Hirrrveen hyvää hirvipataa

Nam Nam & vielä kerran Nam - kolme erittäin kuvaavaa sanaa tälle ruualle!! Hirveä ei olla ikinä ennen tehty, kerran olen tainnut jossakin maistaa. Toimme kesäiseltä Lapin reissulta kimpaleen hirven lapaa, joka pakastimen "investoinnin" yhteydessä löytyi, Jimin ruokien alle hautautuneena. Liha äkkiä sulatukseen & minä surffailemaan Internetin syövereihin, josko löytyisi joku hyvä resepti itselleni täysin tuntemattomasta lihasta. Ja löytyihän sieltä. Jotain maukasta -blogissa oli tehty erittäin herkullista, metsäistä hirvipataa. Muusin ja suolakurkkujen kanssa tämä oli aikamoista herkkua!! Niin ja tulihan siinä hyviä viinejäkin maisteltua. Ruuan kesti n. 4 tuntia muhia leivinuunissa, ja sillä välin oli hyvä jo valmiiksi maistella tulevat ruokaviinit!! ;)

Maukas hirvipata

n. 500 g hirven lapaa

voita

2 rkl vehnäjauhoja

pätkä purjoa

3 porkkanaa

pala lanttua

4 pientä shalottisipulia

3 dl punaviiniä

2 dl vettä

1 rkl riistafondia

1 rkl soijaa

5 katajanmarjaa

5 mustapipuria

2 laakerinlehteä

1 tl hunajaa

n.1 dl mustaherukkahyytelöä

Leikkaa lapa reilun kokoisiksi paloiksi. Pilko vihannekset pieniksi kuutioiksi, pienet sipulit puoliksi. Paista voissa lihapaloihin ruskea pinta, sekoita joukkoon vehnäjauhot ja laita palat pataan. Kaada päälle punaviini, vesi ja lisää pilkotut vihannekset sekä soija, hunaja, katajanmarjat, pippurit ja laakerinlehdet.

Hauduta pataa uunissa vähintään 4-5 tuntia kannen alla 150 asteessa. Puolituntia ennen ruokailua ota pata uunista, sekoita joukkoon mustaherukkahyytelö. Mikäli liemi on vetistä, lisää vielä vähän vehnäjauhoja nesteeseen sekoitettuna. Valmis tuotos on tummaa ja tujua. Anna padan porista loppuaika ilman kantta. Näin kastike saa hyvän koostumuksen.

Ruuan kanssa nautimme kahta eri viiniä. Molemmat oli tarkoitettu riistalihalle, ja nimenomaan tummille, roteville pataruuille. Toista viiniä lorautin myös padan joukkoon. 

Trapiche Organic Cabernet Sauvignon-Syrah 

Argentina, San Juan

Maitén Reserva Cabernet Sauvignon

Chile, Aconcagua

Kummatkin viinit olivat todella hyviä, mukavan täyteläisiä. Suosittelen!!

Ja tuosta padasta on sanottava vielä sen verran, että erehdyin maistamaan sitä lientä ensimmäisen tunnin jälkeen ja se maistui ihan kauhealle.. Siinä vaiheessa mietin että viskaanko koko padan mäelle samantien. Mutta kyllä siitä vaan hyvää tuli kun sai tarpeeksi kauan muhia ja maut tulivat kunnolla esiin.

Ja nyt siivoamaan & leipomaan huomisia vieraita varten! <3
Oikein ihanaa, syksyistä viikonloppua kaikille!!

Juuretonta ruisleipää

..eli ruisleipää ilman juurta! Lahoa Rautaa -blogissa oli tehty tällä resepsuunilla ruisleipää. Muistaakseni olen tähän jossain muussakin blogissa törmännyt, mutta nyt erityisen houkuttelevien kuvien takia oli minunkin ihan pakko testata. Ja kyllähän tämä hyvää ruisleipää oli! Vielä jäi kylläkin kutkuttelemaan se ruisleivän tekeminen oikein kunnon juureen. Ehkä tulevan talven aikana! Mutta tämä oli oikein kelpo versio ruisleivästä (ja nopeampi sellainen). Ehkä kuminaa olisi voinut lisätä hiukan mausteeksi.

Ruisleipä ilman juurta (2 kpl)

5 dl vettä (+42 astetta)
8 dl ruisjauhoja
½ pss kuivahiivaa
½ rkl suolaa
2 tl sokeria

Lisää hiiva veteen ja sekoita joukkoon kuiva-aineet. Anna kohota tunti, leivo runsaassa jauhossa kaksi reikäleipää ja paista 230 noin 50 minuuttia. 

Syksyistä Koivurantaa

 Pakko vielä mainita, kun sain eilen olla niiiiiin ylpeä meidän Jimpasta!! Jimi tosiaan käy n. 2 kertaa kuukaudessa vesiterapiassa. Asiasta tietämättömille, syy käynteihimme johtuu tästä syystä KLIK. Eilen treenasimme oikein toden teolla, ylämäkitreenejä. Jimi veti ihan mielettömän kovan treenin, eikä ollut edes yhtään poikki treenien jälkeen. Vesialtaassa vietetyn treeniajan voi suoraan kertoa kolmella, niin saa sen ajan mitä se olisi ollut kuivalla maalla tehtynä. On se kyllä kovakuntoinen pappasti!! <3
Kaiken lisäksi otettiin vesiterapian jälkeen vielä muutamia tottisjuttuja (=hiottiin tekniikkaa), ja niin vaan kiihtyi jätkä nollasta sataan taas ihan sadasosasekunnissa. Kyllä mulla vaan on niiiin hieno koira!!!

Rahka-omenapiiras

Omenoita siellä ja omenoita täällä - nyt pitää keskittyä kauden hedelmään eli omenaan! :) Tämän piiraan ohje löytyi Hella & houkutus -blogista. Tein näitä kaksi piirakkavuoallista, ja yllätys yllätys, toinen jäi hieman raa'aksi. Paistoin ne kiertoilmalla ja uunin alaosassa ei jostain syystä ollut lämpöä tarpeeksi ja piirakka jäi keskeltä hieman raa'aksi. Mutta onneksi toinen piirakka onnistui ihan täydellisesti, ja vaniljakastikkeen kanssa olikin oikein maukasta!! Tosin tämä piirakka ei välttämättä edes tarvitsisi mitään lisukkeita, tuo rahka on itsessään jo todella maukasta.

 

Rahka-omenapiiras

125 g voita

4 dl vehnäjauhoja

2 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

1 dl kermaviiliä

1 muna

Täyte:

3 omenaa

1 tl kanelia

200 g maitorahkaa

1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 muna

Sulata voi. Yhdistä jauhot, sokerit, leivinjauhe ja sooda. Sekoita sula voi kuivien aineiden joukkoon. Jaa seos puoliksi kahteen kulhoon. Toisesta tulee pohjataikina, toinen jää muruseokseksi kakun päälle.

 Lisää pohjataikinaan kermaviili ja muna. Sekoita hyvin. Levitä löysähköksi jäävä taikina voideltuun piirakkavuokaan.

Kuori ja viipaloi omenat. Asettele viipaleet taikinapohjalle ja ripottele päälle kanelia.

Sekoita maitorahkaan sokerit ja muna. Kaada täyte omenien päälle. Levitä viimeiseksi piiraan päälle vielä muruseos. Paista 200 asteisen uunin keskitasolla 30-40 minuuttia.

Tarjoa kylkeen vaniljakastiketta!

Tämä piirakka tuli siis taiottua jo viime viikolla. On vaan jäänyt päivittämättä.
Samoin viime viikolla tuli tehtyä ihania porkkanasämpylöitä, ohje löytyykin jo blogista, KLIK. 
Isännällä oli suuri ennakkoluulo porkkanasämpylöitä kohtaan. Kuulemma porkkanat porkkanoina ja sämpylät sämpylöinä. Mutta kummasti oli kaikki sämpylät johonkin hävinneet, liekö sitten roskiin heittänyt..?! :)

Mistä huomaa että syksy on tullut..? No siitä että minä juon iltapalalla aina teetä. En tee sitä muutakuin syksyisin. Jotenkin se vaan kuuluu tähän vuodenaikaan!
Hurr..tänään aamulla oli jo -6 astetta pakkasta kun heräiltiin. Oli aika ihana mennä tarpomaan huurteisille pelloille ja seurata auringonnousua. Sisällä oli onneksi lämmin. Innostuin eilen lämmittämään sekä leivinuunin, että pönttöuunin. Leivinuunia ei ole vielä uskaltanut kauhean kuumaksi lämmittää, mutta nyt kun olen joka päivä siinä pitänyt pientä valkeeta, niin eilen uskalsin jo polttaa muutaman pesällisen.

Olettekos muuten maistaneet kuvassakin näkyvää Oltermannin Cheddarjuustoa?
Mielestäni oli erittäin hyvänmakuista juustoa, mutta harmittavan murentuvaista, ajatellen että sitä leikkaa höylän kanssa leivän päälle.

Texmex alusta alkaen - uusi Raamattuni ;)

Ostin niin ihanan kirjan lauantaina, että en edes tiedä kuinka tätä kuvailisin.... Selailin kirjaa koko viikonlopun, ja vieläkin olen ihan fiiliksissä! :)

Eli Jonas Crambyn Texmex alusta alkaen.
Olen Lontoossa muutaman kerran käynyt aidossa Mexicolaisessa ravintolassa, ja kyllä se ruokakin siellä oli ihan jossain muissa sfääreissä kun Suomen Amarilloissa (no, enpä edes ole Suomessa koskaan käynyt Amarillossa, koska yritän nuo ketjuravintolat kiertää kaukaa). Kirjassa oli ihania kuvia ja todella hyviä ruokaohjeita. Suosittelen tätä kirjaa kaikille Mexicolaisen ystäville!!!
Ja ystäville varoituksena: voi olla että jotkut Mexicolais-kekkerit on nyt ihan pakko järjestää!! Viimeistään ensi kesänä kun kattoterassi on valmis!! :)

Asiasta kukkaruukkuun, ostin lauantaina Lidlistä valmiiksi maustetun possun kasslerpalan, sattui olemaan tarjouksessa 4,90 €/kilon köntti. Pistin sen savipadassa yöksi leivinuuniin, mietoon lämpöön. Ja savipadan pohjalle hieman olutta. Maanantai-iltana sitten revimme lihan ja sekoitimme siihen Arain chili-valkosipulikastiketta ja pistimme grillaantumaan hetkeksi uuniin. NAM, valkosipuli-kermaperunoiden kanssa oikein herkullinen ateria!! Ei tietenkään tuollainen valmiiksi marinoitu liha ole yhtä hyvää kuin itse marinoitu, mutta mukavasti siinä lihassa sentään oli rasvaa mukana.

Sain eilen taas viikon naurut, kun seurailin Lyyti-kisun toimintaa pihalla. On hän vaan vielä niiiin pentu!! <3 Vaikka onkin "jo" 7 kuukautta vanha ja kova hiirien metsästäjä!

 Ja kerrankin kun olin pihalla kameran kanssa, rannastamme lähti siinä koko kesän pesinyt harmaahaikara. Mutta mutta...oli jo niin hämärää, että en saanut siitä kunnon kuvaa! :(

Enkä kyllä Jimistäkään onnistunut ottamaan kunnon kuvaa. Jimi on vielä liian nopea minun kuvaustaidoilleni.... :) Aina jää joko korvat tai häntä kuvasta pois.

Sunnuntain herkkuhampparit

Jääkaappi täynnä kuhaa, mutta...tänään teki mieli jotakin "roskaruokaa" mikä kuitenkaan ei itse tehtynä edes ollut mitään roskaruokaa! Päinvastoin. Idea näihin herkkuhamppareihin on saatu Kaakao kermavaahdolla -blogista. Olen sieltä käynyt kuolaamassa jo useasti näitä kreikkalaisia kanaleipiä, ja nyt kun leipälaatikossa oli paahtoleipää ja jääkaapissa kanaa, niin ei muutakuin haaveilut toteen! :)

Sunnuntain herkkuhampparit eli kreikkalaiset kanaleivät

vaaleeaa leipää (meillä oli paahtoleipää)

broilerin rintafileitä

salaattia

kirsikkatomaatteja

punasipulia

fetajuustoa

tzatzikia (ohje alempana)

 Lisäksi: lankkuperunoita

Kuumenna uuni lankkuperunoita varten. Lohko perunat kuorineen ja pyörittele ne mausteseoksessa (öljyä, suolaa, pippuria, grillimaustetta, korppujauhoja). Anna perunoiden olla 225 asteisessa uunissa n. 20-25 minuuttia.

Paloittele punasipuli ja puolita kirsikkatomaatit.

Paista broilerin rintafileet kypsiksi ja mausta suolalla & pippurilla.

Leikkaa fileet limittäin suikaleiksi, suunnilleen seitsemään osaan.

Paahda vaaleat leivät, täytä reilulla tzatzikikeolla, jääsalaatilla, kanalla, kirsikkatomaateilla ja sipulilla. 

Tarjoile herkkuhampparit lankkuperunoiden ja Hellmansin chilimajoneesin kanssa.

Tzatziki

250 g turkkilaista jogurttia

n. 15 cm pätkä kurkkua

2 valkosipulin kynttä

loraus oliiviöljyä

sitruunamehua

mustapippuria

suolaa

sokeria

Raasta pesty kurkku kuorineen. Puristele kurkkuraasteesta nesteet pois ja sekoita jogurttiin.

Purista joukkoon valkosipulinkynnet, lorauta sekaan hieman oliiviöjyä ja sitruunamehua.

Lopuksi mausta mustapippurilla, ripauksella suolaa ja sokeria. Laita tzatziki jääkaappiin hetkeksi maustumaan.

Käyhän katsomassa myös Mimosan ottamat upeat kuvat heidän ihanasta, herkullisesta ateriasta, KLIK!!!

Viikonloppuna on taas ollut ihanat syksyiset kelit. Harmi, että lauantaipäivä meni töissä, mutta onneksi sää suosi vielä töiden jälkeenkin. Lähdimme Jimin kanssa pitkälle lenkille, ja ai että, kyllä oli askel kevyt uusissa talvikengissä! :)

Nämä kengät on ehkä tarkoitettu hieman kylmemmille keleille, mutta pitäähän ne nyt sisäänajaa!! :)
Ihan mahtavaa että tehdään näin ihania kenkiä, joissa on täysi vedenpitävyys. Ei siis tarvitse aina käyttää pelkkiä vaelluskenkiä lenkillä & pihalla touhutessa.

Tänään käytiin Jimin kanssa taas keskustassa kävelemässä ja tehtiin sitten päivän hyvä työkin; soitimme eräälle kaatuneelle mummolle ambulanssin. En nähnyt mummon kaatumista, mutta löysin hänet keskeltä katua kaatuneena, tärisevänä, mutta kuitenkin tajuissaan. Ja taas oikein Suomen hyvinvointivaltio näytti parhaat puolensa. Ymmärrän, että hätäkeskuksessa heidän tulee kartoittaa, että kuinka kiirellinen tapaus kyseessä on. Mutta ärsytti niin kovin, kun sieltä ikäänkuin kyseenalaistettiin, että onko se nyt ihan välttämätöntä lähettää ambulanssi paikalle. Mielestäni on tuossa vaiheessa, jos mummeli on vaikka lyönyt päänsä tai katkaissut luita tms. Ainakin tarkastuksessa olisi ihan hyvä käydä.  No, onneksi ambulanssin saavuttua paikalle, hoitajat kiittivät minua siitä että olin soittanut ambulanssin paikalle ja sairaalaanhan mummo siitä lähti. Toivottavasti hänellä on nyt kaikki hyvin!! <3

Tulihan sitä myös hieman harjoiteltua uuden kameran käyttöä. Vielä se ei ihan suju.... :)

Ainakun luulee saavansa hyvän kuvan, niin häntä tai korvat puuttuvat kokonaan kuvasta. Tai sitten kamera on tarkentanut aivan väärään kohteeseen. No, harjoitus tekee mestarin!! :)

Meidän kohta 9-vuotta täyttävä papparainen!! <3

Likat <3

Syksystä tulikin mieleeni, että käykäähän kurkkaamassa Hella & houkutus blogista upeita kuvia Kolilta, KLIK ja KLIK.
En edes tiennyt tälläisen ihanan paikan olemassaolosta!! Ensi syksynä on ihan satavarma että meidän perhe suuntaa silloin Kolille syyspatikointiin.

Etelän piirasta & chilien säilöntää

 Nyt on meneillään joku suolaisten piirakoiden leivonta innostus! :) Eilen tuli taiottua iltapalaksi tälläinen Ulla Svenskin "Suloiset suolaiset" -kirjasta löytynyt piirakka. Ja tämä oli niiiiiiiin hyvää!!!!! Olisi pitänyt tehdä kerralla koko pellillinen. Piirakan tulisuutta pystyy itse säätelemään jauhelihan mausteilla ja jättämällä jalapenot pois piirakan päältä.

Etelän piiras

Pohja:

150 g voita

3 dl vehnäjauhoja

½ dl vettä

1/4 tl suolaa

1 tl kuivattua basilikaa

Täyte:

100 g levittyvää sulatejuustoa

400 g naudan jauhelihaa

½ tl suolaa

½ tl cayennenpippuria

2 pientä sipulia

½ punaista paprikaa

100 g maissia

Päälle:

3 dl juustoraastetta

4 kananmunaa

tulisia jalapenoja

Valmista pohja nyppimällä vehnäjauhot voihin. Lisää vesi, suola ja basilika. Sekoita taikina tasaiseksi.

Ruskista jauheliha pannulla. Lisää mausteet ja silputtu sipuli. Pilko paprika pieniksi paloiksi ja sekoita ne maissin kanssa jauhelihan joukkoon.

Painele pohja halkaisijaltaan 28 cm:n piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä sulatejuusto pohjan päälle. Kaada jauhelihaseos sulatejuuston päälle. Ripota täytteen päälle juustoraaste ja riko kananmunat kokonaisina pinnalle. Leikkaa jalapenot suikaleiksi ja lisää ne vielä piirakan päälle. Paista piirakkaa uunin alatasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Tuleva pakkaset alkoivat jo hätyyttelemään chilien poimimista parempaan talteen. Chili"puskaa" katsoessa näytti että niitä olisi ollut ihan mielettömän paljon. Mutta kun ne kaikki sieltä poimin talteen, niin eihän niitä sitten ollutkaan kuin yhden keskikokoisen lasipurkillisen verran. Otin vihreätkin (=raa'at) chilit talteen, koska eivät ne enää siinä puskassa olisi kuitenkaan kypsyneet.

Olisin halunnut kokeilla chilien savustamista ja kuivaamista, mutta koska niitä loppupeleissä olikin niin vähän, päätin pistää kaikki vaan etikkaliemeen ja purkkiin. Säilöntäohje löytyi Dansukkerin sivuilta.

Säilötyt chilit

20 vihreää chiliä
20 punaista chiliä
8 dl vettä
4 dl etikkaa
3/4 dl Dansukker Taloussokeria
1/2 dl suolaa
 

Pane chilit kiehuvaan veteen kattilaan ja keitä 5–15 minuuttia (pidempi keittoaika antaa miedomman maun). Kaada vesi pois. Sekoita vesi, etikka, sokeri ja suola keskenään ja kiehauta. Lisää joukkoon ryöpätyt chilit ja anna kiehua hiljalleen ilman kantta 5–15 minuuttia. Pane chilit lämpimiin, hyvin pestyihin tölkkeihin. Kaada päälle liemi ja sulje tölkit. Säilytä jääkaapissa. 

Herkullista hampurilaisten ja kebabin lisänä tai esimerkiksi lihapadoissa.

Saa nähdä millaisia säilötyistä chileistä tulee. Antaa niiden nyt maustua muutama viikko jääkaapissa. Suunnitelmissa olisi tehdä joku viikonloppu kunnon kebabmätöt, ja chilit pääsevät silloin testaukseen!! :)

Lasagnea & kesäkurpitsaskonsseja

Viikonloppu meni niin vauhdikkaasti, että ei paljon ehtinyt kauhan varressa heilua. Ja kun normiarki taas alkoi, niin pitihän sitä ottaa vähän takaisin viikonlopun "tekemättömyyttä".
Lasagne on yksi minun herkkuruuistani. Edellyttäen että se on tehty itse. Yritimme muutama vuosi sitten syödä ns. puolivalmislasagnea, mutta emme saaneet enää sitä syötyä. Kyllä itse tehty vaan voittaa sen sata-nolla. Vähän aikaa se ottaa, mutta sen syöminen korvaa kyllä kaiken. Tämänkin lasagnen tein vähän oikaisemalla, mutta täytyy kyllä joku päivä tehdä lasagnea kunnon Béchamel -kastikeella.

Lasagne

9 lasagnelevyä

Jauhelihakastike:

400 g jauhelihaa

400 g tomaattimurskaa

4 dl vettä

n. 1 tl suolaa

2 rkl ketsuppia

mustapippuria

1 rkl kuivattua oreganoa

1 tl paprikajauhetta

1 tl chilimaustetta

1 tl valkosipulijauhetta

tilkka vettä

2 rkl vehnäjauhoja

Juustokastike:

2 rkl öljyä

2 rkl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

2 dl ruokakermaa

3 dl vettä

2 dl mozarellajuustoraastetta

1 dl emmentaljuustoraastetta

Jauhelihakastikkeen valmistus: Paista jauheliha, lisää tomaattimurska, vesi ja mausteet ja keittele 15 minuuttia. Sekoita vehnäjauhot kylmään vesitilkkaan ja suurusta kastike. Tarkista maku.

Juustokastikkeen valmistus: Mittaa kattilaan öljy ja jauhot ja sekoita. Lisää kerma ja vesi ja kuumenna kastike. Keitä pari minuuttia. Sammuta levy ja lisää suola sekä juustoraasteet ja sekoita, kunnes juusto on sulanut kastikkeen sekaan.

Kaada vuoan pohjalle kolmasosa jauhelihakastikkeesta ja noin neljäsosa juustokastikkeesta. Nosta päälle kolme lasagnelevyä. Tee toinen kerros samalla tavalla ja peitä lasagnelevyillä. Tee vielä kolmas kerros pelkällä jauhelihakastikkeella, peitä lasagnelevyillä ja kaada pinnalle loput juustokastikkeesta. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes pinta saa hyvin väriä.

Lasagnesta tulee myös aina hyviä ruokamuistoja mieleen. 

Muistan kun joskus lapsena olimme kummitätini luona yökylässä. Teimme ruuaksi lasagnea ja laitoimme sinne lasagnelevyjen väliin aina raejuustoa. Ja se oli niiiiiiiin hyvää!! 

Pitäisi kai kokeilla näin aikuisiälläkin raejuustoa lasagnessa.

Koska uuni oli lämpöisenä, niin pyöräytin samalla juustoiset kesäkurpitsaskonssit. Wikipediasta löytyi seuraavanlaista tietoa skonsseista: "Skonssit ovat skotlantilaisperäisiä välipalaleipiä. Skonssit ovat vehnä-, ohra- tai kaurapohjaisia pieniä leipiä, joissa on käytetty leivinjauhetta kohottavana ainesosana. Brittiläiset skonssit voivat olla joko makeita tai suolaisia, kun taas niiden yhdysvaltalaiset vastineet ovat suurempia ja kuivempia, ja makeita."

Sain hukattua näihin taas hiukan kesäkurpitsaa. Kesäkurpitsa antoikin jännää makua näihin, mutta en silti oikein osannut päättää että olivatko nämä hyviä vai eivät... Epäilen että minulla lipsahti siirappia vähän liikaa taikinaan, ja en oikein tiennyt että olivatko skonssit suolaisia vai makeita. 

Ohje on Yhteishyvän.

Juustoiset kesäkurpitsaskonssit (8 kpl)

2 dl vehnäjauhoja
2 dl täysjyvävehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 dl juustoraastetta
1,5 dl karkeaksi raastettua kesäkurpitsaa
½ dl rypsiöljyä
1 rkl siirappia
2 dl maustamatonta jogurttia

Pinnalle:
1 dl juustoraastetta

Yhdistä kulhossa jauhot, leivinjauhe ja suola. Lisää juusto- ja kesäkurpitsaraaste, öljy, siirappi ja jogurtti. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Muotoile taikinasta jauhojen avulla litteä pötkö ja leikkaa se vinottain veitsellä kolmionmuotoisiksi paloiksi. Nosta palat leivinpaperoidulle uunipellille. Pistele skonssit haarukalla ja ripottele päälle juustoraaste. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia tai kunnes skonssit ovat kypsiä.

Pakko vielä kertoa, että noin puolentoista vuoden etsinnän jälkeen löysimme LOPULTAKIN lampun olkkariin! :) Siellä oli sellainen karsea lamppu, edellisten omistajien jäljiltä, joka antoi niin kelmeää valoa että olkkarin vaaleanharmaat seinät näyttivät aivan vihreiltä. Uhkasin jo, että jos ei lamppua kohta ala löytymään, niin maalaan seinät. No, naapurikaupungin Prismasta onneksi se sitten lauantaina löytyi. Eikä tämäkään ollut ihan sitä mitä haimme, mutta olimme jo molemmat niin kypsiä siihen etsimiseen, että tyydyimme seuraavaksi parhaaseen vaihtoehtoon.

Ja täytyy sanoa, että lopultakin olkkarissa näkee jotakin!! :) Ja lapun väri sointui hyvin ruskeaan puulattiaan.

Ongelmana olkkarin kanssa oli se, että mitään roikkuvaa lamppua ei voi laittaa, koska huonekorkeus on niin pieni. Roikkuvia malleja olisi kyllä löytynyt hienoja vaikka millä mitalla. 

Pakko vielä laittaa kuva Lyytistä, joka "rukoilee" ulospääsyä! Jos oikein kauan tuijottaa ovea, se saattaa jopa aueta itsestään! :)

Touhua & tohinaa

Olipas viikonloppu täynnä tekemistä, kivaa sellaista! 

...(jäähyväis)hohtokeilausta ihanan ystävän kanssa...

...hyvää juomaa (& janoisia keilaajia)...

...nälkäisiä naisia (jopa niin nälkäisiä, että lautasista sai kuvan vasta kun ne olivat lähes tyhjiä)...

...herkuttelua kahvilassa (NAM, Brita-kakkua)....

..leijuvia lapsia...

...väsyneitä kissoja....

...touhukkaita koiria...

Näistä ja monista monista muista asioista oli touhukas viikonloppu tehty!!! <3

Näillä eväillä pirteänä kohti uutta viikkoa.

Oikein ihanaa, syksyistä viikkoa kaikille!!! <3

Chili-tonnikalapiirakka

Meidän Tyyne-kisulla olikin nimipäivä, eli taas oli minulla hyvä syy leipoa! :) Nimpparisankaria itseään ei pahemmin sisällä ole näkynyt, mutta me ihmisolennot nautimme sitten Tyynenkin edestä leipomaani suolaista piirakkaa. Olen bongannut tämän piirakan Mimosan blogista jo kauan sitten. Huomioni kiinnitti erittäin herkullisen näköinen kuva, käykäähän tekin katsomassa, KLIK! Meillä isäntä tykkää tosi paljon tulisesta ruoasta. Itse en ihan hirveän tulista pysty syömään, mutta tässä piirakassa oli juuri sopivasti potkua. Ja sain hukattua myös pienen pätkän kesäkurpitsaa tähän. Saatiin naapurista kaksi isoa kesäkurpitsaa ja vaikka olen tunkenut sitä Jimin soseisiin ja meidän ruokiin, niin silti sitä tuntuu riittävän! :) Mutta muutamat uudet ohjeet on jo takataskussa odottamassa tekijäänsä....

Chili-tonnikalapiirakka

Pohja:

100 voita (jääkaappikylmää)

4 dl vehnäjauhoja

1 dl kylmää vettä

1 tl suolaa

Täyte:

1 prk chili-tonnikalaa (Rainbow)

punainen ja keltainen paprika

2 uuden sadon sipulia (pientä)

pala kesäkurpitsaa

1 prk kermaviiliä

2 dl juustoraastetta

1 kananmuna

Nypi voi jauhojen kanssa murumaiseksi seokseksi ja lisää joukkoon kylmä vesi sekä ripaus suolaa ja pyörittele taikina tasaiseksi palloksi. 

Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle, töki haarukalla muutamia reikiä pohjaan ja esipaista 200 asteessa n. 5-8 minuuttia.

Valuta tonnikalasta öljyt pois ja pilko siellä olevat chilit tai säästä ne kokonaisina piirakan päälle.

Lisää tonnikala sekä pieniksi pilkotut kasvikset esipaistetun piirakkapohjan päälle.

Sekoita kermaviili, kananmuna sekä juustoraaste keskenään ja kaada tasaisesti täytteiden päälle.

Paista piirasta 190 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Anna jäähtyä ja vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Teemana lähiruoka; uunikuhaa & kuhasoppaa

Luvattoman vähän on isäntä ehtinyt viime aikoina kalastelemaan. Kiitos hääjuhlien, sillä remontit työllistivät isäntää ihan kokopäiväisesti. No, nyt on juhlat juhlittu & remontitkin tältä kesältä/syksyltä takanapäin. Ja sunnuntaina olikin kalareissulta kotiintuomisina pari kiloinen kuha! :)
Vaikka viime perjantaina perkasinkin muikkuja, on nämä kalaruoat isännän juttuja. Minä kyllä syön niitä erittäin sujuvasti :) mutta tuo tekeminen on vähän vielä hakusessa.

Tällä kertaa teimme kuhafileistä uunikuhaa. Eli fileet uunivuokaan ja sinne kaveriksi purkillinen ruokakermaa, voita, uutta sipulia omalta maalta sekä mausteita. Kuhan kanssa syötiin näitä jo aiemminkin tekemiäni tillimuhennettuja perunoita, KLIK.

Loppukalasta teimme sitten soppaa. Soppa tehtiin samalla tavalla kuin aina lohisoppakin, KLIK.

Perunat ja porkkanat ehtivät kiehumaan niin kauan (unohduin tuijottamaan telkkaria), että pienimmät porkkanapalat ehtivät muussaantumaan ja värjäämään koko keiton vähän oranssihtavaksi! :)

Kyllä kala vaan on hyvää!!!

Kalan kanssa kuuluu tietenkin nauttia valkoviiniä! :) Tällä kertaa meillä oli "laatikkovalkkaria", Chileläistä Frontera Chardonnayta. Oli erittäin suunmukaista viiniä, ja piti kyllä paikkansa tuo Alkon kuvaus pirteästä ja hedelmäisestä viinistä.

Muistattekos muuten, kun elokuun alkupuolella kerroin ostaneeni meidän pihalle muutaman ruusupuskan, KLIK. Pensaissa oli ostettaessa muutama kukka ja ohjeistusta noudattaen leikkasin kukat pois heti istutuksen jälkeen, koska kukkien "ylläpito" voi kuulemma haitata pensaan juurtumista. No, kiitos lämpimän syksyn, ruusupuskat ovat alkaneet uudelleen kukkimaan. Eli voisiko tästä päätellä, että pensaat ovat myös hyvin juurtuneet...?!

Voi, en malta odottaa ensi kesää, että näen ruusupuskien koko loiston!! :)