maanantai 8. huhtikuuta 2019

Texmex-piirakka


Oltiin sovittu treffit viikonlopuksi hyvän ystävän kanssa, joka vietti synttäreitä jo muutama viikko sitten. Sovittiin että hän tarjoaa kahvit ja minä kakun. Ja koska miesväelle yleensä maistuu suolainen makeaa paremmin, niin päätin sitten leipoa suolaisen piirakan. Mutta mitkäs treffit ne olis jotka menis niinku Strömsössä. Tulikin serkun yllärisynttärit samalle päivälle ja niitä en halunnut missata. Niinpä treffit jäi odottamaan parempaa ajankohtaa ja me pisteltiin piirakka parempiin suihin ihan oman väen toimesta. 

Ohje on Suklaapossun. Tää toimi ihan älyttömän hyvin muun muassa iltapalana salaatin kera. Vielä kun olis ollut vähän guacamolea ja ranskankermaa kaverina... 😋

Texmex-piirakka
uunipellillinen


Pohja:
200 g voita
250 g maitorahkaa
2 valkosipulinkynttä murskattuna
2 dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa

Täyte:
400 g jauhelihaa
240 g salsakastiketta (valitse tulisuus oman makusi mukaan)
1 pss tacomaustetta (n. 4 rkl)
mustapippuria
2 rkl vehnäjauhoja
2½ dl maitoa
2 dl ranskankermaa
1 punainen paprika
1 punasipuli
250 g emmental juustoraastetta
n. 1,5 dl fetajuustokuutioita

 Tee rahkavoitaikina vähintään puoli tuntia ennen leipomista jääkaappiin valmiiksi. Sekoita huoneenlämpöisen voin joukkoon rahka ja valkosipulimurska. Lisää jauhot, leivinjauhe ja suola. Sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat keskenään. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin.

Tee täyte. Paista jauheliha kypsäksi. Pidä pannu levyllä ja mausta seos tacomausteella, mustapippurilla ja salsakastikkeella. Sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää maito ja sekoita hyvin. Anna pulputa pari minuuttia, kunnes seos hieman sakenee. Sekoita joukkoon vielä ranskankerma, hienonnetut paprikat ja punasipulit sekä punaleimaemmetal-raaste. Lisää joukkoon vielä kuutioitua fetajuustoa. Maista ja mausta halutessasi lisää esim. chilijauheella.

Kaulitse taikina leivinpaperoidun pellin päälle ja hieman reunoille. Levitä jauhelihatäyte päälle.

Paista piirakkaa 200 asteessa alatasolla n. 35 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä kokonaan, niin täyte maustuu ja kiinteytyy.



Olen taas helmikuusta saakka käynyt kansalaisopistolla valokuvaus-kurssilla. Vitsit että on ollut kivaa. Meillä on ihan huippuope ja älyttömän kiva porukka muutenkin. Autetaan toinen toisiamme saamaan parempia valokuvia ja ideoidaan yhdessä uusia kuvakulmia.
Viime torstaina meillä oli aiheena kaupunkikuvaus. Meidän pikkukylällä herätettiin tietenkin suurta ihmetystä heilumalla järkkärit kaulalla pitkin kyliä! 😂 Tässä muutamia mun otoksia.



Tällä viikolla aiheena on ruokakuvaus. Arvaatte varmaan että odotan aika kovin.... 😊
 

keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Reissuvinkkejä

Öölannissa keväällä 2018.

Muutama viikko sitten tekemäni reissupostaus sai sen verran lukijoita ja kommentteja, että pakko vielä palata tähän reissuaiheeseen. Muutamat kohteet siellä toistui samoina kuin omatkin haaveeni, esim. Seilin saari, Kilpisjärvi ja Bengtskärin majakka. Jos joku niissä ehtii ennen meitä käymään, niin mielelläni lukisin reissuraportteja. Saas nähdä tuleeko itse käytyä, esim. tuolla Seilin saarella tänä kesänä. Kilpisjärvelle tuskinpa tulee nyt lähdettyä, kun lomaa on niin vähän käytössä. 

Mutta tässä muutamia, jo koettuja, mun suosikkilomakohteitani. Toivottavasti joku muukin inspiroituu näistä!




Öölantiin ei kyllästy koskaan!
Olen siellä nyt kolme kertaa ollut ja taas olisi keväälle reissu varattuna. Aina sieltä pieneltä saarelta löytää jotain kivaa, uutta katseltavaa.
Tänä vuonna aion LOPULTAKIN mennä käymään ihanassa kahvilassa, Gårdby Cafessa. Ekana vuonna ei kalamiesten mielestä ollut aikaa kahvitteluun. No se toki olikin vain neljän päivän reissu. Seuraavana vuonna olimme kaksi viikkoa reissussa, mutta kun sitten yhtenä päivänä päätimme mennä kahville, oli vappupäivä ja kahvila niin täynnä ihmisiä että totesimme parhaaksi tulla joku toinen kerta. Ja viime vuonna kahvila oli remontissa. Josko tänä vuonna...?

👉 Täältä voit käydä lukemassa Öölannin reissupostauksia.



Gotlanti
Siellä olen käynyt vain kaksi kertaa, mutta kyllä mieli halajaa sinnekin jo kovin takaisin.
👉 Täältä voit käydä lukemassa Gotlannin reissutarinoita.



Pyhä-Luoston kansallispuisto
Sinne haluan vielä joskus uudestaan patikoimaan. Ihana paikka ja ihania muistoja. ❤
Reissupostaus luettavissa 👉 TÄÄLLÄ. 



Joku mainitsi edellisen reissupostauksen kommenteissa Jurmon.
Jurmo on kyllä kokemisen arvoinen paikka, suosittelen.
👉 TÄÄLTÄ voi käydä lukemassa meidän viime syksyn reissusta sinne.



Myös Nuorgam mainittiin kommenteissa.
👉 TÄÄLTÄ voi käydä lukemassa meidän Nuorgamin reissusta. Käytiin siellä heinäkuussa 2013 ja Nuorgam jäi kyllä ikuisesti meidän mieliin. Ei pelkästään sen takia että se oli niin upea paikka ja Jimikin oli vielä reissussa mukana. Vaan myös sen takia, että minua kosittiin juuri Nuorgamissa. Kosinta tuli aika puun takaa, koska eihän me olla koskaan edes oltu kihloissa. Ja niin meni kosinnasta vajaa 2 kuukautta ja oltiin jo naimisissa. Mitä sitä turhia aikailemaan!😀


Olen itse päättänyt nyt alkaa enemmän arvostamaan myös lähinurkkamatkailua. Koska lomaa on tänä kesänä ne hurjat 10 päivää, niin pakko yrittää tehdä retkiä myös ihan omiin lähinurkkiin. Miksei sitä voisi joskus ottaa vaikka trangiaa mukaan ihan normilenkille ja tehdä siitä lenkistäkin elämys. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.... 😉

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Persikka-rahkapiirakka


Voihan huhtikuu ja kevät... 💛 
Vaikka olenkin ihan täysin syysihminen, niin kyllä tämä kevät on kans niin hienoa aikaa. Jotenkin sellainen odottava tunnelma koko ajan. Suunnitellaan ja mietitään, että mitä kaikkea kevään ja kesän aikana tullaan tekemään. Vielä ei iske ahdistus siitä, että tänä(kin) vuonna kaikki suunniteltu jäi tekemättä! 😂

Ja mikäs sen parempi tapa aloittaa huhtikuuta, kuin rahkapiirakka persikalla! 😊 Ohje on Marttojen, eli ihan takuuvarma, maistuva piirakka. 

P.S. Suosittelen myös lämpimästi 👉TÄTÄ gluteenitonta persikkapiirakka ohjetta, maistuu takuuvarmasti myös ei "luteettomille"  



Persikka-rahkapiirakka



Pohja:
3½ dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
½ tl suolaa
2 dl kevytkermaa (käytin vispikermaa > ei niin kevyttä)
1 kananmuna
½ dl ruokaöljyä tai sulatettua margariinia

Täyte:
250 g maitorahkaa
1 kananmuna
n. 1 dl sokeria
1 dl maitoa
1 prk säilykepersikkaa

 Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään kulhossa.
Lisää kevytkerma, kananmuna ja öljy nopeasti sekoittaen.
Levitä taikina voideltuun, pyöreään piirakkavuokaan, halkaisija noin 30 cm.
Valmista täyte. Sekoita maitorahka, kananmuna, sokeri ja maito keskenään.
Valuta ja viipaloi persikat. Laita persikkaviipaleet taikinan päälle.
Kaada rahkaseos niiden päälle. Voit laittaa persikkaviipaleet myös rahkaseoksen päälle.
Paista 200°C:ssa 20-30 minuuttia.
Tarjoa hyvin jäähtyneenä.



Nämä pihakuvat on otettu jo viikonloppuna, ja voin sanoa, että tämän hetken "tulvatilanne" on jo ihan toinen. Kohta meillä on todellinen rantasauna, kun vesi alkaa olemaan jo saunan terassilla saakka. Pitää huomenna mennä heilumaan taas kameran kanssa pihalle. On hauska vertailla millainen tulvatilanne aina minäkin keväänä on ollut.


Pahimmat tulvat on tähän mennessä tainnut olla keväällä 2013. Siitä ei näemmä blogista löydy yhtään kuvaa, mutta muistan sen siitä kun oltiin pahimpaan tulva-aikaan juuri äidin kanssa Lontoossa. Kun tultiin takaisin reissusta, oli vesi jo laskenut lähes normaalille tasolle. 



Veden tulviminen on tehnyt pihallemme myös pienen lätäkön, johon on muuttanut sorsaperhe asumaan. Viskillä riittää töitä, kun käy kertomassa sorsille tämän tontin sääntöjä! 😁 Sorsat on siihen saakka ihan jees, kunnes ne taas alkaa loikoilemaan meiän laiturilla. Tai ei siinäkään mitään vikaa että sitä lainaavat, jos vaan siivoisivat sotkut lähtiessään... 🙈



maanantai 18. maaliskuuta 2019

Viisi paikkaa joissa haluaisin käydä

Tuubitoleranssi -blogin Jusu oli tehny tosi kivan haasteen, johon päätin itsekin tarttua. Eli nimetä viisi paikkaa, joissa haluaisin käydä. Tämä oli kerrankin yllättävän helppo haaste. Ja tartuin tähän ihan senkin takia, että tähän on myöhemmin hauska palata: onko haaveet ehkä jo toteutuneet vai vasta toteutumassa - sen aika näyttää.


1. KILPISJÄRVI
Kilpisjärvi on ollut jo useamman vuoden "to go -listalla", mutta jotenkin kalastus Tornionjoella on aina vienyt voiton ja matka tyssännyt Ylitornio-Pello-Kolari -akselille. Mutta vielä jonain päivänä!! 
Ja kun sinne joskus päästään, niin pakkohan se Saana on huiputtaa ja muutamat tunturijärvet käydä kalastamassa.

Kuva lainattu: Kilpisjärven Retkeilykeskus


2. KOTKA
Täällä ruudun toisella puolella on suuri majakkahullu, joka on myös erittäin kiinnostunut merenkulun historiasta. Ja sitä historiaa Kotkassa riittää. Ja sitä myöden nähtävää ja koettavaa olisi paljon, mm. Merikeskus Vellamo, perinteikäs merimiesravintola Kairo, Katariinan meripuisto (eli majakkapuisto) jne jne. 

Kuva lainattu: www.visitkotkahamina.fi



3. BENGTSKÄRIN MAJAKKA 
Kuten jo äsken mainitsin, olen täysin majakkahullu ja siksipä tämäkin kohde olisi joskus kiva nähdä ihan livenä. Tässä kohteessa on vaan se huono puoli, että siellä käy aika paljon turisteja. Sinne pitäisi päästä siis sellaiseen aikaan, että olisi melko rauhallista. Jotenkin tuollaisesta historiallisesta kohteesta katoaa osa sen viehättävyydestä jos ympärillä on kova häly ja liikaa ihmisiä.

Kuva lainattu: www.bengtskar.fi



4. FARMORS CAFE, HÖGSÅRA
Edellisessä työpaikassani kerran eräs asiakas mainitsi kyseisen kahvilan ja siitä saakka olen sinne itsekin halunnut mennä. Jo muutaman kesän olen esittänyt miehelleni yhden ainoan kesälomakohdetoiveen ja se on ollut tämä kyseinen kahvila. Vielä ei kuitenkaan olla sinne saakka päästy. Onhan sinne sentään reilu 100 km kotipihasta matkaa! 😂 
No josko tänä kesänä.....

Kuva lainattu: www.farmorscafe.fi


5. SEILIN SAARI
Seilin saarella on vähän "synkkä" historia. Siellä on toiminut menneinä aikoina mm. leprasairaala sekä "hourula". Moni Seilissä vieraillut on sanonut, että saarella on vähän sellainen "mystinen viba". Pakkohan se on päästä kokemaan. 
Seilin lähellä olisi myös Omenaisten saari. Sinne on ilmeisesti aika vaikea rantautua, onneksi, koska en ehkä edes uskaltaisi jalallanikaan sinne astua. Omenaisiin on aikanaan haudattu ihmiset, joita kirkko ei halunnut omalle maalleen haudata, kuten murhaajat, rikolliset ja itsemurhan tehneet. Siellä(kin) on pakko kummitella! 🙀
Mutta jos nyt ensin tuonne Seiliin ja katsotaan sitten sen jälkeen vasta sitä Omenaisten saarta....

Kuva lainattu: www.visitseili.fi

Miltä sinun "to-go -listasi" näyttää? 


keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Lehtikaali-tomaattipasta


Tämä ohje löytyi Elämäntaparemontti -kirjasta. Tämä on juuri se kirja, joka meinasi nimensä takia jäädä kaupanhyllyyn, mutta onnekseni sen avasin ja kirja olikin täynnä ihania ruokaohjeita. Olen siitä jo kokkaillut tätä herkullista meksikolaista kikhernekeittoa.

Monelta saattaa jäädä tälläinen kasvispasta kokeilematta, koska missä on proteiini. Kehottaisin ihmisiä miettimään, että kun he nälissään menevät syömään vaikka Hesburgerille, kuinka paljon proteiinia saakaan niistä ruuista?! Se proteiinin miettiminen alkaa aina yleensä vaan siinä kohtaa, kun tulee puhe lihattomista ruuista. Tässä ruuassa proteiinia tuo kikhernepasta, jossa protskupitoisuus on yli 20 %. Lisäksi fetajuustossa proteiinia on liki 20 %. Eli kyllä siitä jo kasaan saadaan aivan varmasti yhteen annokseen sopiva määrä. Eikä sitä aina tarvitse kaikkea ottaa niin vakavasti - välillä Hesepullaa ja joskus taas kasvispastaa. 😁


Lehtikaali-tomaattipasta
 2 annosta


150 g kikhernepastaa
100 g lehtikaalia
2-3 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
rasia kirsikkatomaatteja
oliiveja
100 g fetajuustoa
suolaa ja pippuria

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Huuhdo lehtikaalit. Leikkaa veitsellä kaaleista lehtiruodit ja suikaloi lehdet. Hienonna valkosipulinkynnet.
Kuumenna öljy isossa paistinpannussa. Lisää paistinpannulle valkosipuli ja lehtikaali. Jatka kuumentamista, kunnes kaalin väri alkaa muuttua tummemmaksi. Lisää lopuksi joukkoon kokonaiset tomaatit ja oliivit ja paista aineksia vielä 5 minuuttia. Kaada pasta tarjoiluastiaan ja lisää kaali ja tomaattiseos sekä murenna lopuksi pastan päälle fetajuustoa. Mausta suolalla ja pippurilla.



Kikhernepastoja löytyy varmaan paljonkin erilaisia. Kierrepasta on Prisman hyllystä ja tuo makaroni on Ruohonjuuresta. Tuo makaroni oli kyllä selvästi paljon parempaa kuin tuo kierrepasta.



Sunnuntaina kävimme taas pilkillä. Samoissa maisemissa kun on jo aiemminkin tullut käytyä. Keli näytti niin ihanan aurinkoiselta kun lähdettiin ja kotipihassakin oli niin mukavan lämmin, että eihän sitä nyt kannattanut pilkkihaalaria päälle laittaa. Eikä sitä kannattanut tietenkään mukaankaan pakata, koska pakettiautoonhaan ei oikein mitään ylimääräistä tavaraa mahdu.


Ja niinhän siinä kävi, että kylmähän siellä tuli. Se vähän napsasi palasen pois, tästä muuten niin kivasta harrastuksesta. Isoilla ahvenillakin tais olla kylmä, koska pysyivät niin visusti piilossa. Tuo mies nappasi muutaman isomman, mutta minä sain vaan kasan pienen pieniä raitapaitoja, jotka kaikki pääsivät takaisin järveen kasvamaan. Sovimme treffit muutaman vuoden päähän! 😂



maanantai 11. maaliskuuta 2019

Viskin kuulumisia ❤


Kirjoitellaanpa taas välillä Viski-koiran kuulumisia. Hänellähän todettiin viime syksynä nivelrikko molemmissa olkanivelissä sekä spondyloosi rintarangassa. Ja ikää ei hurtalla vielä ole edes viittä vuotta.

TÄÄLTÄ voit käydä lukemassa aiemman postauksen.



Viime viikolla saimme lopettaa 6 kk:n Neurontin lääkityksen. Neurontinhan on erittäin vahva hermokipulääke, joka on tietääkseni kehitetty ihmisille, mutta käytetään paljon myös koirilla.

 Liekö sitten pitkä Neurontin kuuri tehonnut kipuihin TAI sit Neurontin aiheutti vahvaa väsymystä, koska nyt lääkityksen lopettamisen jälkeen Viski on ollut todella paljon pirteämpi. Välillä lenkit oli sitä, että vedit perässäsi lenkkeilyhalutonta koiraa, mutta nyt homma on kyllä ihan päinvastoin. Ja olen siitä ihan superonnellinen! ❤ Mielummin se vetävä koira kuin vedettävä koira.



 Mennään parin kuukauden päästä taas eläinlääkärin luo kontrolliin ja keskustellaan jatkosta. Mutta itse toivon, että tämä tilanne pysyisi mahdollisimman pitkään tällaisena. Ei ole kiva, että elämänsä puolimatkassa oleva koira on jo täydellä lääkityksellä.



Tällä hetkellä Viski saa ruuan mukana Avital Flex -jauhetta, Effe Balancen Effektri -öljyä sekä Chia de Gracian nokkosjauhetta.

 Liikuntaa Viski saa päivittäisten juoksu/kävelylenkkien lisäksi niin paljon omassa kotipihassa, kun vaan jaksaa mennä. Ei olla enää liikkumista rajoitettu millään tavalla, kuten aluksi oli vähän pakko. Painakoon menemään kintut oikosenaan niin kauan kuin pystyy kivuitta juoksemaan. Typerää se olisi nuoren koiran menoa alkaa rajoittamaan. 



 Jos kivut tulee takaisin, pitää miettiä plan B. Mutta sitä ei nyt ole. 
Nyt nautitaan kivuttomista päivistä - täysillä ❤

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Bataatti-porkkanasosekeitto


Tässäpä yksi parhaista koskaan maistamistani sosekeitoista. Tätä on todellakin tehtävä uudestaan. Ja tämä sopisi erittäin hyvin myös alkukeitoksi useamman ruokalajin illalliselle. Veikkaanpa että maistuisi nimittäin myös vannoutuneille lihansyöjille. 
Ohjeen olen joskus napannut Koskenlaskijan paketista ja onneksi oli vielä tallessa. 

Bataatti-porkkanasosekeitto

1 sipuli
500 g bataattia
300 g porkkanaa
1 valkosipulin kynsi
8 dl vettä
1½ kasvisliemikuutioita
½ pkt (viherpippuri)sulatejuustoa
1 dl maitoa
tarvittaessa suolaa

Kuori ja kuutioi sipuli, bataatti ja porkkanat. Lisää ne ja valkosipuli kiehuvaan kasvisliemeen. Keitä kypsiksi, n. 30 min. Soseuta keitto. 
Lisää juusto nokareina sekä maito. Sekoittele ja anna kiehua kunnes juusto on sulanut. Mausta tarvittaessa suolalla. 

Tarjoile esim. raejuuston kanssa. Näin saat keitosta vähän ruokaisamman. Itse söin tätä keittoa myös lohimedaljongien kaverina. Toimii 👌
Keittojen muodossa tulee helposti nautittua päivän kasvisannos.



Uskon että tuo vannoutunut lihansyöjämiehenikin suostuisi tätä syömään, etenkin kun murustaisi vähän pekonia päälle. 😉



 Käytiin eilen kahvilla mun yhdessä lempparikahvilassa, Antin Konditoriassa Forssassa. Asuin joskus kyseisen paikan liepeillä ja tunnustan, että aika monena aamuna tuli lenkkeiltyä siitä ohi ja haettua mukaan parit possumunkit. Onneksi en enää asu ihan liepeillä, koska linjat eivät ehkä sallisi enää niitä kahta possumunkkia päivässä... 🙈 



Konditoria oli pistänyt parastaan. Näin aamulla Facebookissa kuvan heidän sen päivän leivostiskistään ja totesin miehelleni, että tänään olis just hyvä päivä syödä leivoksia. Ja eihän se sit auttanut kun lähteä ajamaan Forssaan. Mun vanhemmat tuli seuraksi kahvittelemaan. 💗
Olipa vaikea valinta, että mitä sieltä tiskistä oikein valkkaisi.


Ja samalla kun oltiin Forssassa, mieheni vihjaisi, että pitäiskö mun samalla käydä vähän vaatekaupoissa! 😂 Inhoan vaatekauppojen kiertelyä, koska en vaan yksinkertaisesti löydä sieltä ikinä mitään. (Paitsi urheilu-ja retkeilykaupoista. Mutta töihin ei sellaiset vaatteet päällä oikein tohdi mennä.) Tiedän, että jossain vaiheessa on vaan jotain ostettava, koska lempparihupparini olen ostanut ehkä noin 8 vuotta sitten Lontoosta ja se alkaa olemaan jo melko aikaa nähneen näköinen. Ja lempparifarkkupaitani on jo kainaloista ihan rikki, mutta jos ei kovin nostele käsiään niin kukaan ei huomaa mitään. 😁 Ja hei, voin kertoa että taas läpikävelin aika monta kauppaa löytämättä yhtään mitään ostettavaa. En vaan pysty näkemään itseäni missään kukkahörhelö paidassa. Mielummin menen jatkossakin se aikaa nähnyt Adidaksen huppari ja kohta jo repaleinen farkkupaita päällä! 😅

Onko muilla samoja vaateongelmia?