki tavalliselta lohipiiraalta.

Ei siis mitään tajunnan räjäyttävää, mutta ei ollenkaan huonoakaan.

Graavilohipiiras

Pohja:

150 g pehmeää voita

2 dl vehnäjauhoja

1 dl grahamjauhoja

2 rkl kylmää vettä

Täyte:

1 pieni purjosipuli

1 rkl rypsiöljyä

200 g ranskankermaa

2 munaa

2 tl sinappia

2 tl wasabitahnaa

1 dl hienonnettua tilliä

1 dl raastettua parmesaania

150 g graavilohta

Mittaa kulhoon pehmeä voi ja jauhot. Nypi murumaiseksi seokseksi ja sekoita nopeasti joukkoon kylmä vesi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Halkaise ja pese purjo. Hienonna purjosipuli renkaiksi ja kuullota pehmeäksi öljytilkassa. Sekoita kulhossa ranskankerma, munat, sinappi, wasabi, tilli, parmesaani ja hieman jäähtynyt purjo. Kaada seos piirakkapohjalle. Asettele pinnalle graavilohiviipaleet. Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia. Täytteen tulee olla juuri ja juuri hyytynyt. 

Ohje on Chipstersin sivuilta.

Myrskyä & juustoista makaronilaatikkoa

Aikasmoinen myrsky - ainakin täällä Varsinais-Suomessa. Tuulimylly on pyörinyt kuin hyrrä ympäri. Onneksi saatiin navetan katto ruuvattua kunnolla kiinni ennen tätä myräkkää. 

Nyt on saanut tosissaan keksiä tekemistä kissoille ja koiralle etteivät tylsisty. Onneksi on tuo navetan ylinen, joka nyt siivottuna on aikamoinen tilaihme keksiä esim. kivoja piilotusleikkejä eläimille. Lyyti ei ihan vielä ole hoksannut tuota etsimisleikin merkitystä, mutta Jimi & Tyyne menevät rintarinnan hännät pystyssä ja nenät kiinni lattiassa, kun vähän heittää lihapullia ja nakkeja ympäri navetan lattiaa.

Nyt on ollut myös hyvää aikaa tehdä keskeneräisiä käsitöitä valmiiksi. Tai ainakin valmiimmaksi! :)
Osa on varmaan sellaisia ikuisuusprojekteja....

Ruoaksi tuli tehtyä makaronilaatikkoa, vaikkei se edelleenkään ole mitään lempiruokaani. Mutta se on helppo ja edullinen ruoka, ja yleensä kun sitä tekee ison satsin, niin sitä saa muutaman kerran ottaa töihinkin evääksi.
Tupun Tuvassa oli tehty herkullisen näköistä juustoista makaronilaatikkoa, ja niinpä tartuin tuumasta toimeen ja iskin jauhelihan joukkoon ison köntin viherpippurisulatejuustoa. Ja ai että maistui tällä kertaa makaronilaatikko oikeasti hyvältä! :)

Juustoinen makaronilaatikko

5 dl tummaa makaronia
2 litraa vettä
 suolaa

400 g jauhelihaa
1 iso sipuli
150 g viherpippurisulatejuustoa
2 rkl ketsuppia
paprikajauhetta
suolaa
mustapippuria
3 munaa
7 dl maitoa

Pinnalle:
2 tomaattia viipaleina
2 dl juustoraastetta
1 rkl basilikaa (unohdin laittaa)

Keitä makaroni pussin ohjeen mukaan ja paista jauheliha ja lisää sinne sipulin silppu ja juusto sekä mausteet. Sekoita makaroni ja jauheliha seos yhteen. Vakaa munat ja maito sekaisin ja kaada se makaroniseoksen päälle. Viipaloi tomaatit ja lado makaronilaatikon pinnalle ja ripottele päälle juustoraaste ja päällimmäiseksi basilika. Laita uuniin 200 asteeseen noin tunniksi koita kypsyyttä pistämällä kauhan laatikon sisään jos on vielä nestemäistä munamaito niin laita vielä hetkeksi uuniin kypsymään.

NAM!!!! 

Syömistä on vaan viime päivinä haitannut suussani jylläävä perikoroniitti eli viisaudenhampaiden puhkeamisesta johtuva paha tulehdus.Maanantaina kävin hammaslääkärissä ja nyt on jo ehkä hiukan valoa tunnelinpäässä, eli antibiootit ovat jo vähän alkaneet vaikuttamaan. Aikamoinen kipu kyllä aiheutuu hampaan puhkeamisesta. En yhtään ihmettele että lapset huutavat kurkkusuorana kun on hampaat puhkeamassa, niin olisi itsekin mieli tehnyt huutaa... Tai ilmeisesti viisaudenhampaan puhkeamista ei voi verrata maitohampaiden puhkeamiseen, mutta mistä näistä tietää kuinka kukin ihminen kivun tuntee.

Maalla syödään tietenkin - Maalaisleipää

Tämän postauksen otsikoksi piti tulla että "Näin voi käydä kun paistaa leipiä & katsoo leffaa yhtaikaa". Leivät olivat nimittäin päässeet aika tummiksi, ennen kuin havahduin mennä sammuttamaan uunin! :)
Mutta onneksi pieni tummumminen ei vaikuttanut leipien makuun tippaakaan, ehkä jopa päinvastoin.
Ohje on Yhteishyvän sivuilta. Suosittelen kokeilemaan. Jälleen sarjassamme hyvää ja helppoa. Tosin ei kovin nopea tehdä, mutta yhdessä illassa kuitenkin valmistuu.

Maalaisleivät (2 kpl)

Tässä kuvassa leivät näyttävät ihan normaalin värisiltä. Todellisuudessa ne kyllä olivat hieman tummia! :)

3 dl vettä

4 rkl fariinisokeria

1 dl grahamjauhoja

1 pussi kuivahiivaa

6 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

2 tl oliiviöljyä

Mittaa kädenlämpöinen vesi, sokeri ja grahamjauhoihin sekoitettu hiiva kulhoon ja sekoita. Anna seisoa 10 minuuttia, kunnes seos kuplii. Vatkaa joukkoon puolet jauhoista ja suola. Lisää loput jauhoista ja alusta taikinaa käsin noin 10 minuuttia tai noin 4 minuuttia yleiskoneella, kunnes taikina irtoaa kulhosta ja on kimmoisaa. Öljyä iso kulho ja nosta taikina kohoamaan 1,5 tunniksi peitettynä. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli palat jauhojen avulla suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Kääri rullalle jättäen saumapuoli alaspäin. Anna kohota puolisen tuntia. Laita uuni lämpenemään 275 asteeseen. Nosta uunin pohjalle uunivuoallinen vettä, jotta ilma uunissa on kosteaa ja leipä saa rapean pinnan. Nosta toinen pelti kuumenemaan uuniin. Siirrä leivät kuuman pellin päälle ja vedä terävällä sahalaitaisella veitsellä viillot pintaan. Poista uunista vesivuoka. Paista leipiä 10 minuuttia ja käännä lämpö sitten pois päältä. Anna kypsyä jälkilämmössä vielä 15 minuuttia. Jäähdytä ritilällä.

Tuuliviiri yllä navetan katon..

..monelta se huomaamatta jää, vai miten se meni! :) 

Tämä toivottavasti ei jää keltään huomaamatta, on sitten niiiiin hieno tuuliviiri!! Kyllä nyt meiän kelpaa, navetta on entistäkin hienompi!

Ja onhan sitä kiva ollut viikonlopun ajan seurailla, että mistäpäin oikein tuulee.

Ja Lyyti oli tietenkin mukana asennushommissa! :)

Laatuaikaa

Viikonloppuna tuli vietettyä laatuaikaa nuoremman kummitytön kanssa. Pelailtiin lautapelejä, katseltiin MTV3 Junioria, piirrettiin, kuunneltiin Robinia, syötiin karkkia jne jne.

Herkkupirtelöä, eli vaniljajäätelöä, maitoa ja mansikoita!! :)

Hauskimmaksi jutuksi osoittautui kuitenkin käynti Jokioisten Kartanolla. Kartano on perustettu jo vuonna 1562, mutta nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1798.

Nykyisin kartanon omistaa MTT.

Kartanolla on noin 4 hehtaarin puistoalue, jossa saa vapaasti kävellä ja tutustua alueen kasveihin ja puihin. Suurimmassa osassa puissa ja kasveissa on nimikyltti.

Ja jännittävää tästä Kartano vierailusta teki se, että legendan mukaan kartanossa kummittelee. Kerrotaan, että kartanon toisessa kerroksessa joskus häivähtää valo ja joenpuoleisen päädyn nurkkahuoneen ikkunasta katsoo kalpea kaapuun kietoutunut nainen. Myrskyöinä kartanoa ympäröivän puistometsän pimennoista ilmestyy harmaa hahmo ja katoaa jälleen. Kartanon kummitusta sanotaankin Harmaaksi Rouvaksi. 

Harmaaksi Rouvaksi on epäilty E.G. von Willebrandin vaimoa Vendlaa. Willebrandit ovat haudattu kartanon piha-alueelle, ja kävimme myöskin siellä haudalla katsomassa. 

Aika mielenkiintoisia tarinoita liittyy tälläisiin vanhoihin rakennuksiin. Yhtään ei kyllä tullut karmiva olo kartanon läheisyydessä niinkuin joskus joissakin vanhoissa taloissa tulee, mutta enpä välttämättä töissä haluaisi siellä olla. Sen verran löytyy kuitenkin uskoa tälläisiin kummitustarinoihin.

Tässä käytiin koputtamassa oveen, josko vaikka Harmaa Rouva olisi näyttäytynyt.

Kartanon entiset käymälät (ennen sisävessoja) ja puuvarasto.

Tapulimakasiini.

Tapulimakasiini on peräisin 1700-luvulta.Tarinan mukaan kartanonherra von Willebrand juoni venäläisten viljavarastona toimineen makasiinin HumppilastaJokioisille näin: Jokioisten kartanon rengit ja alustalaiset veivät Humppilaan olkia ja roskapuita. Makasiinia vartioineet sotilaat juotettiin humalaan, rakennus purettiin ja lastattiin hevoskärryihin. Paikalla poltettiin mukana tuodut oljet ja roskapuut. Kun venäläiset heräsivät, he luulivat makasiinin palaneen. Näin makasiini saatiin Jokioisille. 

Ja pitihän sitten kartano kierroksella käydä katsomassa myös näitä meidän kotinurkkien kartanoita. Tässä taitaa olla kuusi kartanoa noin viiden kilometrin säteellä meistä. Niistä ei tullut otettua tällä kertaa kuvia. Nämä kaikki lähikartanot ovat yksityisomistuksessa, niin niiden pihaan ei viitsi ihan samalla tavalla mennä kävelemään. Harmi vaan.... 

Niissäkin saisi joskus olla avoimien ovien päiviä. Ymmärrän toki, että ihmiset eivät oviaan halua avata kaikelle kansalle, mutta historiallisiin rakennuksiin olisi kiva päästä sisälle käymään. Josko niihinkin kartanoihin liittyisi joitain mielenkiintoisia kummitustarinoita.