lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kotikutoiset kalapuikot


Kääpiölinnan köökissä tehtiin jo muutamia viikkoja sitten kalapuikkoja ja siitä saakka ne on pyöriny mun mielessä. Pakasteseitikin on ollut ostettuna jo jonkin aikaa, mutta jotenkin on aina vaan muut reseptit ajaneet kalapuikkojen edelle. Olenhan mä kalapuikkoja ennenkin taiteillut, mutta kuinka mä muistinkaan niin väärin, että näiden tekeminen olisi ollut jotenkin aikaa vievää ja hankalaa. No ei kyllä todellakaan ollut. Kalapuikot oli kans mun yks lapsuuden suosikkiruoista, joten ehkä näitä vois vieläki tehdä ihan vähän useemmin kun kerran vuodessa! ☺

Fish & boiled potatoes eli paneroitu seiti ja keitetyt perunat


400 g pakasteseitiä
1 kananmuna
vehnäjauhoja
korppujauhoja
suolaa

Paistamiseen:
öljyä

Sulata seiti pakkauksen ohjeen mukaan. Irrota palat/fileet toisistaan ja leikkaa tarvittaessa hieman pienemmiksi annospaloiksi. Kaada vehnäjauhot, kananmuna ja korppujauhot kukin omalle syvälle lautaselle. Vatkaa kananmunan rakenne rikki haarukalla, lisää korppujauhojen mukaan pieni hyppysellinen suolaa. Mausta seitipalat kevyesti suolalla ja pyörittele ensin vehnäjauhoissa. Kasta palat sitten kananmunaan ja valuta enin muna pois. Pyörittele vielä lopuksi korppujauhoissa. Paista palat öljyssä molemmin puolin kauniin ruskeiksi. 


Mulla tais muutamat kalapuikot olla vähän liiankin kauan pannulla, mutta oikein makoisilta ne maistuivat vaikka vähän ehtivätkin tummumaan. 


Kalapuikkojen kanssa syötiin kermaviilikastiketta (sinappia, sitruunamehua, tilliä) sekä keitettyjä perunoita. 


Mä olen nyt aamupalaks syöny kaurapuuroa. Olin vähän mainoksen uhri ja tartuin kaupassa Fazerin paljon mainostettuun uuteen puuroon. En tiedä miten saatoin kuvitella, että kaurapuurosta olis saatu tehtyä jotain superhyvää kun se on puettu uuteen asuun. Ehei, samaa tavaraa se oli vieläki ☻ mutta sitkeästi kyllä syön koko paketin loppuun, kun kerran sellaisen olen mennyt ostamaan. Toki voishan siitä leipoakin jotain......


Viski luuli tänään, että vatsalihaslaite on tarkoitettu hänen leluksi. Tai ehkä se meni salaa treenaamaan vatsalihaksiaan kulman taakse, tiedä häntä....kovin tuntuu pojalla(kin) olevan kevättä rinnassa! ♥ Varma kevään merkki on myös se, että maatiaiskisumme Tyyne on alkanut laihtumaan. Se on ihan jokakeväinen merkki.

Meiän omassa rannassa on taas aikamoista menoa joutsenilla! Ihan parasta katseltavaa ♥

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Jogurttinen marjapiirakka


Tähän piirakkaan sain hukutettua turkkilaisen jogurtin jämät sekä tyhjennettyä pakastimesta viime kesäisiä marjoja. Kohtapuoliin alkaa kuitenkin jo uutta marjaa pukkaamaan. Tosin en tiedä kuinka anteliaita mun marjapuskat on vielä tänäkään kesänä. Viime kesänä ei tullut vielä mistään puskasta mitään, ja karviaispuskaan iski joku ihme toukka-armeija ja ne tyhjensi aika hienosti koko puskan... :/ Ehkä paremmalla onnella tänä kesänä.

Jogurttinen marjapiirakka


Pohja:
1 dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
½ dl kauraleseitä
1 tl leivinjauhetta
1 muna
1 dl sulatettua margariinia tai voita
1 dl turkkilaista jogurttia
1,5 tl vaniljasokeria

Täyte:
2 dl pakastemustikoita
1 dl pakastettuja punaherukoita

Pinnalle:
3/4 dl sokeria
1 muna
2 dl turkkilaista jogurttia
3 tl vaniljasokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää joukkoon muna, haalea rasvasula ja vaniljasokerilla maustettu turkkilainen jogurtti. Sekoita vain sen verran, että aineet tasoittuvat.
Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija 24-26 cm). Ripottele taikinan pinnalle jäiset marjat suoraan pakasteesta. Sekoita sokeri, muna ja vaniljasokerilla maustettu turkkilainen jogurtti keskenään ja kaada ohuena nauhana marjojen päälle.
Paista piirakkaa 200 asteen lämmössä uunin alimmalla ritilätasolla 30-35 minuuttia.


Meillä on taas viime ajat syöty iltapalaks pelkkiä täytettyjä munakkaita, vähän erilaisin täyttein. Aina riippuen siitä mitä milloinkin sattuu jääkaapista löytymään. Eiliseen munakkaaseen meni hyvin kinkkukiusauksesta jääneet loput kinkkusuikaleet, tomaattia, fetajuustoa sekä kevätsipulia. Ja hyvvää tuli!


Hei se on luvannut pelkkää aurinkoa viikonlopuksi!! Nauttikaa, nauttikaa ja nauttikaa! ♥ 
Oikein hyvää viikonloppua!!
Meillä on suunnitelmat vielä ihan hiukan auki että mitä viikonloppu tuo tullessaan, mutta eiköhän se tästä selkiä.... ☺

torstai 12. maaliskuuta 2015

Kanasalaattia Hesen maustein


Tämä salaatti meni heti kättelyssä top3 pastasalaattien joukkoon. Tuo Hesburgerin salaatinkastikehan tähän toi sen "jutun", mutta viis siitä, hyvää oli!
Ohje on Makuja kotoa -blogista ja kulkee siellä nimellä "kanasalaatti a la Heidi".

Kanasalaatti a la Heidi


tricolori-pastaa
suolakurkkua
grillattua paprikaa (tähän käy säilyke hyvin, itse grillasin tuoreita paprikoita)
kirsikkatomaatteja
tuorekurkkua
broileria
Hesburgerin paprika-curry salaatinkastiketta

Keitä pasta ja paista broilerit. Pilko muut ainekset sopiviksi suupaloiksi ja sekoita kaikki salaatin ainekset. Älä truuttaa heti koko pulloa salaatinkastiketta joukkoon, vaan testaile ja maistele.
Salaatti kannattaa tehdä maustumaan jo hyvissä ajoin tai edellisenä iltana. Kastiketta kannattaa lisätä vielä viimehetkillä pieni tilkka, sillä makaroni imee kaiken itseensä jääkaapissa muhiessaan.


Eilen oli pitkästä aikaa ruokana  kinkkukiusausta. Työkaveri söi viime viikolla todella herkullisen näköistä kinkkistä, ja pakkohan se oli minunkin sellaista saada! ☺
Tein ihan perinteisen kinkkukiusauksen: 1 kg peruna-sipulisekoitusta (pakaste), 2 pussia kinkkusuikaleita, 3 purkkia ruokakermaa, suolaa, mustapippuria ja lisäksi kaikki mahdolliset sulate-ja tuorejuustojen loput mitä vaan jääkapista löytyi.
Kinkkukiusaus muhi leivinuunissa muutaman tunnin ja ai pirskatti kun oli hyvää!!


Ja asiasta kiinnostuneille, niin mun ja Viskin eka rallytokotunti meni ihan pirun hyvin!!
Ai että mulla on ihana koira! ♥
Kerron tunnin kulusta sit paremmin tuolla Viskin oman blogin puolella, kunhan vaan ehdin saada päivitystä aikaan.


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Herkullisia kahvikehriä


Tässä taas resepti kategoriaan "vieraat tulevat puolentunnin päästä, mitä tarjota niille". No ei nämä ehkä ihan niin nopeasti valmistuneet, mutta melkein. Herkullista tarjottavaa nopeasti ja helposti. Ohje on Belle Baie -blogista ja ohjeen mukaan taikinasta olisi pitänyt tulla 20-25 kpl näitä kehriä. Minä taisin tehdä himpun verran isompia niistä, koska sain vaan 12 kpl. 
Saivat työpaikalla sen verran hyvää kannatusta, että näitä pitänee tehdä uudelleenkin ja seuraavaksi vähän isompi satsi. Olivat aika jännän makuisia - vähän kuin pullan ja herkullisen murupiirakan sekoitus. Ja täytettä voi tietenkin vaihdella oman mielen mukaan. Pääsiäiseksi sopisi hyvin jokin sitruunainen täyte ja päälle vielä keltaista sokerikuorrutetta.

Kahvikehrät

50 g hiivaa
  2 rkl sokeria
   150 g margariinia
   2 kananmunaa
  3/4 dl maitoa
   6 dl vehnäjauhoja

 Täyte:
    100 g margariinia
    100 g tomusokeria
    3 tl vaniljasokeria

Liuota hiiva ja sokeri kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sulatettu ja jäähtynyt margariini ja munat, sekoita hieman, jonka jälkeen lisäät jauhot. Taikinasta tulee rasvan ansiosta käsistä irtoava. Peitä taikina ja laita kohoamaan täytteen teon ajaksi.
Sekoita pehmennyt voi ja sokerit. Kaulitse kohonnut taikina kevyesti jauhoitetulla alustalla suorakaiteen muotoiseksi. Levitä täyte veitsellä kauttaaltaan takinan päälle, jonka jälkeen taikina rullataan pötköksi. Pötköstä leikataan 2-3cm paksuisia viipaleita, jotka laitetaan vuokiin. Nostata vielä 15 minuuttia, voitele kananmunalla ja ripota pinnalle raesokeri. Paista 200 asteessa 10-15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen.


 Illalla syötiin nakkisoppaa tutulla reseptillä. Yritän aina tehdä soppaa sen verran, että sitä riittää lämmitettäväksi muutamaksi päiväksi eteenpäin, mutta koskaan en siinä onnistu. Vaikka tekisin kuinka paljon, niin aina se on syöty koko soppa parissa päivässä. Onko tuo sitten hyvä vai huono juttu.... ☺


Tänään alotetaan Viskin kanssa rallytokon alkeiskurssi...jänskää! ♥



tiistai 10. maaliskuuta 2015

Yllätys yllätys - pastasalaattia


Taas tämä jokaviikkoinen pakkopäivitys, pastasalaatti! Tällä kertaa pastasalaatin pohja löytyi Maistuis varmaan sullekin! -blogista. Tein vähän siihen omia tuunauksia meidän makumieltymysten mukaan. Oikein kelpo salaatti oli tämäkin.
Olen tykästynyt Lidlissä myytäviin broilerin sisäfileisiin. Ne sattuivat olemaan viikonloppuna tarjouksessa ja muutama paketti löysi tiensä myös meidän jääkaappiin. Voi siis olla, että tällä viikolla tulee joku toinenkin broisku-pastasalaatti vielä tehtyä.

Broileri-pastasalaatti


1 pieni kerä jäävuorisalaattia
1 pkt broilerin sisäfileitä
n. 3 dl keittämätöntä pastaa (gnocchi) 
250g kirsikkatomaatteja halkaistuna
½ kurkku suikaleina
1 prk fetajuustoa (tai kermajuustoa paloina)
1 prk chili marinoituja valkosipulinkynsiä valutettuna 

Kastike:
3 dl turkkilaista jogurttia
maun mukaan makeaa chilikastiketta

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja jäähdytä. Paista broilerin sisäfileet kypsiksi, jäähdytä ja pilko sopiviksi paloiksi.  Suikaloi salaatti ja sekoita kaikki salaatin ainekset keskenään. Sekoita kastikeainekset ja lisää kastike salaatin joukkoon varovasti sekoittaen. Anna maustua hetki jääkaapissa.


Pastasalaatin lisäksi syötiin leivinuunissa, savipadassa hautunutta kanaa, ohje löytyykin jo blogista.



 Toivottavasti tämä mun hieno animaatio toimii teilläkin! Näin siis voi käydä uteliaalle pikkupojalle, jota jäät vähän kiehtoo! ☺



Veikkaanpa että tästä koirasta on tulossa aikamoinen vesipeto. Tai ainakin läträäjä. Tällä hetkellä meillä on vesi tosi korkealla ja osa pihasta on jo veden vallassa. Viski kun pääsee ulos, se odottaa vaan lupaa, että pääsee luttaamaan veteen. Se sukeltelee sieltä vedestä kaisloja ja hajottaa tassullaan jäätä. Tätä toimintaa on aika hauska seurailla, mutta tuo meidän isäntä ei ole yhtä riemuissaan märästä ja kuraisesta koirasta. Ihme homma.... ☻

Tuon kuvassa näkyvän koivun paikkailla menee normaalisti rantaviiva. On vähän vesi ylhäällä ja nousee vaan kokoajan...
Vesipeto ♥


maanantai 9. maaliskuuta 2015

Ananas-uunimakkaraa


Tämä oli aika uhkarohkea iltapala kokeilu, sillä tiedättehän mun fiksaationi perinteiseen uunimakkaraan. Täytteenä kunnon kerros juustoa ja se syödään sinapin ja ketsupin kanssa. Joskus kikkailemalla löytyy uusia hyviä juttuja ja just niin kävi tällä kertaa. Tämä ohje on löytynyt Tupun tuvasta jo viime vuoden puolella, mutta nyt vasta uskaltauduin testaamaan. Ja tiedättekö mitä; ei ollut ollenkaan hullumpi kokeilu! Saattaisin jopa tehdä uusiksi. TOSIN - tähänkin makkaraan oli pakko änkee sitä juustoa! Sattui olemaan jääkaapissa cheddarjuustoa ja siitä oli hyvä veistellä kunnon siivut makkaran väliin.

Ananas-uunimakkara


uunimakkaraa
ananasta
sweetchili-kastiketta
(juustoa)

Kuori makkarat ja tee pitkittäinen viilto makkaraan.
Laita ananasmurskaa viiltoon (ja juustoa) ja laita chilikastiketta päälle. Halutessasi voit maustaa makkaroita vielä esim. kuivatulla basilikalla.
Laita uunivuokaan ja paista 225 asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia.


 Tämä nyt menee vähän ohi aiheen, mutta mitä mieltä te olette hiusten värjäämisestä...?! Olen itse värjännyt hiuksiani jo varmaan 15 vuoden ajan ja nyt heräsin mediassa pyörineisiin juttuihin hiusvärien vaaroista. Tiedän, että osa on täysin liitoittelua kaikista jutuista mitä mediassa pyörii, mutta nämä jutut jotenkin jäivät kummitusmaisesti mieleen pyörimään. Nykyään värjään mustaksi näitä maantien harmaita hiuksiani, ja värjäystahti on noin 1 krt kuukaudessa. Viimeisen parin värjäyskerran jälkeen olen huomannut, että pääni tulee täyteen TODELLA kipeitä paukamia. Olen vaan jatkanut värjäämistä ja kestänyt sitkeästi päänahan kirvelyt. Mutta nyt kun luin juttuja ihmisistä joilla oikeasti on päänahka palanut hiusvärin takia, niin kyllä nyt sai tämänkin pään vähän toisiin ajatuksiin.... Ja päätin, että nyt en kyllä ihan hetkeen värjää hiuksiani. Tulkoonkin kuinka kamala juurikasvu ja olkoonkin kuinka kamala se oma hiusväri. Tosin kuka sen maantienharmaan värin on määritellyt kamalaksi...? Varmaan minä itse. Mutta nyt julistan sen värin maailman hienoimmaksi väriksi ja yritän, huom yritän päästä eroon tästä mustasta väristä! 
Tässä vielä viikon piristykseksi vanha kuva, jossa mulla on suuresti rakastamani oranssit hiukset!! Nämä tahtoisin vieläkin takaisin, mutta voi ziisus mikä homma niissä oli pitää noin oranssina....


Tässä kuvassa mulla on silmälasitkin vielä. Niistä olen päässyt eroon reilu kolme vuotta sitten, kun kävin laserleikkauksessa. Se leikkaus oli ehkä elämäni paras sijoitus (koirien ja talon lisäksi)! ☺

Mukavaa, (hius)väritöntä tai värillistä viikkoa kaikille!!!

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Joskus voi mennä siitä mistä aita on matalin


Mä oon niiiiin ilonen kun tiet alkaa oleen jo lähes sulat ja pääsee kunnolla tästä omasta pihasta lähteen lenkille. Nyt ollaankin joka aamu herätty jo viiden jälkeen ja lähdetty reippailemaan. Aloin jopa merkkailemaan kilsamääriä ylös, mutta niistä sit aikanaan enemmän tuolla Viskin oman blogin puolella.
Ja koska lenkkeilykin vie sitä aikaa, niin välillä on sallittua mennä ruoan suhteen siitä mistä aita on matalin, eli testata jotain puolivalmistetta. Tällä kertaa se oli Kala Kallen löylylohisoppaa. Purkki vaan kaadettiin kattilaan ja vähän lantrattiin kermalla. Lisäksi hieman lisäsin suolaa ja tilliä joukkoon. Nam! Ei kyllä tarvinnut tämän sopan paljon hävetä oma tekemän sopan rinnalla.
Mietin vaan, että kuinkakohan hyvältä tämä soppa olisi maistunut metsän siimeksessä...?


Ostettiin muutama purkki näitä kalavalmisteita venemessuilta ja enää on yksi purkki syömättä. Nyt viikonloppuna on GoExpo-messut jonne ollaan menossa. Ehkä sieltä tarttuu lisää näitä mukaan.... Jos teillä on takataskussa jotain hyviä vinkkejä mihin kaikkeen näitä valmiita purkkikaloja voi käyttää, niin vinkatkaahan!!


Messuilun lisäksi viikonloppuna on ohjelmassa taas vähän hauskanpitoa Viskin kanssa. Mennään kokeilemaan taas näyttelytoimintaa mätsäriin. Nyt ollaan jopa muutamia harjoitusrinkejä juostu, mutta se näyttelyasennossa seisominen ei oikein vieläkään suju. Onneksi on kesäkuuhun saakka aikaa treenata! Tosin jos aina vaan siirtää ja siirtää sitä treenauksen aloittamista, niin kohta jo huomaa että on kesäkuu, eikä olla kuin muutama kerta vasta harjoiteltu...


Mihin se viikko taas hävisi?
En kuitenkaan väitä etteikö perjantai kävisi.
Tee jotain hauskaa, hilpeää tai vähän hurjaa,
voin luvata ettei edessä ole vain pari päivää kurjaa.
Rentoudu, ota ilo irti koko viikonlopusta,
etteivät syyttää voi taas ainaisesta hopusta!
-MinteriDesign-

Mukavaa viikonloppua!! ♥

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Porostroganoff


Pääsiäisenä siintävä Lapin matka on jo niin kovin ajatuksissa, että kotona oli ihan pakko vähän fiilistellä ja päästä poron makuun! ☺ Tosin me mennään Ylitornioon, jossa ei poroja niin kauheasti ole, eikä poron lihaakaan niin hirveästi missään ole tyrkyllä. Mutta ihan sama, mun teki mieli poroa, joten meillä syötiin poroa! Käristyslihaa onneksi löytyy meidän kaupungin pikkukauppojen pakastealtaista suht hyvin. Tällä kertaa poro ei päätynyt normaaliin käristykseen, vaan Mimmin keittiöstä löytyneeseen porostroganoffiin. Jätin Mimmin ohjeesta sienet ja suolakurkut kokonaan pois ja tuplasin vähän ohjetta. Mutta muuten menin aikalailla ohjeen mukaan. Ja tässä ohje niinkuin minä sen tein. Hyvää oli! Ja suolakurkut tarjosin ruoan kylkeen, en siis pilkkonut kurkkuja suoraan ruoan joukkoon. 

Porostroganoff


n. 500 g poron käristyslihoja (pakaste)
1 keltasipuli hienonnettuna
rasvaa lihojen ruskistamiseen
2 pulleaa valkosipulin kynttä
3 rkl vehnäjauhoja
n. 6 dl vettä (sen verran että lihat kunnolla peittyvät, lisää tarvittaessa haudutuksen aikana)
suolaa
mustapippuria
n. 2 rkl sinappia
n. 2 rkl tomaattipyrettä
1-2 dl ruokakermaa
(1 iso suolakurkku kuutioituna)

Ruskista jäiset lihat oikein kuumalla pannulla vähässä rasvassa kunnolla ruskeiksi. Lisää sipulit loppupuolella sekaan kuullottumaan. Ripottele jauhot lihojen päälle ja sekoita hyvin. Lisää seuraavaksi vesi ja sekoita hyvin. Lisää mausteet sekaan ja hauduttele ruokaa miedolla lämmöllä, kunnes liha on mureaa ( n. 1 tunti).
Lisää sekaan kerma ja kuumenna ruoka vielä kiehuvaksi.
(Lisää sekaan suolakurkkukuutiot.) Tarkista maku.


Poro sai kaveriksi muussia ja suolakurkkua. Yksinkertaisen hyvää! Ja suht suomalaista... ☺


Pakko vielä mainita viime viikolta tälläinen juttu, kun oltiin työporukan kanssa Helsingissä e-commerce messuilla niin tämä tyttöpä pääsikin myyntitykki-Jethron kanssa kuvaan!☺


Kuva tosin on hiukan huonolaatuinen, kielii ehkä jotain kuvattavista kohteista.... ☺

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Värikäs broileri-pastasalaatti


Tätä salaattia oli tarjolla meidän omissa häissä, ja silloin taisin kaikessa hässäkässä unohtaa lisätä ohjeen tänne. Kivan makuinen salaatti ja kerrankin jotain, johon ei ole lisätty majoneesia, kermaviiliä tms. kastiketta.
Helppo ottaa evääksi, joka on ehdoton edellytys näiden salaattien teossa.

Värikäs broileri-pastasalaatti


200 g (keittämätöntä) täysjyväpastaa
1 tlk salaattijuustokuutioita öljymarinadissa
1 punasipuli
1 pkt kirsikkatomaatteja
1 (300 g) jäävuorisalaatti
½ kurkku
1 punainen paprika
2 rs (900 g) broilerin fileitä
1 ruukku rucolaa

Kastike:
3/4 dl salaattijuuston öljymarinadia
½ dl sitruunamehua
1 rkl juoksevaa hunajaa
suolaa
mustapippuria

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta kypsä pasta siivilässä ja kaada takaisin kattilaan.
Valmista kastike. Valuta öljy salaattijuustopurkista kulhoon. Lisää sitruunamehu. Mausta hunajalla, suolalla ja pippurilla. Sekoita kastike pastan joukkoon.
Leikkaa kuorittu, halkaistu punasipuli ohuiksi viipaleiksi. Halkaise kirsikkatomaatit. Sekoita pastan joukkoon sipulit ja tomaatit. Anna pastan maustua ja jäähtyä.
Revi salaatti, viipaloi kurkku ja suikaloi paprika. Paista broilerifileet pannussa kypsäksi ja siivuta ne sopivan kokoisiksi paloiksi.
Sekoita isossa asiasta salaatti, kurkku, jäähtyneet broilerisuikaleet, pastaseos ja juustokuutiot. Levitä salaatin pinnalle paprika ja rucola. 



Pilkoin salaatin päälle vielä vähän kevätsipulia, kun sitä sattui jääkapista löytymään.


..ai mihinkö mun aika menee, kun ei enää oikein tahdo olla aikaa kokkailla ja leipoa..?! No, se menee tämän pikkutyypin kanssa! ☺ 


Sillä on nyt joku riiviökausi meneillään! Virtaa löytyy ku pienestä kylästä, mikä tietenkin on ihan normaalia tuollaiselle nuorelle duracell-patterille. Ollaan lisätty sille nyt roimasti liikuntaa ja muuta tekemistä. Ehkä se joskus saadaan aisoihin..... ☻ Tai ehkä ei....sen aika näyttää! ☺